Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on käynnissä opetuksen avoimuuden linjaaminen, mutta keskustelu kiertyy opetusmateriaalien lisensoinnin ja julkaisemisen ympärille. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa opetuksesta tapahtuu digitaalisilla työkaluilla tai koskee niiden käyttöä. Avointen työkalujen suosimisesta ei kuitenkaan ole juuri keskusteltu, vaikka siitä voisivat hyötyä sekä yliopisto, opiskelijat että yhteiskuntakin.

Jatka lukemista ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?”

Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa

Versionhallinta on yksi tekstimuotoisten tiedostojen hallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen merkitys on korostunut varsinkin nykyisen ketterän ohjelmistokehityksen aikana. Yksi koodaajakollegani totesi asiasta taannoin, ettei koodia ole olemassa, ellei sitä ole tallennettu versionhallintajärjestelmään. Tässä blogikirjoituksessa taustoitetaan versionhallinnan roolia tutkimuksessa ja kerrotaan Helsingin yliopistossa käytössä olevasta Gitlab-versionhallintaohjelmistosta ja sen käytöstä.

Jatka lukemista ”Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa”