Category Archives: Yleinen

Miten käyttää digitaalisia aineistoja?

Engel-mini-infograafiEsitteet, julisteet, jääkaappimagneetit ja jopa kukkien käärepaperi ovat muutamia tuotteita, joita vanhoista sanomalehdistä on luotu. Lisäksi aineistoista voi luoda omia digitaalisia koosteita, kuvituksia verkkosivuille  tai vaikka pieniä infograafeja haluamastaan teemasta.

Tutkimuskäyttö

Tutkimuskäyttöä onkin monenlaista, Kansalliskirjaston kokoelmasivulta löytyykin 14 erilaista tutkimusaluetta, joihin kokoelmat voivat soveltua ja voi olla vielä lisää, joita listalla ei edes mainita.

Esimerkiksi aatehistorian puolella digitaalisten aineistojen mahdollisuuksista Mikko Tolonen ja Leo Lahti pohtivat kuinka eri tutkimusaloilla digitaalisuuteen on suhtauduttu ja mikä kaikki voidaan laskea digitaalisiin ihmistieteisiin ja mikä on jotakin muuta. He jatkavat, että kvantitatiivisessa analyysissä, aineiston ei välttämättä tarvitse olla täydellistä, vaan yksistään suuri aineistomäärä mahdollistaa informaation löytämisen materiaalien syövereistä.

Lisäksi itse digitointi toimintana on oleellista, kuten naapuriblogimme Digitalian puolella kirjoittajavieraamme sanookin:

“it is vital to get material of our world into a digitized form so that it can be studied at the present and future”

Digitointi mahdollistaa aineistojen saatavuuden sijainnista riippumatta, tasapuolisesti, kaikille. Esimerkiksi Australian Kansalliskirjaston puolella aineistojen lisäarvoksi lasketaan myös ideat, joita digitaaliset aineistot voivat synnyttää. Jokin vanha mainos, uutinen tai  tarina voi olla uuden tutkimuksen, ohjelman tai jopa tuotteen käynnistävä kipinä.

Odottelemmekin kiinnostuneina Aviisin pilottien edistyessä, mitä kouluissa ja pilottikumppaneiden puolella tapahtuu ja millaisia uusia käyttötapoja keksitään. Itse huomasimme, että Aviisin omissa viestintämateriaaleissa pilottilehtien hyödyntäminen elävoittää materiaaleja että kertoo mistä piloteissa on kyse.

Jos olet huomannut digitoitujen aineistojen hyödyntämistä eri yhteyksissä tai olet huomannut uusia soveltamistapoja, kommentoi alle tai ota muuten yhteyttä!

P.S. Nopeimmat kerkeävät vielä ilmoittautumaan ensi viikolla alkavalle Mikkelin Kansalaisopiston kurssille, jossa tutustutaan aineistojen käyttöön omien ideoiden pohjalta. Tervetuloa!

Kansalliskirjaston digitaalisia kulttuuriperintöaineistoja kuten sanoma-, aikakauslehtiä ja pienpainatteita verkkosivuineen on ladattu digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun kautta peräti 14 miljoonaa kertaa vuoden 2015 aikana. Käyttö on kasvanut yli 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Uniikkeja käyntejä oli liki 200 000 ja sivustolla viivyttiin keskimäärin 11 minuuttia. Vajaa kymmenesosa vierailijoista käyttää aineistoja jopa yli tunnin ajan.

Noin kahdeksan miljoonan sivun lisäksi käyttäjät ovat tehneet noin kaksi miljoonaa hakua. Loput lataukset ovat käyttäjän satunnaista selailua sivuston eri osioiden, kuten esimerkiksi eri teksti- ja infosivujen sisältöjen tutkimista.

Sanomalehdet

Sanomalehtisivuja ladattu on yhteensä noin 4,6 miljoonaa kertaa ja sanomalehden yksittäisiä numeroita 55 028 kertaa vuoden 2015 aikana.

Vuoden 2015 käyttötilastoissa suosituimpia sanomalehtiä olivat ruotsinkieliset Hufvudstadsbladet, Åbo Underrättelser ja Finlands Allmänna Tidning. Neljännelle ja viidennelle sijalle sijoittuvat suomenkieliset Suomalainen Wirallinen Lehti ja Uusi Suometar. Hufvudstadsbladetin prosenttiosuus kaikkien niteiden  käytöstä on 8,4, mikä käyttökertoina tarkoittaa yli 4 600 Hbl:n sanomalehtinumeron ja yli 203 000 sivun lataamista vuoden aikana.

Aikakauslehdet

Aikakauslehtien sivuja on käytetty noin 1,8 miljoonaa sivun verran ja numeroita  23 071 kertaa.

Vuoden 2015 viisi suosituinta aikakauslehteä olivat Historiallinen Aikakauskirja, Suomi, Suomen Urheilulehti, Valvoja ja Registeringstidning för varumärken. Historiallisen Aikakauskirjan niteitä käytettiin 867 kertaa ja sen sivuja ladattiin yli 40 500 vuoden aikana.

Pienpainatteet

Pienpainatekokoelmaan kuuluvia Teollisuuden hinnastoja on ladattu Digi-palvelusta vuoden 2015 aikana yhteensä 1 435 560 sivua ja yksittäisiä kuvastoja 8 835 kappaletta.

Teollisuuden pienpainatteiden sivumääräkäytön ensimmäisen sijan vei vuonna 2015 Oy Taito Ab:n Valaisinluettelo N:o 10 vuodelta 1935. Yli 60-sivuista hinnastoa on ladattu vuoden 2015 aikana 325 kertaa ja käyttö on kohdistunut 29833 sivuun. Hinnasto sisältää runsaasti kuvia ja hintoja erilaisista valaisimista. Riihimäen Lasi Oy:n Kristallien ja Talouslasien Kuvasto oli toiseksi käytetyin luettelo sivumäärien perusteella. Billnäs’in Luettelo Takeista vuodelta 1928 nousee käyttökertojen määrällä mitattaessa käyttötilaston kärkeen, sivumääräkäyttöön verrattaessa sen sijoitus oli vuonna 2015 kolmas.

Billnäsin luettelon takeilla tarkoitetaan erilaisia työkaluja, kuten kirveitä, eikä suinkaan päällysvaatteita, kuten nykyihminen luonnollisesti ajattelisi luettelon sisältävän.

Billnäsin_hinnasto_1928_sivu_3

Valaisinluettelo No 10_Taito_ab_Oy_valaisinkuva

 

 

 

 

Koulutusta tarjolla: Löydä historian aarteita lehtien sivuilta – Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Löydä historian aarteita lehtien sivuilta – Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kansalliskirjasto järjestää koulutusta Mikkelin kansalaisopistolle. Kurssi toteutetaan tiistaisin 8.3., 15.3., 22.3. ja 29.3. klo 17.30 – 19.20, paikkana on Mikkelin kaupunginkirjaston atk-luokka.

Ilmoittautuminen on Mikkelin kansalaisopiston kurssi-ilmoittautumisten kautta.

Päivän lehdistä suomalaiset ovat kautta aikojen lukeneet ajankohtaiset tapahtumat, olivat ne sitten politiikkaa, taloutta, tiedettä, kulttuuria tai taidetta. Sanomalehdet kertovat paikalliset, alueelliset ja valtakunnan uutiset lyhyesti ja selkeästi. Siksi sanomalehtiaineistot ovat hyvin monipuolisesti käytettäviä ja rikkaita aineistoja. Tällä kurssilla tutustutaan oman kiinnostuksen ja aiheen pohjalta Kansalliskirjaston digitaalisten sanomalehtiaineistojen käyttöön yhdessä tehden ilman ennakkovaatimuksia.

Tervetuloa mukaan!