Rakenne vai suhdanne?

Struktuuri, struktuuri, struktuuri! Tuo huuto on Suomessa suuri. Mut mikä se on se struktuuri? Kas, siinäpä pulma on juuri.

Suomen talous on pulassa, mutta missä määrin vaikea tilanteemme on suhdanneluontoinen ja missä määrin ”rakenteellinen”? Tästä voidaan olla monta mieltä vaikkapa silloin, kun keskustellaan julkisen talouden suuruudesta, kuten aiemmin kirjoitin. Jatka lukemista ”Rakenne vai suhdanne?”

Tyhmännäköisestä karamellipaperista

Eurostat julkisti viime viikon torstaina syyskuun alustavat inflaatioluvut. Ne kertovat, että euroalueen kuluttajahinnat kohosivat vuoden takaisesta keskimäärin 0,3 %. Hintataso alentui viidessä euromaassa: Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Sloveniassa ja Slovakiassa. Lisäksi inflaatio oli nollassa Kyproksella ja Portugalissa.

Euroopan keskuspankille (EKP) säädetty päätehtävä on hintatason vakauden ylläpitäminen euroalueella. Tarkemmin sanoen tehtävä on määritelty seuraavasti: ”EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä.” On tietenkin tulkinnanvaraista, kuinka paljon ”hieman” on, mutta ei sitä sentään kokonaiseen prosenttiyksikköön voi venyttää. EKP on siis epäonnistunut päätehtävässään viimeisen vuoden aikana, kuten alla oleva kuvio kertoo.

Deflaatiovaara2

Jatka lukemista ”Tyhmännäköisestä karamellipaperista”

Osoittajaa pienemmäksi vai nimittäjää suuremmaksi?

Julkinen sektori on paisunut kohtuuttoman suureksi. Sen koko on ylittänyt kansantalouden kantokyvyn. Suomen valtio on velkaantunut liikaa.

Tällaisista mielipiteistä ei tunnu olevan pulaa, ja niitä perustellaan vaikkapa kohonneella velkasuhteella. Sen nousu on kuitenkin seurausta finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, eikä Suomen velkasuhde ole eurooppalaisittain korkea. Nämä seikat toin esiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Jatka lukemista ”Osoittajaa pienemmäksi vai nimittäjää suuremmaksi?”

Kahdeksan A:n ja yhden plussan maa

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laski viime perjantaina (10.10.) Suomen valtion luottoluokituksen parhaalta AAA-tasolta seuraavalle eli tasolle AA+. Tämän välitön vaikutus Suomen valtionlainojen korkoihin näyttää jäävän vähäiseksi. Suomen valtion kymmenvuotisten joukkovelkakirjojen korko oli tänään 1,03 prosenttia. Se on mitättömät kaksi prosenttiyksikön sadasosaa perjantaisen (1,01 %) yläpuolella. Viime kuukausien aikana on nähty suurempiakin päivittäisiä vaihteluja, joten maamme valtiontaloutta ei yhden A:n menetys hetkauta. Jatka lukemista ”Kahdeksan A:n ja yhden plussan maa”