Taiwanin alkuperäiskansojen lasten varhaiskasvatuksen tulisi olla nykyistä monimuotoisempaa.

Alkuperäiskansat ovat pienenevä vähemmistö Taiwanissa. Heidän monipuolisen kulttuurinsa ainutlaatuisuus ja persoonalliset vahvuutensa ovat vaarassa. Perheet kärsivät syrjäytymisen tuomista ongelmista. Näiden lasten varhaiskasvatusta on tehostettava. Professori Elaine Shih ja professori Hui-Chun Lee ovat tutkineet alkuperäiskansojen lasten toimintaa ja tunteita Kehittävän Palautteen observoinnilla. Tulokset osoittavat, että oppimisen yhdistäminen fyysiseen toimintaan ja ulkoiluun tuottaa näille lapsille positiivisimpia tunnekokemuksia. Perinteinen opetus työpöydän ääressä ei riitä näille lapsille, he tarvitsevat monipuolisempia oppimistapoja. Artikkeli julkaistaan ​​Tzu-Chin yliopiston julkaisuissa. Artikkeli on kiinaksi, mutta voit kääntää sen helposti! Lue artikkeli täältä.

행복한 아이의 비밀

Koreassa on julkaistu Pirjo Suhosen toimittama teos Onnellisten lasten salaisuudet (koreaksi 행복한 아이의 비밀). Kirjassa 12 suomalaista kasvatuksen ja psykologian asiantuntijaa pohtivat suomalaista kasvatusta. Teoksen yksi luku käsittelee Kehittävän Palautteen tuloksia Suomessa ja muualla Jyrki Reunamon kuvaamana. Artikkelissa tarkastellaan lapsen onnellisuutta ja leikin arvoa merkityksellisen elämän rakentamisessa. Linkki kirjan julkistamistapahtumaan https://biz.chosun.com/culture/culture_general/2024/05/19/HOTKTFLU75HU3FMSTFP6XGQHIQ/?utm_source=naver&utm_medium=original&utm_campaign=biz. Kirjan voi ostaa korealaisesta verkkokaupasta https://product.kyobobook.co.kr/detail/S000213303968 tai Aladinilta https://www.aladin.co.kr/m/mproduct.aspx?ItemId=339583877. Suomen ja Korean kulttuurit ja tavat poikkeavat toisistaan, mutta on meillä paljon yhteistäkin. Yksi lapsen tapa löytää oma suhteensa merkitykselliseen elämään on rakentaa se leikin kautta. Antoisia korean kielen opintoja!

Luovuus rakenteen ja autonomian risteyksessä

Teemu Nikkola, Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo ovat kirjoittaneet artikkelin Children’s creative participation as a precursor of 21st century skills in Finnish early childhood education and care context, joka on hyväksytty julkaistavaksi Learning and Individual Differences -lehdessä. Tulokset perustuvat Kehittävän Palautteen observoinnin ja lapsiarviointien aineistoon. Lasten luovaa osallistumista tarkasteltiin sosiaalisen suuntautumisen teorian avulla yhdessä LI-SYC:n kanssa keskittyäkseen heidän osallistumiseensa luokkatoimintaan. Tulokset osoittivat, että lasten luova osallistuminen liittyi heidän taitoihinsa ja pätevyyksiinsä, osallistumiseen ja leikkiin luokkatoimintana. Tulokset korostavat luovan osallistumisen merkitystä varhaiskasvatuksen laadun ja oppimisen indikaattorina. Luovuus ei ole helppo ilmiö ympäristöille, etenkään koulutuksen yhteydessä. Luovan prosessin avoimuus tekee siitä vaikeamman hallittavan kuin ennalta määrätyn prosessin. Epävarmuus tuloksesta ja erilaisten ideoiden määrä luovassa prosessissa on läsnä. Uudet, erilaiset ideat voivat haastaa normit ja saada vastustusta. Luovissa prosesseissa yksilön on katsottava olevan kiinteä osa monimutkaista yhteiskuntajärjestelmää. Leikki itsessään voidaan ymmärtää yhteiskunnallisen osallistumisen poluna, kun pohditaan osallistumista ja osallistumistaitojen kehittämistä. Luovan osallistumisen rakentamisen varhaiskasvatuksen kontekstiin ja koulutuskulttuuriin avoimena prosessina tulisi olla tietoista. Taulukko osoittaa luovuuden ja syvän oppimisen välisen oleellisen yhteyden. Luovassa prosessissa tulee olla tasapainossa rakennetta ja autonomiaa, jota kuvaa artikkelin pohjalla oleva Orientaatioteoria (klikkaa kuviota isommaksi). Lue artikkeli osoitteessa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104160802400030X.

Lukemistilanteet Taiwanin varhaiskasvatuksessa

Professori Hui-Hua Chen ja professori Jyrki Reunamo esittelivät Taiwanin observoinnin tuloksia Frankfurtissa (International Conference on Early Childhood Education and Teaching Systems). Lapset viettävät aikaa erilaisissa, lähinnä aikuisen johdolla tapahtuvissa lukuhetkissä enemmän kuin Suomessa (puoli tuntia päivässä), joten lukeminen on tärkeä osa lasten arkea jo ihan määränkin takia. Lukemistilanteita hyödynnetään kuitenkin niukasti niin lasten emootioiden, sosiaalisuuden kuin oppimisenkin näkökulmasta. Lukemistilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia käytetään vain vähän hyödyksi. Lapset jäävät lukemistilanteissa valitettavan usein passiivisiksi vastaanottajiksi, eikä kirjan virittämiä mielikuvia viritetä ryhmäprosesseissa.

Chen, Hui-Hua & Reunamo, J. (2024). Comprehension and Practice of Reading Activities in Taiwanese preschools​. International conference on early childhood education and teaching systems (ICECETS-24). 8. tammikuuta 2024. Frankfurt, Germany.

Johtajuuden ulottuvuudet ja niihin liittyvät ilmiöt varhaiskasvatuksessa

Kasvatustieteen päivillä 2023 Vaasassa esiteltiin Kehittävän Palautteen tuloksia, jotka ovat osa Leena Lahtisen väitöskirjatyötä. Esityksessä tarkastelun kohteena oli päiväkodin johtajien käsitykset johtajuudesta heidän johtamissaan yksiköissä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyllä 14.08.2019–28.4.2023 välisenä aikana, 20 suomalaisen kunnan varhaiskasvatusyksiköiden johtajilta (N=718). Johtajuuden ulottuvuuksien tarkastelussa käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja reliabiliteettianalyysia. Analyysin tuloksena löydettiin useampia vahvasti latautuvia faktoreita. Näiden pohjalta muodostettiin kuusi johtajuutta kuvaavaa ulottuvuutta, joiden kautta voidaan tarkastella erilaisia johtajuuteen vaikuttavia ilmiöitä. Ulottuvuuksista muodostettiin summamuuttujat. Tutkimuksessa tarkasteltiin summamuuttujien saamien arviointien vuosittaisista vaihtelua ja huomattiin muutoksia eri ulottuvuuksien painotuksissa. Esityksessä käydään läpi alustavia tutkimustuloksia ja avataan esimerkkejä johtajuuden ulottuvuuksien yhteyksistä päiväkodin taustamuuttujiin ja päiväkodinjohtajien johtamisominaisuuksiin.

Leena Lahtinen, Helsingin yliopisto, Elina Fonsén, Jyväskylän yliopisto, Lauri Heikonen, Jyväskylän ja Helsingin yliopisto, Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto

Autistisen lapsen sitoutuneisuus varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä

Kasvatustieteen päivillä 2023 Vaasassa esiteltiin Kehittävän Palautteen tuloksia autististen lasten osalta. Autistisen lapsen leikin on kuvattu olevan esineorientoitunutta tai sisältävän ikätovereihin verrattuna vähemmän symbolisia elementtejä. Leikin itseisarvo tai merkitysyhteenkuuluvuuden tunteen mahdollistajana on jätetty huomiotta. Aiempi tutkimus autististen lasten arkipäivän toiminnoista ja sitoutuneisuudesta inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa on varsin vähäistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lasten osallisuutta ja sen yhteyttä päivän toimintoihin, lasten mielenkiinnon kohteisiin sekä lasten emootioihin toimintojen aikana. Autistiset lapset ilmaisivat positiivisia tunteita silloin, kun heidän sitoutuneisuutensa oli voimakkainta. Intensiivisintä sitoutumista päivän toiminnoissa havaittiin aikuisten tukeman leikin aikana. Tulos korostaa opettajan roolia ja kannattelua leikkiprosesseissa. Lisäksi autististen lasten sitoutuneisuus näyttäytyi korkeimmalla tasolla, kun heidän huomionsa ja keskittymisensä kohdistui muihin lapsiin tai lapseen. Tulos osoittaa,että vertaissuhteet voivat olla tärkeimpiä suhteita myös autistisen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Marja Syrjämäki, Itä-Suomen yliopisto, Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Henri Pesonen, Oslon yliopisto, Raija Pirttimaa, Jyväskylän yliopisto, Elina Kontu, Tampereen yliopisto

Taiwanin alkuperäiskansojen lapset varhaiskasvatuksessa

Noin kolme prosenttia Taiwanin asukkaista on Taiwanin alkuperäisasukkaita, jotka ovat asuttaneet Taiwania ainakin 6500 vuotta ennen muiden kansallisuuksien, etupäässä kiinalaisten, saapumista. Virallinen heimojen luku on 16, mutta tarkkaa käsitystä asiasta ei ole. Alkuperäiskansat ovat kärsineet vuosisatoja taloudellisesta ja sosiaalisesta syrjinnästä, jonka jäljet näkyvät yhä tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Dong Hwa -yliopistossa järestettiin 4.11.23 2023 konferenssi Quality Early Childhood Education Conference: Embracing Diversity, Interdisciplinarity, and Compassion for the Underpriviliged. Jyrki Reunamo kertoi keynote-esityksessään Kehittävän Palautteen tuloksista koskien lapsia, joiden vanhempien tausta on Taiwanin alkuperäiskansat. Aineistona oli 2189 observointia Hualien alueen alkuperäiskansojen lapsista. Tuloksissa löytyi syitä näiden lasten oppimisen vaikuksista, vähäisistä onnellisuuden kokemuksista, vähäisestä osallisuudesta sekä oppimisympäristöä muokkaavasta toiminnasta. Alkuperäiskansojen lapset saivat muita lapsia vähemmän opettajan tarjoamaa persoonallista huomiota. Vaikka lapset saivatkin vähemmän aikuisen huomiota, he itse keskittyivät runsaasti aikuiseen, vaikka tämä huomio ei ollutkaan kovin sitoutunutta. Lisäksi suhteet toisiin lapsiin jäivät löyhemmiksi. Tulokset kuvaavat alkuperäiskansataustaisten lasten syrjäytyneestä asemasta ja löyhemmästä yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Nämä lapset tarvitsevat enemmän yhdessä kehiteltäviä sisältöjä varhaiskasvatuksessa.

Tutkimustiimiin Taiwanissa kuuluivat Hui-Chun Lee (Tzu-Chi University) Li-Chen Wang (Chang Gung University), Hui-Hua Chen (Dong Hwa University) & Shu-Shuan Shih (Taitung University).

Taidekasvatuksen ulottuvuuksia

Conference of Aesthetics Education for Young Children pidettiin Shih Chienin yliopistossa Taipeissa. Pääpuheenvuorossaan Jyrki Reunamo arvioi kolme upeaa taidekasvatusvideota kuvataiteista, musiikista ja draamasta. Videot esitellään hienoja esimerkkejä jakaa  taiteen maailmaa. Reunamo esitteli myös taidekasvatusmallinsa (klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen). Mallissa on neljä opetuksen taiteen toimintoa. Ensimmäinen on ilmaista ja nauttia taiteen maailmasta ja sen perinnöstä. Toiset ovat luodut henkilökohtaiset suuntaukset eri taidetta varten. Kolmas toiminto on taiteen hallitseminen (oikein tekeminen). Neljäs toiminto on yhteisöä rikastava yhteinen taiteen luominen. Esitys on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=Mo8kDineJLs

Mitä kauemmin lapsi on varhaiskasvatuksessa, sitä paremmin hän voi vaikuttaa sosiaalisiin tilanteisiin

Aadan tutkimuksessa tarkastellaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämien vuosien yhteyttä heidän sosiaaliseen suuntautumiseensa ja tärkeimpiin huomionkohteisiin. Aineisto kerättiin Progressive Feedback -hankkeessa havainnoimalla lapsia: 20 457 havaintoa 972 kuusivuotiaasta 360 lapsiryhmästä Suomessa. Tulosten mukaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämillä vuosilla on yhteys heidän sosiaalisiin orientaatioihinsa ja tärkeimpiin huomion kohteisiin, Muutokset olivat erilaisia tytöillä ja pojilla. Mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen, sitä vähemmän mukautuvaa suuntautumista havaittiin. Alle vuoden varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten havaittiin osallistuvan vähiten. Hallitseva suuntautuminen lisääntyi mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yli neljä vuotta varhaiskasvatuksessa olleet kiinnittivät harvoin huomiota ei-sosiaalisiin esineisiin ja aikuisiin ja kiinnittivät usein huomiota useisiin lapsiin.

Koska sekä osallistaviin että hallitseviin sosiaalisiin suuntauksiin kuuluu vaikuttaminen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön, voidaan päätellä, että enemmän varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat osallistuvampia verrattuna lapsiin, jotka ovat olleet vähemmän aikaa varhaiskasvatuksessa. Tulokset näkyvät taulukossa (klikkaa taulukkoa suurentaaksesi sitä). Observoijat eivät tienneet, kuinka kauan lapset olivat viettäneet aikaa varhaiskasvatuksessa, joten löydetyt erot eivät perustu tarkkailijoiden olettamuksiin. Tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä. Kaiken kaikkiaan mitä enemmän lapsi viettää aikaa varhaiskasvatukseen, sitä enemmän lapsella on vaikutusta sosiaalisissa tilanteissa!

Aada Heikkilä & Jyrki Reunamo (2023) The years children spent in early education in relation to their social relations and objects of attention, European Early Childhood Education Research Journal, DOI: 10.1080/1350293X.2023.2254534

Lasketaan leikkien – Käsikirja varhaiskasvatuksen matematiikkaan

Perusteos varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen matematiikan opetuksen tueksi.Perusasenne varhaiskasvatuksessa matematiikkaan on oltava, että matematiikka on kaikkialla ja koko ajan ja että ihan jokainen lapsi voi oppia matematiikkaa oikeanlaisella ohjauksella. Matematiikka tai sen oppiminen ei ole sidottu oppituokioihin tai matemaattisiin tehtäviin. Matematiikka saa maistua. Matemaattisia sisältöjä voi nautiskella ja niitä voi inhota. Matematiikka on kaikkialla, myös ruuassa ja syömisessä. Kirjassa perusasennetta, matematiikka on kaikkialla, sovelletaan esimerkin omaisesti lapsen jokapäiväiseen arkeen. Älä pelkää tunteita, keskeneräisyyttä ja hulluttelua päivän eri tilanteissa. Matematiikkaa voi käsitellä, vaikka lopputuotetta, valmista taitoa ei syntyisikään.