Helsingin yliopisto
Suomen kokonaistuotannon määrä on saavuttanut pitkää pysähdystä edeltäneen huipputason. Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan bruttokansantuotteen (bkt) määrä oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä enää vaivaiset 0,11 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Koska kasvu on jatkunut menossa olevan toisen vuosineljänneksenkin aikana, ylittyy finanssikriisiä edeltänyt kokonaistuotannon huippu lopultakin. Hieman yli kymmenen vuotta siihen siis meni. Jatkuvasta kasvusta on nyt saatu nauttia kolme vuotta, vuoden 2015 toisesta vuosineljänneksestä lähtien (vertailukohtana vuodentakainen tilanne). Nyt eletään suhdannehuippua, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) kesäkuun ennusteissaan. Kumpikin ennustaa bkt:n kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia mutta vähemmän ensi ja sitä seuraavana vuonna. Ja jos maailma ei ole muuttunut vallan toisenlaiseksi, jossain kulman takana odottaa seuraava taantuma. Jatka lukemista ”Seuraavaa taantumaa odotellessa”
Ilo irti kasvuprosenteista
Suomen talous on nousussa. Bruttokansantuotteen (bkt) volyymi eli bkt, josta on poistettu hintojen muutoksen vaikutus, kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia vuoden takaisesta, kun mittarina käytetään työpäiväkorjattua bkt:ta. Kun bkt-lukuihin tehdään myös kausitasoitus, tulee kasvuprosentiksi 2,6. Suomen talouskasvu on ollut viimeisen vuoden aikana nopeampaa kuin Saksassa (1,7 %), Ruotsissa (2,2 %), euroalueella keskimäärin (1,9 %) tai Yhdysvalloissa (2,0 %) − kausitasoitetuista luvuista laskettuna. Pessimisti pettyi, iloitsee Helsingin Sanomat (HS) pääkirjoituksessaan (8.6.). Ei ole syytä pilata iloa, joka ei toivottavasti ole vielä edes ylimmillään, mutta kovin suuria juhlia ei yhden vuoden kasvuprosenttien vertailun varaan kannata järjestää. Kasvuvauhtivertailuissa on näet se pulma, että prosentit eivät kerro mitään lähtötasoista. Tämän toin lyhyesti esiin HS:n mielipidesivuilla (10.6) kommentissani, jonka perusteluja lavennan tässä kirjoituksessa. Jatka lukemista ”Ilo irti kasvuprosenteista”
Ruotsi vie, Suomi vikisee?
Suomen taloudellinen kehitys on riippunut viimeiset 150 vuotta vientimenestyksestä. Kun vienti on vetänyt, talous on kasvanut kohisten, mutta kun vienti on takkuillut, on koko kansantalous kärsinyt. Vientiriippuvuuden nurja puoli on tullut turhankin tutuksi viimeisen seitsemän vuoden aikana. Viennin romahdus oli Suomessa finanssikriisin jälkeen poikkeuksellisen syvä, eikä tuosta kuopasta ole vielä noustu. Tämä on selvää samoin kuin se, että taustalla on Nokian matkapuhelintoimialan hiipuminen. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että paperiteollisuuden viennin vaikeudet ovat rakenteellisia − toimialan globaaleihin näkymiin liittyviä, eivät kustannuskilpailukyvystä johtuvia. Mutta sitten näkemykset alkavatkin erota. Jatka lukemista ”Ruotsi vie, Suomi vikisee?”
74 minuutin suhdanneselfie
Hallitusneuvottelut etenevät vauhdilla. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb otti aikaa ja kehui tulosta: ”Viime hallitukselta meni neljä vuotta yhteisen tilannekuvan saamiseen, nyt siihen meni yksi tunti ja 14 minuuttia.” Vertailuun sisältyy tietenkin moite hänen edeltäjänsä Jyrki Kataisen kevään 2011 suoritusta kohtaan. Jälkiviisaushan on, kuten Konsta Pylkkänen tiesi, ”kaikista paras ja imelin” viisauden lajeista. Historioitsijat nauttivat tätä herkkua työkseen, mutta ovat sille persoja poliitikotkin − näemmä vaikka oman puolueen miestä tulisi samalla hutkaistuksi. Jatka lukemista ”74 minuutin suhdanneselfie”
Mistä kasvua?
Euroopan komissio tarkensi kevään talousennusteessaan (5.5.) Euroopan kasvunäkymiä hieman myönteisempään suuntaan. Komissio ennustaa, että EU:n kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,8 % ja ensi vuonna 2,1 %. Euroalueen kasvu jää vaisummaksi: sen arvellaan olevan 1,5 % tänä vuonna ja 1,9 % vuonna 2016. Suomi jää tästäkin jälkeen: komissio arvioi taloutemme kasvavan 0,3 % tänä ja 1,0 % ensi vuonna. Se on vähemmän kuin valtiovarainministeriö kuukausi sitten ennusti (0,5 % ja 1,4 %) ja vähemmän kuin komissio kolme kuukautta sitten arvioi. Komission uusi ennuste ei siis sekään vala uskoa Suomen talouden kasvunäkymiin, joiden historiallista vaisuutta esittelin edellisessä merkinnässäni. Jatkan tässä 15 seuraavan vuoden kasvunäkymien pohdintaa. Jatka lukemista ”Mistä kasvua?”