Please , answer to the user survey of the digi.nationallibrary.fi (aka digi.kansalliskirjasto.fi ) as soon as possible! All answers are welcomed and will be utilized in developing the service in the future. 
There is also a lottery amongst those who wish to leave their contact info. The prizes are one Museum Card and publications of the National Library.
Thank you!
Vuodenvaihteessa Peri+-palvelu laajeni muutamalla lehdellä. Kuten Kansalliskirjaston tiedotteesta näkee Peri+-palvelun lehtiin kuuluu vanhat tieteelliset aikakauslehdet:
Lakimies 1903 – 1999
Suomi 1841 – 1938
Historiallinen aikakauskirja 1903 – 1999
Kirjallisuuslehti 1932-1938
Aika 1906-1922
Valvoja-Aika 1923-1943
Kun olet paikassa jossa käyttöoikeus on, mene http://digi.kansalliskirjasto.fi – osoitteeseen, ja valitse aikakauslehdet ja pääset tutkimaan lehtien sisältöjä. Tämä linkki vie suoraan ym. lehtiin.
Kommentoi alle tai laita palautetta digin kautta, mitä olet lehdistä etsinyt tai aiot jatkossa etsiä!
Kansalliskirjasto oli mukana 9.8.-13.8. Helsingissä järjestetyssä WorldCon-scifi/fantasiakirjallisuuden ystävien kansainvälisessä tapahtumassa. Kansalliskirjasto oli mukana ns. “Display”-toimijana, eli paikan päällä pyöri esitys, johon oltiin etukäteen koostettu erilaisia tieteis- ja fantasia-aiheisia materiaaleja pääosin toki kirjoista, mutta hiukan myös digitoiduista sanomalehdistä. Pisteellämme ei ollut päivystystä, mutta muutaman henkilön kanssa tuli silti konferenssipäivien aikana keskusteltua ja kuultua tarinoita miten Kansalliskirjaston aineistoja on kukin käyttänyt. Osalle myös ei ollut täysin selviää mitä Kansalliskirjasto tarjoaa, joten näistä pystyttiin kertomaan ja tutustuttaa ihmisiä eri aineistotyyppeihin, joita Kansalliskirjastossa on, mikä olikin WorldCon75-osallistumisen tavoite; tuoda erilaisia aineistoja ehkä hieman uudelle yleisölle ja houkutella ihmisiä käymään katsomassa aineistoja paikan päällä, koska tutkimuskirjastona, osaa aineistoahan ei lainata ulos ja on käytettävissä paikan päällä.
Tapahtumasta yleensä
WorldCon75 oli loppujen lopuksi toiseksi suurin WorldCon kautta aikojen, joten Helsinki veti sekä kansainvälisiä että kotimaisia kiinnostuneita paikalle paljon, jopa siinä määrin, että päivälippujen määrää rajoitettiin jo toisesta päivästä lähtien.
We are the second biggest Worldcon ever.
10516 Members and Day Passes
7119 Warm Bodies on Site.#Worldcon75— Worldcon 75 (@worldcon75) August 13, 2017
Akateemisen kategorian puheenvuoroissa oli yleensä n. 30 minuutin puheenvuorot. Esimerkiksi yhdessä tieteiskirjallisuus Kiinassa, josssa katsottiin kuinka kirjallisuuden historiasta yksittäisten merkkihenkilöiden avustuksella “scifi-tietoisuus” luotiin ja tehtiin näkyväksi esimerkiksi käännösten kautta. Toinen vaihtoehtoinen esitysten tyyli oli paneelikeskustelut, joissa saatettiin osaajia tai kiinnostuneita tietyn teeman puitteissa keskustelemaan annetusta aiheesta, jossa mentiin robottien moraalin pohdinnasta, kirjoittamiseen ja kuinka kuvata luontoa teksteissä. Lisäksi erikseen voisi mainita myös Nasan astronautin Kjell Lindgrenin tai hänen PAO-henkilönsä (Public Affairs Officerin) Jenny Knottsin kuvauksia siitä kuinka monimuotoinen avaruuslennon “projekti” oikeasti onkaan. Tieteiskirjallisuus joskus kuvaa asioita oikein ja välillä menee, lajityyppiin sopivasti, pois mukavuusalueelta.
A summary of my trip home. What a great journey. #flashbackfriday Last week’s return from @Space_Station.https://t.co/RXW0bQsZ9o
— Kjell Lindgren (@astro_kjell) December 18, 2015
Kiitos!
Kiitokset WorldCon75-järjestäjille järjestelyistä! Kiitokset myös vierailijoille, jotka kävivät juttelemassa ja kyselemässä aineistoista tai nappaamassa esitteen/kirjanmerkin mukaansa.
Kuten Aviisi-blogin seuraajat ovat huomanneet, Aviisi-projektissa järjestetiin yhdessä Ruralia-instituutin kanssa Kansalaisopiston kurssi, jonka puitteissa kurssilaisten kanssa etsittiin sanomalehdistä uutisia Ristiinan sotakoulusta ja muista kiinnostusten kohteista.
Nyt Ristiinan sotakoulun selvitystyö on edistynyt ja kesäkuun lopussa oli julkaisutilaisuus, jossa loppuraporttia esiteltiin. Raportissa mainittiin Kansalliskirjaston em. kurssi ja sanomalehdet toimivatkin oivana lähdeaineistona katsottaessa rakennuksen värikästä historiaa.
Virkatalot ovat osa yhteistä perintöämme. Ne ovat kulttuurimme edustajia. Niiden rakenteelliset ratkaisut ja esineistö ovat tieteellisesti kiinnostavia. Brahelinna edustaa lähes ainoana maassamme harvinaista virkatalotyyppiä. (Sulevi Riukulehto, s. 14).
Raportissa on analysoitu sekä rakennusta itseään, mutta sitä myös yhteisönsä osana. Rakennustekniikoitakin on esitelty ja raportissa on kattavat kuvitukset rakennuksesta ennen ja nyt. Sanomalehtien osalta focus oli alueellisen tiedon löytämisestä ja nähdä kuinka Ristiinan Brahelinnan muuttuvat käyttötavat ovat alueella arkielämässä näkyneet. Ristiina-seuran kuvista näkee kuinka emäntäkoulussa tehtiin töitä pihassa ja puutarhassa ja lähempänä nykypäivää kuinka rakennus on toiminut päiväkotina. Ristiinaa ja Brahelinnasta onkin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun etsittykin runsaasti leikkeitä, jotka löydät leike-osiosta . Lisäksi leikkeitä voi toki kerätä vielä lisää, jolloin ne kasvattavat aineistojoukkoa, kun leikkeessä vain on teemaa sopivat asiasanat.
Leikkeitä aikakauslehdissä