Hei, me ennustetaan!

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viime perjantaina keväisen talouskatsauksensa ja ennusteensa. Se soi duurisssa: kokonaistuotanto kasvaa, työllisyysaste kohoaa ja julkinen talous tasapainottuu. Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Vain vuosi sitten ministeriö ennusti tälle vuodelle tasan prosentin ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua. Ennustelukujen raju korotus johtuu talouskasvun nopeutumisesta viime vuonna sekä vuoden 2016 bkt-tilastojen tarkentumisesta ylöspäin (vrt. tilastokeskuksen julkistukset maaliskuussa 2017 ja tammikuussa 2018). VM:n arvio kuluvan vuoden kasvuprosentiksi on nyt sama kuin viime vuoden totetunut kasvu tilastokeskuksen tämänhetkisen ennakkotiedon mukaan. Kuukausi sitten tilastokeskus laski viime vuoden kasvuksi peräti 3,0 prosenttia. Tietojen täsmentyessä viime vuoden kasvuprosentti voi vielä muuttua, kenties useammankin kerran.

VM:n ennustaa nyt, että talouden kasvuvauhti pysyy tämän vuoden viime vuoden tasolla mutta hidastuu jatkossa. Ministeriön nykyennuste bkt:n määrän kasvuksi tulevina vuosina on 2019: 2,2 %, 2020: 1,8 %, 2021: 1,3 % ja 2022: 1,1 %. Vuosi sitten ennusteen luvut olivat 2019: 1,2 %, 2020: 1,0 % ja 2021: 1,0 %. VM ei siis usko nopean kasvun jatkumiseen vaikka onkin joutunut korjaamaan ennustelukujaan ylöspäin.

Suomen talouden menetetty vuosikymmen ei ole ollut helppoa aikaa talousennustajille. Alla oleva kuvio kertoo, kuinka oikea VM:n näkemys talouden kasvusta on ollut finanssikriisin jälkeen. Se pohjautuu VM:n kevään ja syksyn taloudellisiin katsauksiin (ne löytyvät täältä). Syksystä 2010 lähtien katsauksessa on esitetty arvio kuluvan vuoden ja kahden seuraavan vuoden kasvusta, sitä ennen (kevääseen 2010) ennuste koski kuluvaa ja seuraavaa vuotta. Ennustetta laadittaessa on edeltävän vuoden bkt-lukema vielä ennakkotieto, joka muuttuu tilastojen täsmentyessä. Siksi olen ottanut lähtökohdaksi bkt:n määrän kolme vuotta aiemmin ja laskenut sen ja VM:n ennusteen kasvuprosenttien perusteella bkt:n määrän kahtena seuraavana vuonna. Esimerkiksi: vuoden 2011 ennusteen kasvuarviot olen kytkenyt vuoden 2008 toteutuneeseeen bkt:een. Näin olen saanut VM:n bkt-ennusteen vuosiksi 2012 ja 2013. Katsauksen laatimisvuotta koskevaa ennustetta ei kuviossa ole. Näin kunkin vuoden kohdalla on todellisen bkt:n (käyrä) lisäksi VM:n ennusteet kyseiselle vuodelle. Pylväitä on neljä: edellisen ja sitä edeltäneen vuoden kevät- ja syksyennusteiden kasvuprosenttien mukaan. Muutos pylväiden välillä kertoo siis sen, miten VM:n ennuste on  muutunut puolentoista vuoden aikana: kevään t−2 ennusteesta syksyn t−1 ennusteeseen.

Kuvio ei mairittele VM:n ennustajia. Vuosi 2009 on tietenkin oma lukunsa, sillä syksyn 2008 ennuste valmistui ennen finanssikriisin varsinaista puhkeamista Lehman Brothersin ajauduttua selvitystilaan 15.9.2008. Seuraavina vuosina VM:n ennuste oli hieman ylipessimistinen muttei kaukana totetutuneesta. Sen jälkeen ennusteet olivat toistuvasti ylioptimistisia, kunnes vuoden 2015 ennusteista lähtien VM on erehtynyt pessimistiseen suuntaan.

Ennustevirhe käy paremmin ilmi alla olevasta kuviosta, joka esittää ennustetun kokonaistuotannon poikkeaman todellisesta bkt:sta. Kriisivuoden 2009 ennustevirhe on tietenkin hurja, mutta myös vuosia 2012−2015 koskeneet ennusteet menivät melko täydellisesti metsään. Ennustevirhe on ollut pahimmillaan yli 8 prosenttia kahden vuoden päähän ja viitisen prosenttia ennustetta seuraavaa vuotta koskien. Keväästä 2015 lähtien ennustevirhe on alkanut tasaisesti kasvaa negatiiviseen suuntaan.

Arvio bkt:n kasvusta on vain yksi rivi VM:n talousennusteessa, johon sisältyy suuri joukko muita arvioita. Ennusteen lisäksi ministeriön taloudellinen katsaus sisältää analyysin talouden tilasta; se on paljon tärkeämpi kuin ennuste bkt:n kasvuprosenteista. Silti nuo prosenttiluvut ovat tärkeitä, koska niihin tiivistyy VM:n käsitys talouden kehityssuunnasta. Ja nostaahan ministeriö itsekin ne kärkiuutiseksi viestinnässään, joten ne on syytä ottaa vakavasti. Ja vakavasti ottaen on vaikea keksiä, mitä hyötyä on ennusteista, joiden arvio tulevasta talouskasvusta on niinkin pahasti harhainen kuin VM:n − ja varmaan muidenkin ennustelaitosten − ennusteissa huonoimmillaan tällä vuosikymmenellä. Eikä liene perusteetonta myöskään kysyä, kuinka paljon meidän kannatta luottaa VM:n tämänhetkisiin kasvuennusteisin, kun toissavuotinen näkemys on osoittautunut niinkin vääräksi kuin yllä olevan kuvion viimeiset pylväät osoittavat.

Ennusteilla on merkitystä jos ja kun talouspolitiikan linjauksia perustetaan niihin. Jos kokonaistuotanto arvioidaan liian alhaiseksi olettaen potentiaalisen tuotantokyvyn alentuneen, pienentää se arviota tuotantokuilusta ja syö perusteita elvyttävältä finanssipolitiikalta. Muistettakoon miten vuoden 2015 eduskuntavaalien alla VM:n virkamiehet tulivat julkisuuteen leikkausvaatimuksineen. Kansantalousosaston tuolloinen johtaja Markus Sovala  maalasi (HS 20.3.2015) synkän kuvan: ”Nyt puhutaan niin isoista sopeutustoimista, että leikkauksia on kohdistettava kaikkeen, mikä liikkuu.” VM:n tuolloinen talousnäkemys on merkitty yllä olevaan ennustevirhekuvioon asteriskilla (*). Se oli vaihtumassa liian optimistisesta liian pessimistiseksi, tiedämme nyt jälkiviisaasti. ”Takki auki etupainotteisesti leikkaamaan” -linja johti myötäsykliseen finanssipolitiikkaan, kiristykseen taantuman pohjassa (ks. merkintäni).

Talouskasvun jatkuessa ennnustajankin osa helpottuu. Jokainen viivottimen omistajakin pystyy kohtuulliseen ennusteeseen uskomalla, että eilisestä vie huomiseen suoraviivainen tie. Jos VM:n ennusteen suhde todellisuuteen muuttuu kuten viimeisen vuosikymmenen aikana, sen pessimistinen virhe vähitellen pienentyy muuttuakseen jossain vaiheessa liialliseksi optimismiksi. Toivottavasti siihen menee tällä kertaa poikkeuksellisen pitkä aika.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *