Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?

Joosefin tulkinta faaron unista on tietenkin kaikkien suhdanne-ennusteiden äiti. Faaro näki unta, että Niilistä nousi ensin seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää mutta sitten seitsemän kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää, jotka söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa. Ja mikä entistä omituisempaa, laihat lehmät näyttivät yhtä laihoilta ja rumilta kuin ennenkin, vaikka ne olivat ahmineet kauniit ja lihavat sisäänsä. Uni teki faaraon levottomaksi. Onneksi vankilasta haettu Joosef pystyi tunnetulla tavalla selittämään unen: lehmät tarkoittivat hyviä ja huonoja vuosia. Tulossa olisi seitsemän yltäkylläisyyden vuotta, jona aikana faaraon olisi varauduttava niiden jälkeen tulevaan seitsemään nälkävuoteen ottamalla talteen viidennes hyvien vuosien sadosta, 

Suomen talouden ennustajien tilanne on epäkiitollisempi kuin Joosefin: kauniit ja lihavat lehmät ovat tulleet ja menneet. Jäljellä on vain sen arvaaminen, kuinka monta rumaa ja laihaa lehmää on vielä tulossa tämän kuudennen (2014) jälkeen. Talousennusteiden tekeminen on ollut vaikeaa syksystä 2008 lähtien, kuten valtiovarainministeriön (VM) syyskuisin taloudellisessa katsauksessa (budjetin liite) esittämistä kasvuennusteista voi päätellä.

BKT 20017-2018_B

Syyskuu 2008 oli harvinaisen epäsuotuisa ajankohta ennustaa tulevaa. Finanssikriisin puhkeaminen vei pohjan arvioilta, ja niin VM:n ennuste seuraavalle vuodelle meni ennätyksellisesti harhaan (vihreä neliö osoittaa ennusteen tekovuoden). Kriisin pohjasta nousu onnistuttiin arvaamaan paremmin (syksyn 2009 ja 2010 ennusteet). Mutta sen jälkeen VM on joutunut korjaamaan kasvuarviotaan alaspäin ennuste ennusteelta.

VM:n uusimman eli viime syyskuun taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna lainkaan, ja vasta vuonna 2019 kansantuotteen määrä ylittäisi vuoden 2008 tason. Euroopan komissio on kuluneella viikolla julkistamassaan ennusteessa arvioinut Suomen kasvunäkymät vielä heikommiksi. Tuolla kasvu-uralla, jota olen kuviossa jatkanut vuosille 2017 ja 2018, oltaisiin 2020-luvun puolella, ennen kuin Suomen bkt on suurempi kuin vuonna 2008.

Jos Suomen kansantalous kasvaisi VM:n ja komission ennusteiden keskiarvon vauhtia (sininen katkoviiva), olisi bkt:n määrä henkeä kohden (sininen pallero) vuonna 2017 seitsemän prosenttia pienempi kuin vuonna 2008 ja vain hiukan suurempi kuin vuonna 2005. Näin pitkää pysähdystä ei Suomen taloushistoriasta löydy siltä ajalta (vuodesta 1860 lähtien), jolta meillä on tilastoa bruttokansantuotteestamme.

Menetetty vuosikymmen! Sillä tunnuksellako saamme viettää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa? Ei käy kateeksi tasavallan presidentin tai pääministerin puheenkirjoittajia syksyllä 2017: ”Kansalaiset…”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *