Kaksitoistavuotias Jani oli saanut kaveriltaan whatsapp-viestin, jossa kerrotaan, että kiroileminen on hyvä tapa. Hän pistää viestin eteenpäin kaikille kavereilleen ja rientää sitten vaarinsa luo ja sanoo: ”Hei, sä oot vitun vanhanaikainen, kun et anna mun kiroilla”. Vaari on äimänä ja kysyy, miten niin. Kaverit kertoi, että kannattaa kirota, Jani vastaa. Ei sun pidä uskoa kaikkea, mitä kaverit kertoo, vaari opastaa. Sitten Jani täräyttää: ne sanoi, että se on tieteellisesti todistettu. Vaari huomaa Janin puheesta, että tämä käyttää ensimmäistä kertaa tätä ilmaisua ja häntä rupeaa naurattamaan. Vai ihan tieteellisesti todistettu, hän naljailee.
Kansainvälisen kanssakäymisen englanti
Janne Saarikivi pohtii Ylen kolumnissaan omaan terävään tapaansa englannin kielen asemaa brexitin jälkeisessä Euroopassa. Hän maalailee kuvaa, jossa englanti ei enää olekaan valtakieli, vaan Euroopasta tulee aidosti monikielinen. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa mahdollinen tulevaisuudenkuva.
Interaktiivista intensiiviopetusta
Olen pitänyt kahtena toukokuuna intensiivikurssin yliopistolla. Kerron, millaista kursseilla oli, jotta kukaan ei enää kuvittelisi, että opetus on yliopistolla vain opettajan yksinpuhelua. Kaikkea muuta.
Kivisen Venäjä-tutkimuksen teesit
Aleksanteri-instituutin pitkäaikainen johtaja professori Markku Kivinen piti torstaina jäähyväisluentonsa, jossa hän naulasi tutkimukselliset teesinsä tulevien tutkijasukupolvien käytettäviksi. Tällaista sisältöä saattoi odottaa jo luennon otsikon perusteella: ”Legacies and choices: Is there a road to freedom?”. Tunteikkaassa puheessaan Kivinen kritisoi sekä mediaa että länsimaisia tutkijoita siitä, että Venäjä kuvataan säännöllisesti mustavalkoisin värein – usein pelkällä mustalla. Kiviselle Venäjä näyttäytyy paljon moni-ilmeisempänä ja ristiriitaisempana maana, valtiona, kulttuurina ja ilmiönä.
Vaalikone paljastaa suomalaisten asenteet
Kun kokeilin Ylen vaalikoneella onneani, lopputulos oli kuten aina: ajatusteni kanssa melko samanlaisia ehdokkaita on melkein kaikissa puolueissa ja erot samankaltaisuudessa ovat marginaaliset. Mutta siten huomasin vaalikoneen uuden ominaisuuden, joka on paljon jännittävämpi. Ohjelman avulla voi selvittää, onko naisten ja miesten mielipiteissä eroa ja ajattelevatko isojen kaupunkien asukkaat eri tavalla kuin muut.
Arviointia venäläisittäin
Olen osallistunut yliopistojen arviointeihin eri rooleissa Suomessa ja ulkomailla monet kerrat, mutta en koskaan ennen Venäjällä. Moskovan Puškin-instituutin koulutusohjelmien arviointi antoi mahdollisuuden kurkistaa taas kerran venäläisten toimintaan, mikä siinä on samanlaista ja mikä erilaista kuin Suomessa.
Henkivartijan seurassa
Olen juuri istunut paikalleni Tampere-Helsinki-junassa, kun viereeni rojahtaa hyväkuntoisen näköinen yli nelikymppinen mies, joka heittää alkurepliikeiksi: ”Anteeksi, että haisen vähän hielle. Tulin juuri maasta X”. X on yksi maailman kriisipesäkkeistä. En mainitse maan nimeä, koska myöhemmin kävi ilmi, että hän ei kaipaa julkisuutta ja pelkää suomalaista mediaa, ”joka kirjoittaa mitä sattuu”.
Ylioppilaskirjoitus venäläisittäin
Jokakesäisen myrskyn vodkalasissa aiheuttaa Venäjällä sikäläisen ylioppilaskirjoituksen jälkipyykki. Tällä kertaa kuohuntaa aiheutti erityisesti Sverdlovskin alueen englannin kielen esseiden kohtalo, kun 80 % opiskelijoista sai zero points sen vuoksi että olivat ymmärtäneet otsikon ”Digital literacy is the key to success in any occupation” väärin. Venäjän ylioppilaskirjoituкset eli tuttavallisesti jeegee (ЕГЭ, yhtenäinen valtiontutkinto) on koko kymmenvuotisen olemassaoloaikansa herättänyt valtavaa polemiikkia, mikä ei ole ihme, olihan kyseessä koko koulujärjestelmää ravisuttava muutos, vähän niin kuin SOTE meillä terveydenhuollossa.
Ristikkokunto koetuksella
Ensi lauantaina selviää, kuka on ristikonratkonnan Suomen mestari vuosimallia 2018. Loppukisaan tulee paikalle toistasataa alkukarsinnat selvittänyttä. Järjestäjinä ovat totuttuun tapaan Sanasepot-seura ja Ilta-Sanomat. Menestyksen tässä lajissa takaavat samat ominaisuudet kuin jalkapallossa: luontainen lahjakkuus, hyvä peruskunto ja riittävä lajiharjoittelu.
Trumpin tviitit ovatkin runoutta
Trump puhuu samalla tavalla kuin kuin tviittaa ja tviittaa samalla tavalla kuin puhuu. Nyt saksalainen kielentutkija Jan Blommaert on osoittanut, että Trumpin tviitit ovat myös runoutta.