Author Archives: Pirjo A K Karppinen

Nutturat löystymässä

Outi Vuorenrinne kirjoitti ”verettömän vallankumouksen käsikirjan”. Vaikka kirjastojen tehtävämäärittely muuttui, kirjastolainsäädäntö pysyi ennallaan.

YTM Outi Vuorenrinne, 60, Tampere väitteli tohtoriksi Kirjavalinnan liberalisoitumisesta Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla. Tieteenala informaatiotutkimus ja interaktiivinen media.Väitöskirja tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä oli ylikirjastonhoitaja, professori Kai Ekholm Kansalliskirjastosta.

Mitä tutkit? Tutkin kirjavalinnan vapautumista Suomen yleisissä kirjastoissa 1960–1970 -luvuilla. Tämä muutos oli yhteydessä esimerkiksi eri yhteiskuntaluokkien tasavertaistumiseen ja -arvoistumiseen. Hyödynsin arkistolähteitä, Kirjastolehden kirjoituksia ja henkilökuntalehtiä.

Mitä tuloksia sait? Kirjavalinta muuttui sivistyslaitoskirjaston työmuodosta palvelulaitoskirjaston palveluksi, ja kirjavalinta laajentui aineistonvalinnaksi. Myös viihdekirjallisuus hyväksyttiin kirjastojen kokoelmiin. Tutkimustuloksissa yllätti aktiivisuus ja määrätietoisuus, jolla palvelulaitoskirjastoa rakennettiin osana 1960-luvun hyvinvointivaltiokehitystä.

Mikä oli parasta tutkimuksen teossa?  Miten aihe tempaisi mukaansa ja miten värikkäänä, mutta ehjänä 1960–1970-lukujen ajan henki välittyi lähdeaineistosta. Ennen kaikkea vaikutuksen teki pioneerityö, jolla kirjastonhoitajakunta rakensi palvelulaitoskirjastoa. Tunsin saavani tehdä kunniaa ammattikunnalleni.

Mikä oli hankalinta? Ryhtyä 30 vuoden kirjastonhoitajauran jälkeen tutkijaksi ja uskoa itseensä.  Tästä syvä kiitos ohjaajani Ilkka Mäkisen kannustukselle ja luottamukselle.

Mitäs nyt? Taitaa tutkijan ura aueta eläkeläisellekin. Minua on pyydetty kirjoittamaan aihetta sivuava kirja ja muita artikkeleita.

Lähde: http://aikalainen.uta.fi/2015/09/01/kirjasto-sivistaa-ja-palvelee/

 

Tutkimus: sanomalehtien on muutettava liiketoimintamallejaan

Sanomalehtien liiketoimintamallit eroavat tulevaisuudessa toisistaan nykyistä enemmän kun markkinoilla tulee olemaan enemmän malleja. Menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat tehdä muutoksia ajoissa. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdyssä tutkimuksessa, jossa analysoitiin sanomalehtien liiketoimintamallien muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tutkimuksessa tulevaisuuden liiketoimintamallit jaettiin neljään eri vaihtoehtoon: Näistä kaksi ensimmäistä ovat radikaalimpia malleja, sillä ne tarjoavat personoituja ja aihealueittain erikoistuneita sisältöjä. Nämä mallit vaativat myös isompia organisaatiollisia muutoksia sekä uudenlaista osaamista.

  • Local Discussion Board
  • Expert Friend liiketoimintamallin omaavat lehdet tarjoavat korkeatasoista sisältöä pienelle yleisölle.
  • Areal Influencer on perinteinen alueellista sisältöä suurelle yleisölle tarjoava malli.
  • National News Provider tuottaa globaalimpaa ja dynaamisempaa sisältöä laajalle lukijakunnalle.

Kaksi jälkimmäistä muistuttavat nykyisiä liiketoimintamalleja, mutta sanomalehdillä on selkeämmät roolit.

Tutkimus perustuu kahteensataan muutostekijään, joita tarkasteltiin tärkeyden ja epävarmuuden näkökulmista. Kaksi muutostekijää olivat molempien suhteen merkittäviä: sanomalehtien rooli ja niiden tarjoaman sisällön taso. Journalismilla on osaltaan tärkeä rooli tulevaisuudessa, sillä ihmiset kaipaavat laatu-uutisia. Toisaalta tulevaisuudessa joukkoistamisen työkalut tulevat lisääntymään ja osa liiketoimintamalleista voi pohjata lähes kokonaan niihin sisällöltään. Lukijoilta tulee entistä enemmän uutisia, jolloin toimittajilta vaaditaan erilaisia kykyjä ja osaamista kuin nyt.

“Journalistin rooli on tärkeä liiketoiminnan kannalta, koska se voi vaikuttaa kaikkeen”, tutkimuksen tehnyt Jenny Larikka selittää.

Vaihtuvuutta nähdään myös siinä minkä tasoisia uutisia sisällöllisesti tuotetaan: onko sisältö yleistä, paikallista vai esimerkiksi persoonallista. Jotkut sanomalehdet voivat erikoistua yleiseen, kaikkia kiinnostaviin uutisiin ja toiset taas tarjoavat huomattavasti personoidumpia uutisia. Tällaiset valinnat nyt vaikuttavat tulevaisuuden liiketoimintamalliin.

Larikan mukaan neljä eri mallia eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. On mahdollista, että sanomalehdet kehittyvät kaikkiin neljään suuntaan, jolloin tulevaisuudessa on käytössä useita eri liiketoimintamalleja. Joidenkin muutostekijöiden kohdalla voidaan kuitenkin jo nyt nähdä ja kokea alkava muutos. Yksi tällainen tekijä on väestön vanheneminen, mikä vaikuttaa kaikkien alojen liiketoimintamalleihin.

Sanomalehtien rooli yhteiskunnassa sekä niiden tulevaisuus ovat olleet keskustelun aiheita jo pitkään. Larikan tutkimus on ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus sanomalehtien liiketoimintamallien onnistumisien tekijöistä.

“Suomessa on menty muita Pohjoismaita vastaan päätöksenteossa. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa sanomalehtiä tuetaan enemmän ja nykyinen Postin uudistuminen hankaloittaa esimerkiksi kaupunkilehtien toimintaedellytyksiä. Kuitenkin uutiset tulee olemaan haluttu tuote kymmenen vuoden päästä. Se, miten sanomalehdistä tehdään voitollista liiketoimintaa, riippuu osittain siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia edellytyksiä niille luodaan”, Larikka kertoo.

LUT:n Master’s Programme in International Marketing Management (MIMM) -koulutusohjelmasta valmistunut Larikka haastatteli pro gradu-tutkimustaan varten päätoimittajia, toimittajia, liittotason toimijoita sekä myynti- ja markkinointijohtoa paikallis-, maakunta-, ja kaupunkilehdissä Itä- ja Etelä-Suomen alueella. Larikan ja professori Hanna-Kaisa Ellosen konferenssipaperi Future of newspaper business models in Finland palkittiin parhaana paperina European Media Management Association (EMMA) -konferenssissa toukokuun lopulla Hampurissa.

Lisätietoja: LUT Jenny Larikka,Hanna-Kaisa Ellonen, professori,

Tutkimus: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120146698.

– See more at: http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/tutkimus-sanomalehtien-muutettava-liiketoimintamallejaan-selviytyakseen#sthash.Kw9aqByP.dpuf

Mikkeliin perustetaan Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Keskuksen perustavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk), Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus vahvistaa Etelä-Savon maakunnan ja Suomen digitaalista kärkiosaamista.
Tutkimuskeskus tuo yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisen tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin asiantuntijaryhmän sekä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorin tutkimusryhmän.
Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä molemmissa organisaatioissa.Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä.
–  Tiedon määrän valtava kasvu ja yhteiskunnan digitalisoituminen tekevät oleellisen tiedon seulomisen suurista tietomassoista entistä tärkeämmäksi. Tulemme kehittämään menetelmiä tiedon parempaan hallintaan, säilyttämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen, toteaa sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta.
–  Mikkeli on ottamassa keskeisiä askeleita kohti digitaalisten aineistojen hallinnan ja käytön johtavaa asemaa Suomessa, sanoo digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Mikko Tolonen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastosta.
Tutkimuskeskus on saanut merkittävän rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. EAKR-rahoitus vuosille 2015–2017 on noin 753 000 euroa ja kokonaisbudjetti noin 1 255 000 euroa.Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä.

Avoin työpaikka OHJELMISTOSUUNNITTELIJALLE

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Lisäksi se toimii koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena. Kansalliskirjasto on myös yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillisistä laitoksista, ja sen vuosibudjetti on noin 26 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 280.

Digitointi- ja konservointikeskus vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Keskus toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön muun muassa EU-projekteissa.

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä hakee

OHJELMISTOSUUNNITTELIJAA 

määräaikaiseen vuoden kestävään työsuhteeseen, aloitus sopimuksen mukaan (hanke).

Ohjelmistosuunnittelija työskentelee digitaalisten aineistojen käyttöliittymien parissa (http://digi.kansalliskirjasto.fi) Aviisi-projektissa. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi käyttäjähallintaan, käytön raportointiin ja em. käyttöliittymän kehitykseen liittyvien ohjelmistomuutosten tekeminen.

Tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta edellytetään vankkaa työkokemusta web-ohjelmoinnista (erityisesti Java, lisäksi joitakin seuraavista: Spring, Hibernate, AngularJS, PHP, Perl, Python). Eduksi on soveltuva korkeakoulututkinto tai vahva työkokemuksen kautta hankittu taito. Hakijoilta toivotaan luovaa ongelmanratkaisukykyä, erinomaisia yhteistyö- ja organisointitaitoja, itsenäistä työtapaa sekä englannin kielen taitoa.

Aviisi-projektin tavoitteena on yhteistyössä sanomalehtikustantajien, Kopioston ja Kansalliskirjaston kanssa rakentaa toimintamalli, jonka avulla digitaalisten tekijänoikeudenalaisten sanomalehtiaineistojen käyttöä voidaan testata alueellisessa pilotissa Mikkelin seudulla. Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. EAKR-hanketta (Vipuvoimaa EU:lta) rahoittavat myös Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Kaakon Viestintä Oy/Länsi-Savo, Viestilehdet Oy/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. Kaksivuotinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2016.

Lisätietoja tehtävästä antavat tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen (tuula.paakkonen(at)helsinki.fi) ja projektipäällikkö Pirjo Karppinen (pirjo.karppinen(at)helsinki.fi). Toimipaikkana Saimaankatu 6, Mikkeli.

Hakemukseen tulee liittää ansioluettelo. Hakemus osoitetaan Kansalliskirjastolle ja toimitetaan liitteineen sähköpostitse kk-rekry(at)helsinki.fi, otsikoksi ohjelmistosuunnittelija. Hakuaika päättyy 29. toukokuuta 2015.