Nousukautta pukkaa

Hyvältä näyttää. Aurinko paistaa, koronatartuntojen määrä alkaa olla lähellä viime kesän alhaista tasoa, ja rokotukset etenevät vauhdilla. Koronarajoituksia puretaan, ja luvassa on kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Suomen Pankin (SP) tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa hieman hitaampaa kasvua: 2,6 ja 2,8 prosenttia. Kumpikin virallisista ennustajistamme arvioi kasvun vaimentuvan vuonna 2023: SP 1,3 prosenttiin, VM 1,6 prosenttiin. Jatka lukemista ”Nousukautta pukkaa”

Seuraavaa taantumaa odotellessa

Suomen kokonaistuotannon määrä on saavuttanut pitkää pysähdystä edeltäneen huipputason. Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan bruttokansantuotteen (bkt) määrä oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä enää vaivaiset 0,11 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Koska kasvu on jatkunut menossa olevan toisen vuosineljänneksenkin aikana, ylittyy finanssikriisiä edeltänyt kokonaistuotannon huippu lopultakin. Hieman yli kymmenen vuotta siihen siis meni. Jatkuvasta kasvusta on nyt saatu nauttia kolme vuotta, vuoden 2015 toisesta vuosineljänneksestä lähtien (vertailukohtana vuodentakainen tilanne). Nyt eletään suhdannehuippua, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) kesäkuun ennusteissaan. Kumpikin ennustaa bkt:n kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia mutta vähemmän ensi ja sitä seuraavana vuonna. Ja jos maailma ei ole muuttunut vallan toisenlaiseksi, jossain kulman takana odottaa seuraava taantuma. Jatka lukemista ”Seuraavaa taantumaa odotellessa”

Suomi g-voimien puristuksessa

Suomen tehdasteollisuudesta on kadonnut viimeisen seitsemän vuoden aikana 100 000 työpaikkaa. Kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan tehdasteollisuus työllisti Suomessa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 421 600 mutta vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä enää 321 700 palkansaajaa. Tästä kielteisestä kehityksestä on kannettu aiheellisesti huolta. Suomen kehitystä on luonnehdittu kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen huonoksi. ”Olemmekin menettäneet paljon muita enemmän juuri teollisuuden ja viennin työpaikkoja”, kirjoitti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kuukausi sitten Ilta-Sanomisssa. Elinkeinoelmän keskusliitto (EK) puolestaan julisti toissavuotisessa kasvumanifestissaan: ”Olemme valinnan edessä: halutaanko Suomi pitää teollisuusmaana vai annetaanko osaamisen ja työpaikkojen valua kilpailijamaihin?” Mutta millaisen valinnan edessä oikein olemme? Jatka lukemista ”Suomi g-voimien puristuksessa”

Sieppari lumihangessa

”Suomi on kuilun partaalla”, kirjoittaa Jorma Ollila Helsingin Sanomissa (2.1.2016). Kielikuvia ei pitäisi ottaa kirjaimellisesti, mutta silti: eikö Suomen talous ole ennemminkin kuilun pohjalla? Suomen bruttokansantuote (bkt) ei saavuta alkaneenakaan vuonna potentiaaliaan eli taloutemme on edelleen tuotantokuilussa, jonka syvyydeksi Euroopan komissio arvioi 2,0 % ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) 2,7 %. Niin pessimististä ennustajaa ei sentään taida löytyä, joka povaisi uutta romahdusta tälle tai seuraavalle vuodelle. Joten tässä mielessä ei voine väittää Suomen olevan kuilun partalla. Jatka lukemista ”Sieppari lumihangessa”

Ruotsi vie, Suomi vikisee?

Suomen taloudellinen kehitys on riippunut viimeiset 150 vuotta vientimenestyksestä. Kun vienti on vetänyt, talous on kasvanut kohisten, mutta kun vienti on takkuillut, on koko kansantalous kärsinyt. Vientiriippuvuuden nurja puoli on tullut turhankin tutuksi viimeisen seitsemän vuoden aikana. Viennin romahdus oli Suomessa finanssikriisin jälkeen poikkeuksellisen syvä, eikä tuosta kuopasta ole vielä noustu. Tämä on selvää samoin kuin se, että taustalla on Nokian matkapuhelintoimialan hiipuminen. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että paperiteollisuuden viennin vaikeudet ovat rakenteellisia − toimialan globaaleihin näkymiin liittyviä, eivät kustannuskilpailukyvystä johtuvia. Mutta sitten näkemykset alkavatkin erota. Jatka lukemista ”Ruotsi vie, Suomi vikisee?”

Fakta homma

”Emme pääse pakoon tosiasioita”, sanoi pääministeri Juha Sipilän keskiviikkoisessa (16.9.) puheessaan Suomen kansalle. Hän esitti oman (”Minulta on kysytty”, ”Mitäkö minä oikein ajattelen?”) tiivistyksensä Suomen talouden ongelmista melkeinpä iskulausejonona. Iskulauseilla yksinkertaistetaan. Niillä halutaan vedota myös tunteseen. Niissä on ”lämpöä”. Mutta tosiasiat on nautittava viileinä, ja ne ovat − ikävä kyllä − useimmiten monitahoisia ja tulkinnan värittämiä. Faktat ovat teoriapitoisia, on joku viisas sanonut. Jatka lukemista ”Fakta homma”

Sipilän laskuoppia

Juha Sipilän hallitus esitteli toissapäivänä toimensa kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on kuuluisa viiden prosentin kilpailukykyhyppy, jolla on tarkoitus täyttää osa kymmenen miljardin euron suuruiseksi arvioidusta kestävyysvajeesta. Kuitenkin vain pieni osa, sillä neljä miljardia aiotaan kattaa säästöillä ja toiset neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla. Jäljelle jäävät kaksi miljardia toivotaan saatavan kokoon kilpailukykyä parantavilla toimilla, joitta ovat hallituksen tiedotteen mukaan ”kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen”. Kun tällä esityksellä ei uskoakseni edistetä palkkamalttia eikä paranneta tuottavuutta, ovat esityksen tavoitteet kestävyysvajeen näkökulmasta vaatimattomat. Jatka lukemista ”Sipilän laskuoppia”

Juoksutusta ja hyppyytystä

Juha Sipilän hallitus on julkistanut esityksensä ”yhteiskuntasopimuksen solmimisesta ja juoksutuksesta”. Juoksutuksesta? Tämä täytyy olla jotain prosessikaaviokieltä, sillä Kielitoimiston sanakirja ei ainakaan anna sanalle asiayhteyteen sopivaa selitystä.1 Olkoon mitä on, hyppyytyksestähän tässä kuitenkin on varsinaisesti kysymys. Hallitustunnustelujen käynnistyessä Sipilä kyseli työmarkkinajärjestöjen edustajilta: ”Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 %:n tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?” (Juha Sipilän blogi 22.4.). Hallitusohjelmassa (29.5.) hyppy oli unohdettu; sen sijaan luvattiin työelämän osapuolille viimeistään 30.7.2015 mennessä esitys ”toimista (yhteiskuntasopimus) yksikkötyökustannusten alentamiseksi vähintään 5 prosentilla”. Nyt hyppy on palannut, sillä hallituksen neuvotteluavauksessa (3.8.) todetaan: ”Hallitus tavoittelee yhteiskuntasopimuksella 5 prosentin kilpailukykyhyppyä.” Jatka lukemista ”Juoksutusta ja hyppyytystä”