”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta

Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.

Jatka lukemista ””Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta”

Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa

Aineistonhallintasuunnitelmissa (data management plan, DMP) eniten ongelmia tutkijoille tuottavat eettiset ja lainsäädännölliset teemat, kuten yksityisyyden suojaan, datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tässä blogiartikkelissa aihetta käsitellään konkreettisten suunnitelmien kautta, tavanomaisia kompastuskohtia ja hyviä käytäntöjä esiin nostaen. Eettisiin ja juridisiin kysymyksiin liittyvät DMP:n kohdat kytkeytyvät kiinteästi suunnitelman muihin osiin ja tavoitteeseen tutkimusdatan avaamiseksi tai uudelleen käytettäväksi.

Jatka lukemista ”Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa”

Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa

Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.

Jatka lukemista ”Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa”