Teemu Nikkola, Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo ovat kirjoittaneet artikkelin Children’s creative participation as a precursor of 21st century skills in Finnish early childhood education and care context, joka on hyväksytty julkaistavaksi Learning and Individual Differences -lehdessä. Tulokset perustuvat Kehittävän Palautteen observoinnin ja lapsiarviointien aineistoon. Lasten luovaa osallistumista tarkasteltiin sosiaalisen suuntautumisen teorian avulla yhdessä LI-SYC:n kanssa keskittyäkseen heidän osallistumiseensa luokkatoimintaan. Tulokset osoittivat, että lasten luova osallistuminen liittyi heidän taitoihinsa ja pätevyyksiinsä, osallistumiseen ja leikkiin luokkatoimintana. Tulokset korostavat luovan osallistumisen merkitystä varhaiskasvatuksen laadun ja oppimisen indikaattorina. Luovuus ei ole helppo ilmiö ympäristöille, etenkään koulutuksen yhteydessä. Luovan prosessin avoimuus tekee siitä vaikeamman hallittavan kuin ennalta määrätyn prosessin. Epävarmuus tuloksesta ja erilaisten ideoiden määrä luovassa prosessissa on läsnä. Uudet, erilaiset ideat voivat haastaa normit ja saada vastustusta. Luovissa prosesseissa yksilön on katsottava olevan kiinteä osa monimutkaista yhteiskuntajärjestelmää. Leikki itsessään voidaan ymmärtää yhteiskunnallisen osallistumisen poluna, kun pohditaan osallistumista ja osallistumistaitojen kehittämistä. Luovan osallistumisen rakentamisen varhaiskasvatuksen kontekstiin ja koulutuskulttuuriin avoimena prosessina tulisi olla tietoista. Taulukko osoittaa luovuuden ja syvän oppimisen välisen oleellisen yhteyden. Luovassa prosessissa tulee olla tasapainossa rakennetta ja autonomiaa, jota kuvaa artikkelin pohjalla oleva Orientaatioteoria (klikkaa kuviota isommaksi). Lue artikkeli osoitteessa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104160802400030X.

Aadan tutkimuksessa tarkastellaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämien vuosien yhteyttä heidän sosiaaliseen suuntautumiseensa ja tärkeimpiin huomionkohteisiin. Aineisto kerättiin Progressive Feedback -hankkeessa havainnoimalla lapsia: 20 457 havaintoa 972 kuusivuotiaasta 360 lapsiryhmästä Suomessa. Tulosten mukaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämillä vuosilla on yhteys heidän sosiaalisiin orientaatioihinsa ja tärkeimpiin huomion kohteisiin, Muutokset olivat erilaisia tytöillä ja pojilla. Mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen, sitä vähemmän mukautuvaa suuntautumista havaittiin. Alle vuoden varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten havaittiin osallistuvan vähiten. Hallitseva suuntautuminen lisääntyi mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yli neljä vuotta varhaiskasvatuksessa olleet kiinnittivät harvoin huomiota ei-sosiaalisiin esineisiin ja aikuisiin ja kiinnittivät usein huomiota useisiin lapsiin.

Koska sekä osallistaviin että hallitseviin sosiaalisiin suuntauksiin kuuluu vaikuttaminen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön, voidaan päätellä, että enemmän varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat osallistuvampia verrattuna lapsiin, jotka ovat olleet vähemmän aikaa varhaiskasvatuksessa. Tulokset näkyvät taulukossa (klikkaa taulukkoa suurentaaksesi sitä). Observoijat eivät tienneet, kuinka kauan lapset olivat viettäneet aikaa varhaiskasvatuksessa, joten löydetyt erot eivät perustu tarkkailijoiden olettamuksiin. Tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä. Kaiken kaikkiaan mitä enemmän lapsi viettää aikaa varhaiskasvatukseen, sitä enemmän lapsella on vaikutusta sosiaalisissa tilanteissa!

Aada Heikkilä & Jyrki Reunamo (2023) The years children spent in early education in relation to their social relations and objects of attention, European Early Childhood Education Research Journal, DOI: 10.1080/1350293X.2023.2254534