Työlästä tiedossa

Vanhan hokeman Suomi on yhden totuuden maa. Tämä ei onneksi pidä paikkaansa enää monellakaan elämän alueella mutta talouspolitiikassa ehkä. Kaikki puolueet ovat näet liikuttavan yksimielisiä sitä, että Suomen työllisyysaste pitäisi saada nousemaan 75 prosenttiin. Tuon maagisen luvun mantramainen hokeminen todistaa, että virkamiehet ovat saaneet talouspoliittisen sanomansa tältä osin hyvin perille. Sisältyihän tavoite 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta ensi vaalikautena niin kansliapäälliköiden puheenvuoroon kuin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiespuheenvuoroon. Valtiovarainministeriö (VM), joka on jo vuosia pitänyt työllisyysasteen kohottamista talouspolitiikan tavoittteenasettelun keskiössä, muotoili omassa virkamiespuheenuorossaan työllisyystavoitteen lievemmin: 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja tämäkin optimistisena vaihtoehtona. Lue loppuun

Välimerellinen Suomi?

Välimeren seutu on eurooppalaisen − ja vähän muunkin − kulttuurin kehto. Mutta viittaus Välimeren maihin ei tarkoita kotimaisessa talouskeskustelussamme mitään juhlimisen arvoista, päinvastoin. Kreikka kelpasi talouspoliittiseksi uhkakakuvaksi viime eduskuntavaalien alla niin Juha Sipilän (kesk) puheissa kuin kokoomuksen vaalimainonnassakin. Ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) kehysti vastikään käsitystään Suomen työmarkkinoiden surkeudesta muistuttamalla, että ne viisi maata, joissa on nyt − nousukauden huipulla − Suomea korkeampi työttömyys, ovat ”kaikki Välimeren maita”. Niin kuin elokuun työttömyystilaston mukaan ovatkin: Kreikka, Espanja, Italia, Ranska ja Kroatia. Lue loppuun

Työllisyyden pohjoismaiset mallit

Vertailu muihin Pohjoismaihin on suomalaisen taloudellisen itsetutkiskelun hyväksi koettu keino. Se on hyödyllinen väline myös Suomen työllisyystilanteen arvioinnissa. Aloitetaan vertailu kolmella hyvällä uutisella. Ensimmäinen on on se, että Suomen työllisyysaste on Pohjoismaiden korkein − jätän väkiluvultaan Savoa pienemmän Islannin vertailuista pois −, kun rajoitutaan täyttä työviikkoa tekeviin. Toiseksi, ero naisten ja miesten työllisyydessä on meillä Pohjoismaiden pienin. Kolmanneksi, vuosityöaika työllistä kohden on Suomessa edelleen Pohjoismaiden korkein. Vaan siinä ne hyvät vertailu-uutiset melkein olivatkin, joten jatketaan huonoilla. Lue loppuun