Normaalia kohti – kai

Koronapandemia on kurittanut maailmantaloutta jo kaksi vuotta, jotka ovat opettaneet varovaisuuteen talousnäkyminen ennustamisessa. Virusmuunnosten aikaansaamat uudet tautiaallot ja niistä aiheutuneet rajoitustoimet ovat toistuvasti lykänneet talouden paluuta normaaliin. Siksi pientä epävarmuutta on ilmassa vielä nytkin, kun näyttää, että omikronaallon hiipuessa kauan kaivattu normaali olisi koittamassa.
Jatka lukemista ”Normaalia kohti – kai”

Nousukautta pukkaa

Hyvältä näyttää. Aurinko paistaa, koronatartuntojen määrä alkaa olla lähellä viime kesän alhaista tasoa, ja rokotukset etenevät vauhdilla. Koronarajoituksia puretaan, ja luvassa on kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Suomen Pankin (SP) tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa hieman hitaampaa kasvua: 2,6 ja 2,8 prosenttia. Kumpikin virallisista ennustajistamme arvioi kasvun vaimentuvan vuonna 2023: SP 1,3 prosenttiin, VM 1,6 prosenttiin. Jatka lukemista ”Nousukautta pukkaa”

Katse koronan yli

Ensimmäinen koronavuosi on takana ja toivottavasti viimeinen meneillään. Suomi on selvinnyt toistaiseksi erinomaisesti, mitattiin pärjäämistä sitten kansantalouden tai -terveyden mittareilla. Vaikka rokotukset ovat alkaneet, ei epidemia ole voitettu, ja siksi taloudessakin on syytä varautua myös huonoihin uutisiin. Tähän asti kuitenkin uutiset ovat yllättäneet positiivisesti − viimeisimpänä esimerkkinä tieto siitä, että kokonaistuotanto kasvoi myös marraskuussa Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan. Jatka lukemista ”Katse koronan yli”

Kuin koira koronasta?

Suomen talouspolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja, pitkän virkamiesuransa valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteerinä/kansliapäällikönä päätttänyt Raimo Sailas kuoli kuukausi sittten. Hän ehti osallistua monen talouskriisin hoitoon. Ensimmäinen niistä oli 1970-luvun puolivälin taantuma, jonka ensimmäinen öljykriisi käynnisti. Tuolloin hän nuorena virkamiehenä kirjoitti pääministeri Kalevi Sorsan puheeseen arvion, että Suomi selviäisi öljykriisistä ”kuin koira veräjästä”. Ihan niin ei käynyt, ja Sorsa joutui ”kärsimään siitä loppuelämänsä”, kuten Sailas myöhemmin muisteli (HS 1.6.2013/17.7.2020). Tästä varoittavasta esimerkistä huolimatta on houkutus kysyä, voisiko Suomi selvitä koronakriisistä melkein kuin koira veräjästä.Tällä hetkellä nimittäin näyttää hyvältä. Jatka lukemista ”Kuin koira koronasta?”

Vähemmän kipua, enemmän kasvua

Kuva koronakriisin talousvaikutuksista muuttuu nopeassa tahdissa tiedon karttuessa. Viralliset talousennustajamme valtiovarainministeriö (VM) ja Suomen Pankki (SP) ovat päivittäneet arvionsa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Laskelmat ovat lähentyneet toisiaan huhtikuisista: ministeriö on nostanut perusennustettaan, pankki taas on laskenut omaansa roimasti. Ennusteiden kasvu-urissa ei ole enää suurtakaan eroa, kun molemmat ennakoivat hurjaa (6,0−6,9 %) muttei kuitenkaan katstrofaalista bruttokansantuotteen (bkt) määrän supistumista tänä vuonna ja selvästi vähäisempää (2,5−3,0 %) kasvua ensi vuonna. Kumpikin ennustaa kokonaistuotannon olevan vielä 2022 viimevuotista pienempi. Jatka lukemista ”Vähemmän kipua, enemmän kasvua”

Ennusteita, arvauksia ja manauksia

Voiko Jumala luoda niin suuren kiven ettei jaksa sitä pyörittää? Tämä vanha kaikkivaltiaan kaikkivoipaisuutta koskeva pseudoteologinen kompakysymys tulee mieleen koronapandemian taloudellisia seurauksia aprikoidessa. Talouspolitiikkaan siirrettynä: voivatko maailman valtiot luoda hetkessä niin suuren talouskriisin etteivät pysty sitä ratkaisemaan − eivät ainakaan nopeasti? Vastausta pitänee odottaa ensi vuoteen, sillä kriisin mittakaavakin on vielä arvailujen varassa. Epävarmudesta kertovat tuoreet talousennusteet. Jatka lukemista ”Ennusteita, arvauksia ja manauksia”

Talouspolitiikan koronatesti

Lähikaupan wc-paperihylly ammottaa tyhjyyttään. Hamstrauksen aiheuttama vessapaperin myyntipiikki jäänee kuitenkin vähäisimmäksi koronaviruspandemian taloudellisista seurauksista. Mitä muita ja suurempia taloudellisia vaikutuksia pandemialla on Suomen ja maailman talouteen, voi vain arvailla. Jaan omat arvailuni kolmeen aikaperspektiiviin: 1) epidemian akuutti vaihe eli lähikuukaudet, 2) epidemian jälkeinen taloudellinen toipuminen eli vuoden jälkipuolisko ja ainakin ensi vuosi ja 3) kriisin jälkiaalto eli tulevat vuodet, mahdolisesti vuosikymmenet. Tämän kolmijaon puitteissa pohdin myös epidemian synnyttämiä ja vaatimia talouspoliittisia ratkaisuja. Jatka lukemista ”Talouspolitiikan koronatesti”

Sitä saa mitä tilaa

Neljä vuotta on pitkä aika, pitkä aika kuunnella puhetta ja kiistelyä 75 prosentin työllisyysasteesta, niin kuin se olisi talouspolitiikan ainoa asia! Tuo mittari − 15-64-vuotiaiden työllisten määrän suhde samanikäiseen väestöön − on tärkeä talouden tilan indikaattori, mutta vain yksi monista ja rajallinen jo työpanoksen kehityksen kuvaajana. Mutta minkäs teet, kun Antti Rinteen (sd) hallitus on ohjelmassaan nostanut tuon prosenttiluvun oman onnistumisensa mittariksi. Joten ei voi kuin yhtyä iskelmäsanoittaja Sinikka Svärdin viisauteen: sitä saa mitä tilaa. Jatka lukemista ”Sitä saa mitä tilaa”

Paluu tulevaisuuteen

Bruttokansantuote (bkt) henkeä kohti − kiintein hinnoin ja kausitasoitettuna − oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yhä 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä (lähde: Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito). Valtiovarainministeriön (VM) ja Suomen Pankin (SP) uusimpien ennusteiden (VM ja SP) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan henkeä kohti laskettu bkt saavuttaa finanssikriisiä edeltäneen huipun (2018 vuositasolla) vuonna 2020. Kaksitoista vuotta! Historiallinen ”saavutus”, sillä toista yhtä pitkää pysähdystä eivät kansantulotilastomme (1860−) tunne. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan alhosta noustiin kymmenentenä vuotena (1923) kriisiä edeltäneen huipun (1913) yläpuolelle; 1990-luvun laman aikoihin samaan saavutukseen tarvittiin seitsemän vuotta (1990→1997). Jatka lukemista ”Paluu tulevaisuuteen”

Hei, me ennustetaan!

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viime perjantaina keväisen talouskatsauksensa ja ennusteensa. Se soi duurisssa: kokonaistuotanto kasvaa, työllisyysaste kohoaa ja julkinen talous tasapainottuu. Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Vain vuosi sitten ministeriö ennusti tälle vuodelle tasan prosentin ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua. Ennustelukujen raju korotus johtuu talouskasvun nopeutumisesta viime vuonna sekä vuoden 2016 bkt-tilastojen tarkentumisesta ylöspäin (vrt. tilastokeskuksen julkistukset maaliskuussa 2017 ja tammikuussa 2018). VM:n arvio kuluvan vuoden kasvuprosentiksi on nyt sama kuin viime vuoden totetunut kasvu tilastokeskuksen tämänhetkisen ennakkotiedon mukaan. Kuukausi sitten tilastokeskus laski viime vuoden kasvuksi peräti 3,0 prosenttia. Tietojen täsmentyessä viime vuoden kasvuprosentti voi vielä muuttua, kenties useammankin kerran.
Jatka lukemista ”Hei, me ennustetaan!”