Category: Kurssi

Posted on

Kokemuksia yliopistojen ja lukion välisestä yhteistyökurssista

Kemian aineenopettajan maisterikurssi – Tutkiva ja eheyttävä kemian opetus (5 op) – järjestettiin keväällä 2019 kolmatta kertaa kolmen yliopiston (Helsinki, Jyväskylä ja Turku) välisenä yhteistyökurssina. Yliopistojen lisäksi kurssilla oli lukioyhteistyökumppani – Kulosaaren yhteiskoulun lukio.

Tervetuloa kenttäjaksolle, toivottaa Veli-Matti Vesterinen Turun yliopistosta.

Opiskelijoille yhteistyö antaa merkittäviä mahdollisuuksia verkostoitumiseen, ja kurssin kenttäjakso yleensäkin on arvostettu elämys. Viime vuoden kenttäjaksosta kirjoitetusta blogitekstistä voit lukea enemmän opiskelijoiden kokemuksista. Tässä tekstissä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin opetuksen järjestäjän näkökulmaa. Näkökulma on rajattu aiheen ajankohtaisuuden myötä, sillä esim. uusi lukiolaki painottaa korkeakoulujen ja lukioiden välisen yhteistyön tärkeyttä.

Kenttäjakson päätösgrillaukset laavulla. Kuva: Christian Franklin.

Yhteistyön mahdollisuudet

Opetuksen järjestämisen näkökulmasta yhteistyö

  • tukee kurssin yhteisöllistä suunnittelua ja siitä oppimista. Kurssilla on opettajia jokaisesta yliopistosta, ja jokainen osallistuu suunnitteluun. Yhteistyö nostaa opetuksen laatua, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa saadaan hyödynnettyä laajempaa osaamista – jokaisella opettajalla on jokin erityisosaamisalue (esim. arviointi, motivoivat työtavat, TVT…). Yhteisöllinen työskentely tukee lähikehityksen vyöhykkeen (Vygotsky (1896–1934)) syntymistä, ja mahdollistaa siten myös yksilötason paremman suoriutumisen. Opetttajan työssä on myös opettaja on oppija.
  • vähentää yksittäisen opettajan opetuskuormaa. Kurssi koostuu laboratoriojaksosta (7 viikkoa) ja projektivaiheesta (7 viikkoa). Laboratoriojaksossa jokainen yliopisto vastaa kahden viikon sisällöstä, jolloin muiden yliopistojen opettajien viikottainen työkuorma on kevyempi. Projektivaiheessa opiskelijat jakautuvat kolmeen ryhmiin ja ryhmien ohjausvastuut jaetaan niin ikään tasaisesti eri yliopistojen välille.
  • mahdollistaa kulujen jakamisen. Esimerkiksi kurssin projektivaiheen kenttäjakso järjestettiin vuonna 2017 kenttäosuus järjestettiin Seilin kenttäasemalla (Turun yliopisto), 2018 Konneveden kenttäasemalla (Jyväskylän yliopisto) ja 2019 Lammin kenttäasemalla (Helsingin yliopisto). Vuosittain kotiyliopisto vastaa juoksevista kuluista.
  • tarjoaa lukiolaisille esikuvia ja elämyksiä. Tutkimustiedon mukaan samaistuttavilla esikuvilla on suuri merkitys alan- ja korkeakouluvalinnan suhteen.
  • mahdollistaa opetuskokemuksen tarjoamisen yliopisto opiskelijoille. Projektivaiheessa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat tutkivaa oppimista tukevan oppiaineita integroivan projektin, jonka lukiolaiset toteuttavat. Kurssilaiset toimivat projektien ohjaajina.
Projekteissa hyödynnettiin oppimisympäristöinä sekä luontoa että laboratoriota.

 

Posted on

Ystävänpäivätervehdys – Kestävän kehityksen ja kiertotalouden opetusta tuleville opettajille nyt myös verkkokoulutuksena

Maapalloa ja meitä ihmisiä uhkaa nyt ja tulevaisuudessa monet haasteet. Tulevaisuudessa on kuitenkin myös toivoa. Kestävä tulevaisuus edellyttää kestävän kehityksen ja kiertotalouden oppimista ja opettamista.

Anemone123 / CC0

Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat näkyneet Kemian opettajankoulutusyksikön arvoissa ja toiminnassa pitkään. Vuodesta 2015 yksikkö on myös koordinoinut Kestävä kehitys opetuksessa – kurssia, joka sai alkunsa kansainvälisestä ActSHEN-hankkeesta. Kurssia on nyt kehitetty SITRA:n kanssa yhteistyöllä ja joka on tarjolla myös verkkokoulutuksena.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää kestävän kehityksen opetuksen keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä opiskelijalähtöisesti, yhteisöllisesti ja yli oppiainerajojen. Opiskelija oppii osallistavia työtapoja käsitellä kestävää kehitystä opetuksessa sekä arvioimaan niitä. Lisäksi hänen minäpystyvyys ja tunne omasta pätevyydestä opettaa kestävää kehitystä vahvistuu.

Kurssi etenee opettajajohtoisista työtavoista kohti yhteistä suunnittelua ja opiskelijalähtöisyyttä. Kurssin sisältöjä ovat kestävä kehitys ja kiertotalous sekä niiden oppiminen ja opettaminen. Kurssilla käsitellään muun muassa:

  • elinkaarianalyysiä
  • ilmastokasvatusta
  • osallistavia ja oppijakeskeisiä työtapoja kuten draaman ja oppilaiden kysymysten hyödyntämistä
  • argumentaatiotaitojen tukemista
  • kestävän kehityksen haasteita ongelmalähtöisen ryhmätyön muodossa

Kurssi ja sen kehittäminen on myös yksikön tutkimuskohteena. Erityisesti opiskelijalähtöistä lähestymistapaa on tutkittu ja ehdotettu käytettäväksi ja jatkotutkittavaksi myös tulevaisuudessa.

Kurssikoordinaattori, tohtorikoulutettava Jaana Herranen
Posted on

Kokemuksia Konneveden kenttäjaksolta

Kemian opetuksen kevät päättyy perinteiseen Tutkiva- ja eheyttävä kemian opetus (TEKO) -kurssin kenttäjaksoon, joka järjestetään vuosittain aina vähän eri paikassa. Viime vuonna se oli Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella Seilin tutkimusasemalla Seilin saarella, ja tänä vuonna Jyväskylän yliopiston Konneveden biologisella tutkimusasemalla (7.-9.5).

TEKO

TEKO-kurssi on syventävien opintojen vaihtoehtoinen kurssi, jonka päätavoitteena on saada valmiuksia elinikäiseen ja tutkivaan opettajuuteen, ja harjoitella eheyttävien oppimateriaalikokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista.

Kurssilla on kemian opetuksen kursseille tyypillinen noviisista asiantuntijaksi toteutusmalli. Kurssin alkuosassa opiskeltiin teoriaa eheyttävän kemian opetuksen asiantuntijoiden (esim. tohtorikoulutettava Outi Haatainen), tutkimuskirjallisuuden ja erilaisten käytännön harjoitusten kautta. Orientoitumisvaiheen jälkeen jakauduttiin ryhmiin, suunniteltiin eheyttävä kemian opetuksen kokonaisuus ja toteutettiin se oikean oppilasryhmän kanssa. Tällä kertaa oppilaat olivat Konneveden peruskoululaisia ja oli mukana myös muutama lukiolainenkin. Opiskelijoiden kehittämät materiaalit julkaistaan toukokuun aikana LUMA-Keskus Suomen StarT-hankkeessa.

Oppilasryhmän kanssa työskentelyä. Kuva: Veli-Matti Vesterinen

Miksi Konnevesi?

Kurssi on mielenkiintoinen, sillä se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ja Turun yliopistojen Kemian laitosten kanssa. Yhteistyötoteutus järjestettiin tänä vuonna toista kertaa, ja tällä kertaa kenttäjakson isäntänä toimi Jyväskylän yliopisto. Yhteistyö tukee sekä kurssin suunnittelua ja toteutusta. Ensinnäkin kaikki ohjaajat osallistuivat kurssin suunnitteluun: Johannes Pernaa & Jaana Herranen (Helsinki), Anniina Koliseva, Lassi Pyykkö & Jouni Välisaari (Jyväskylä) ja Veli-Matti Vesterinen (Turku). Toiseksi yhteisopettajuuden myötä pystymme hyötymään kaikkien Kemian laitosten erityisosaamisesta ja laitteistosta.

Myös opiskelijat hyötyvät yhteistoteutuksesta. He pääsevät tutustamaan ja verkostoitumaan eri kaupunkien kemian opettajaopiskelijoiden kanssa. Projektivaiheessa yhteistyö ja oppiminen syventyy, sillä uudet ihmiset tuovat omaan ajatteluun paljon aina uusia näkökulmia.

Parasta oli

Opiskelijoiden mielestä kurssilla oli parasta:

  • ”Leirimeininki.”
  • ”Ainut kurssi, jossa ei puuhata vain Kumpulassa. Kenttäjaksolla tutustui opiskelijakavereihin ja ohjaajiin aivan eri tavalla.”
  • ”Kivat iltabileet. Ohjaajat oli ihan törkeen hyviä laulamaan karaokea.”
  • ”Oppilasryhmän kanssa työskentely luonnossa oli uusi kokemus. Ainakin nyt on asiasta kokemusta. Suosittelen kurssia kaikille kemian opettajaopiskelijoille, ja ilman muuta myös kemiaa 2. opetettavana aineena opiskeleville.”

Ensi vuonna onkin sitten Helsingin yliopiston vuoro toimia kenttäjakson isäntänä. Nähdään kurssilla.

Terveisin kurssin ohjaajat