Author Archives: Pirjo A K Karppinen

Aviisi-ohjausryhmän kokous on ma 25.5.2015 klo 10 –13

Tervetuloa Aviisi-ohjausryhmän kokoukseen ma 25.5.2015 klo 10 –13 Kansalliskirjaston Digitointi-ja konservointikeskukseen Mikkeliin, Saimaankatu 6.

Järjestämme ilmoittautuneille jäsenille mahdollisuuden osallistua kokoukseen myös Connect Pro- etäyhteydellä Helsingistä Kansalliskirjaston auditoriosta.

Tervetuloa kehittämään kansallisen kulttuuriperintömme digitaalista käyttöä!

Millaista on turvallinen digitalisaatio?

Turvallisuus mielletään usein tietoturvallisuuden luottamuksellisuudeksi, sisältäen pääsynvalvonnan, autentikoinnin ja tunnistamisen. Tämä on kuitenkin vain turvallisuuden yksi näkökulma.Toinen, vähintään yhtä tärkeä näkökulma on käytettävyys, eheys ja kiistämättömyys. Tämä tarkoittaa sitä että tiedot ovat saatavilla silloin kun pitää, siellä missä pitää, niille jotka tietoa tarvitsevat ja että tietojen paikkansapitävyyteen voi luottaa. Tässä näkökulmassa tärkeiksi asioiksi muodostuvat muun muassa järjestelmien helppo löydettävyys, yksinkertaiset käyttöliittymät ja erityisryhmien huomiointi. Jos tätä näkökulmaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, voisi käyttäjäystävällisyys olla hyvä sana.

Luottamuksellisuuden ja käyttäjäystävällisyyden tulee digitalisaatiossa olla oikeassa suhteessa keskenään.

Julkiset järjestelmät, jotka käsittelevät vain julkisia tietoja, on rakennettava mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi.

Asteikon toisessa päässä ovat järjestelmät, jotka käsittelevät salaista tietoa ja joihin kohdistuu korkea varautumisen vaatimustaso. Näissä järjestelmissä on pakko sietää kovennettuja tunnistamismekanismeja, rajoitettuja käyttöoikeuksia, rajoitettuja käyttöpaikkoja, toimintalokeja, korkeampaa hintaa ja usein myös erillisiä pääte- ja muita laitteita.

Asteikon ääripäiden välissä olevissa järjestelmissä on osattava tasapainoilla oikein helppokäyttöisyyden ja luottamuksellisuuden välissä. Jos tässä arvioinnissa painotetaan luottamuksellisuutta liian vähän, on tuloksena liian suuri riski tietoturvallisuudelle. Jos tässä arvioinnissa painotetaan luottamuksellisuutta liian paljon, on tuloksena turhan kallis järjestelmä ja sen liian hankala käyttö.

Siis: Käyttäjäystävällisyys ja luottamuksellisuus mukaan suunnitteluun alusta alkaen – oikeassa suhteessa!

Kirjoittaa Valtionvarainministeriön uutiskirjeessa 24.4.2015 erityisasiantuntija Yrjö Benson, JulkICT-toiminto

 

TEM raportoi: Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet

TEM-raportin tarkoituksena on nostaa palvelut Suomen hyvinvointia koskevan keskustelun keskiöön yhdessä teollisuuden ja digitalisaation kanssa. Digitalisaation vaikutukset palvelusektoriin ovat yhtä voimakkaat kuin teollisuuteen; se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja esimerkiksi digitaalisten palvelualustojen myötä.

Palvelusektorin laajuus korostaa muutokseen varautumisen tarvetta, sillä digitalisaation vaikutukset voivat olla erittäin suuria. Rakennemuutosta tukevat politiikkatoimet ovat siksi elintärkeitä. Raportti sisältää viisi eri asiantuntijanäkökulmaa palvelualojen kehityksestä ja digitalisaation vaikutuksista.

  • Etlatieto tarkastelee palvelujen skaalautuvuutta ja vientipotentiaalia sekä näiden vaikutuksia henkilöstön määrän, jalostusarvon ja tuottavuuden kasvuun.
  • McKinsey & Company toteaa Suomen palvelusektorin olleen toistaiseksi vakaa kasvun ja työllisyyden lähde ja arvioi tältä osin digitalisaation vaikutuksia.
  • VTT luo näkökulmassaan laajemman kuvan palvelujen globaaleihin muutostrendeihin.
  • DIGILEn näkökulman mukaan alustatalous on nousemassa voittavaksi tuottavuusratkaisuksi.
  • Tekesin Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa koskevassa näkökulmassa kuvataan ohjelman opit palveluliiketoiminnan uudistumiseen.

Asiantuntijanäkemysten pohjalta Työ- ja elinkeinoministeriö esittää johtopäätöksensä jatkotyön perustaksi.

Palveluyritysten mittakaavaetujen ja viennin mahdollisuuksien hyödyntäminen on kansantalouden tuottavuuskehityksen ydinkysymyksiä. Tietoisuutta teollisuuden ja palvelujen ”kohtalonyhteydestä” on lisättävä ja palvelut tulisi nähdä liiketoimintamahdollisuutena kaikilla aloilla.

Tulevaisuuden haasteena on tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen innovatiivisin tavoin ja myös yli toimialarajojen. Digitalisaatio globalisoi palvelujen markkinoita ja mahdollistaa tuottavuuden kasvun samalla vähentäen työvoiman tarvetta monilla nykyisillä aloilla.

Digitalisaatio kuitenkin luo myös uusia työpaikkoja muille, osin täysin uusille talouden aloille ja avaa mahdollisuuksia suomalaisten innovaatioiden vauhdittamiseen. Siksi tulisi tunnistaa keinot päästä mukaan palveluliiketoiminnan globaaliin kasvuun ja kytkeä politiikkatoimet palvelemaan tätä kehitystä.

http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/palvelutalouden_murros_ja_digitalisaatio_suomen_kasvun_mahdollisuudet.98033.xhtml

Katso Digibarometri 2015 -päättäjäseminaarin esitykset!

Digibarometri 2015 -päättäjäseminaari järjestettiin 17.3.2015 Musiikkitalolla, Helsingissä.

Mistä on kyse?

Valtaosa Suomen kasvumahdollisuuksista liittyy digitaalisuuteen tai sen hyödyntämiseen. Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri 2015 julkaistiin 17.3.2015 Digitaalinen Suomi -päättäjäseminaarissa.

Katso tilaisuuden ajankohtaiset, mielenkiintoiset ja hauskat tallenteet:kopioi linkki alla selaimeesi ja katso videotallenteet:  http://digibarometri.fi/

Esiintyjinä mm.

  • Tilaisuuden juontaja: Tuomo Luoma, Hallituksen varapuheenjohtaja, Verkkoteollisuus
  • Petri Rouvinen: Etlatioto Oy, Toimitusjohtaja, Digibarometri 2015: Mahdollisuudet lisääntyvät, mitä tekee Suomi?
  • Pirkka Palomäki: Teollinen internet mullistaa liiketoiminnan, mikä on johdon rooli?
  • Petri Rajaniemi: Sokka irti? Työ, elämä ja teknologia
  • Paneeli: Mikä Suomen verkkokaupassa mättää, vai mättääkö?Moderaattori: Ville Tolvanen. Panelistit: Krister Määttä Enterpay, Kati Hagros Kone, Johanna Wahlroos Google, Arhi Kivilahti Solita