Ohjeessa käytettyjä ja taustalla vaikuttavia keskeisiä käsitteitä
Käsite | Erikoislääkärikoulutuksen yhteydessä tarkoittaa |
---|---|
Alkukeskustelu | Alkukeskustelu käydään ohjaussuhteen alussa. Erikoistuva ja kouluttaja tutustuvat toisiinsa ja laativat koulutussuunnitelman seuraavan 6 kuukauden ajalle. |
Arviointi | Merkitysten antamista tehdyille havainnoille ja niiden tarkastelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tai kriteereihin. |
Arviointi opiskelukeinona (assessment as learning) | Arviointitilanne tai -tapahtuma, joka tukee samalla oppimista. |
Ediste | Katso Palaute |
EPA (Entrustable Professional Activity) | Erikoisalalle ominainen työtehtävä tai toiminto, jonka erikoistuva saa suorittaa aste asteelta itsenäisemmin kouluttajan tai erikoisalan osaamistyöryhmän tekemän luottamuspäätöksen perusteella. Ei ole käytössä yleislääketieteessä. |
Erikoislääkärikouluttaja | Yliopiston hyväksymä erikoislääkärikouluttajien koulutuksen tai valmennuksen suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäri. |
Etappi | Kullakin osaamistavoitteella on omat etappinsa eli välitavoitteensa. Yleislääketieteen erikoistuvan etapeissa kuvataan neliportaisella asteikolla osaamisen karttumista kunkin osaamistavoitteen suhteen. |
Erikoislääkärikouluttajien koulutus tai valmennus | Suunnitelmallinen koulutuskokonaisuus, jolla tuetaan erikoislääkärin ohjaustaitojen kartuttamista. Koulutuksen tai valmennuksen perusteella yliopisto myöntää erikoislääkärikouluttajan pätevyyden. |
Havainnointi ja havainnot | Suunnitelmallista ja tietoista ohjattavan työssä suoriutumisen seuraamista reaaliaikaisesti tai tallenteista. Havainnointi tuottaa havaintoja (havaintomateriaalia), jota voidaan käyttää palaute- ja ohjauskeskusteluissa. |
HOPS | Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (Taulukko 2. Työvälineet). |
Itsearviointi | Omaan toimintaan, ajatteluun, arvoihin tai tietopohjaan kohdistuvaa tarkastelua. Itsearviointia tehdään suhteessa tavoitteisiin tai kriteereihin, jotka ovat jonkun toisen tahon tai tarkastelijan itsensä asettamia. Voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. On itsereflektiivinen taito. |
Itsereflektio | Erikoislääkärikoulutuksen yhteydessä tarkoittaa oman työn äärelle pysähtymistä ja sen tarkastelua ääneen ajattelemalla tai kirjoittamalla. Voi johtaa vaihtoehtojen punnitsemisen kautta oman ajattelun tai toiminnan muutoksiin. |
Koulutuspaikka | Hyvinvointialueen sisäinen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikkö tai toimintayksikköjen yksi toiminnallinen kokonaisuus. |
Koulutusjakson suunnitelma ja koulutustodistus | Koulutusjakson suunnitelma -lomake toimii 6 kuukauden välein pidettävän seurantakeskustelun runkona. Täytettynä koulutussuunnitelma on jakson koulutustodistus. |
Koulutusvastaava | Yleislääketieteen erikoislääkäri, joka koordinoi yleislääketieteen koulutusta koulutusterveyskeskuksessa. |
Koulutuslääkäri (aikaisemmin KOVA-lääkäri) | Erikoisalan koulutuksen koordinoinnista vastaava erikoislääkäri, joka toimii yhteistyössä erikoisalan vastuuhenkilön kanssa. |
Konsultaatio | Kollegan esittämä kysymys, johon vastaaminen on jokaisen lääkärin ammatillinen velvollisuus. |
Loppukeskustelu | Loppukeskustelu käydään ohjaussuhteen tai erikoistumisen päättyessä tai työpaikan vaihtuessa. Erikoistuva ja kouluttaja tarkastelevat kaikista koulutusjaksoista muodostunutta kokonaisuutta. |
Lähiohjaaja | Yliopiston hyväksymän lähiohjaajakoulutuksen suorittanut lääkäri, joka ohjaa YEK- tai 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusta suorittavia. |
Lähikehityksen vyöhyke | Lähikehityksen vyöhykkeellä noviisi pystyy suoriutumaan tehtävistä yhteistyössä osaavamman asiantuntijan tai taitavamman vertaisoppijan kanssa. Oikeanlaisella tuella oppijan vasta kehittymässä olevat taidot ja tiedot muuttuvat myöhemmin itsenäiseksi osaamiseksi. |
Mentorointi | Osaava, arvostettu ja kokenut asiantuntija (mentori) neuvoo, tukee ja edistää kehityshaluista, mutta kokemattomampaa henkilöä (aktori) työssä tai opiskelussa. Yleensä joku muu kuin oma erikoislääkärikouluttaja. Mentoroinnissa siirretään tietoa ja osaamista sekä toimitaan roolimallina. Voi tapahtua myös ryhmässä. |
Ohjaus | Ohjattavan ammatillisen kehittymisen suunnitelmallista, tavoitteellista ja henkilökohtaista tukemista. Ohjaukseen sisältyvät oppimista ja osaamisen karttumista edistävä arviointi sekä ohjauskeskustelut. Osa ohjauksesta voi toteutua pienryhmässä. |
Ohjauskeskustelu | Ohjaajan ja ohjattavan välinen luottamuksellinen keskustelu, jonka lähtökohtana on havaintoihin perustuva palaute ja johon sisältyy myös tulevaan suuntautuva ediste. |
Oppiminen | Erikoislääkärikoulutuksessa tarkoittaa osaamistavoitteiden mukaista pysyvää muutosta tavassa ajatella ja tehdä työtä. |
Opitun arviointi (assessment of learning) | Arvioinnissa ollaan kiinnostuneita siitä, mitä erikoistuva tietää arviointitilanteessa tai miten hän toimii työssään suhteessa tavoitteisiin. Opittua voidaan arvioida eri menetelmin. |
Oppimista edistävä arviointi (assessment for learning) | Auttaa erikoistuvaa määrittelemään osaamisensa nykytilan suhteessa osaamistavoitteisiin ja tunnistamaan kehittymistarpeitaan. |
Osaaminen | Tiedoista, taidoista ja asenteista koostuva kyky suoriutua terveydenhuollon tehtävistä tietyssä toimintaympäristössä. Osaaminen on havainnoitavissa ja havaintoja voidaan arvioida eri tavoin. |
Osaamisalue | Toisiinsa liittyvien osaamistavoitteiden yhdessä muodostama kokonaisuus (Kuva 1). Yhdessä osaamisalueet kuvaavat erikoislääkärin osaamisen kokonaisuutta. |
Osaamistavoite | Kuvaa konkreettisesti ajattelutapaa, asenteita, toimintaa tai työsuorituksen tasoa, jota kohti erikoistuva pyrkii koulutuksen aikana. |
Palaute (feedback) Ediste (feed forward) | Havaintoihin perustuvaa informaatiota suoriutumisesta. Edisteellä tuetaan ja ohjataan palautteen saajan tulevaa tekemistä ja itsereflektiivistä ajattelua (Kuva 2). |
Päättöarviointi | Erikoistuvan osaamista arvioidaan suhteessa koulutusohjelman tavoitteisiin ja tehdään päätöksiä riittävän osaamistason saavuttamisesta. |
Seurantakeskustelu | Ohjauskeskustelu, jossa erikoistuva ja erikoislääkärikouluttaja tarkastelevat erikoistuvan osaamisen karttumista ja suunnittelevat sen edistämistä. Lopuksi erikoistuva kirjaa suunnitelman HOPS:iin. |
Tutorointi | Ohjausta, jolla edistetään oppimista ja oppijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä autetaan häntä saavuttamaan omia päämääriään ja kiinnittymään työyhteisöön. Tutorina toimii oma lähiohjaaja/erikoislääkärikouluttaja. |
Työnohjaus | Oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. |
Valmentava ohjausote | Ohjaaja tukee ohjattavaa kehittymään aktiivisena toimijana oman alansa ammattilaiseksi ohjattavan henkilökohtaisten valmiuksien puitteissa. |
Vertaiskeskustelu | Erikoistuva havainnoi toisen erikoistuvan toimintaa ja havainnoista keskustellaan. |
Julkaistu 3.2.2023