129. Sosiologian klassikot

Opintojakson sivu opinto-oppaassa

Kirjallisuus:

  • Gronow J, Noro A & Töttö P: Sosiologian klassikot
  • Kilpinen Erkki: John Dewey, G.H. Mead ja pragmatistisen yhteiskuntatieteen ongelmat,
    teoksessa Kilpinen Erkki & Kivinen Osmo & Pihlström Sami (toim.): Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä, 91-132

Lisää sinulta kysytyt tenttikysymykset kommenttina tämän artikkelin perään. Ilmoita kysymysten lisäksi ainakin kuulustelun ajankohta ja mielellään tentaattori. Myös kurssin sisällön arviointi on mahdollista.

35 thoughts on “129. Sosiologian klassikot

  1. Tentti oli syksyllä 2004. Tentaattori Arto Noro. Kysymykset suurinpiirtein näin:

    1.) Yhteiskunnan ja moraalin suhde Adam Smithillä

    2.) Mitä on muoti a.) sosiaalisena muotona b.) moderniteetin metaforana

    3.) Selosta Weberin keskustelu legitiimisyydestä ja herruudesta

  2. Tentti 1.4.2006, tentaattorina Arto Noro.

    Suunnilleen seuraavasti..

    Tee KOLME seuraavista:

    1.)Klassisen sosiologian yhteiskuntakäsitys

    2.)Gemeinschaft ja Gesellschaft

    3.)Muodin kontigenssi

    4.)Vertaile Durkheimin ja Weberin uskontokäsityksiä

  3. Joskus keväällä 2005 kysyttiin (muistinvaraisesti muotoiltuna):

    1. Vertaile Marxin ja Weberin käsityksiä kapitalismista

    2. Simmelin Metropolis-esseen kaupunkilaisen mentaliteetit

    3. Mitä Durkheim löysi tutkiessaan uskontoelämän alkeismuotoja?

  4. 13.5.2006 tentaattorina Arto Noro

    Jotakuinkin näin:

    Kolme seuraavista:

    1. Adam Smithin käsitys yhteiskunnan ja moraalin suhteesta.

    2. Mitä Durkheim löysi tutkiessaan uskontoelämän alkeismuotoja?

    3. Mitä on muodin kontingenssi?

    4. Mitä on “karisma” Weberillä?

  5. *Kysymyksiä koottuna vuosilta 01-03*

    1. Mitä oli Comten positivismi?(04/01)

    2. Oliko Marx sosiologi? (10/02, 01/03)

    3. Vertaile kapitalismia Marxilla ja Weberillä!(10/02)

    4. Durkheimin solidaarisuuden tyypit?(04/01)

    5. Millainen oli Durkheimin sosiologinen teoria uskonnosta?(10/02)

    6. Mitä oli “seurallisuus” Simmelillä ja miksi se oli tärkeä tarkastelun kohde?(04/01)

    7. Miksi Simmeliä pidetään moderniteetin sosiologina? (01/03, 02/03)

    8. Mikä on suurkaupunki Simmelille?(05/01)

    9. Mikä on Simmelin “muukalainen”?(10/02)

    10. Vertaile Simmelin ja ja Weberin käsityksiä sosiologian kohteesta!(05/01)

    11. Esitä Weberin uskonnon “määritelmä” kuvion avulla!(04/01, 02/03)

    12. Vertaile Durkheimin ja Weberin käsityksiä uskonnon sosiologisesta merkityksestä (05/01, 01/03)

    13. Mikä on karisman asema Weberin herruuden sosiologiassa?(01/03)

    14. Miten Weber määrittää ideaalityypin? (anna myös esimerkki sellaisesta) (05/01)

    15. Miksi sosiologit tutkivat klassikoita? (02/03)

    16. Mitä on klassinen sosiologia? (02/03)

  6. 7.10.2006 / Arto Noro

    (Suunnilleen näin:

    Vastaa valintasi mukaan kolmeen seuraavista.)

    1. Mitä on “varsinainen klassinen sosiologia”?

    2. Vertaile Durkheimin ja Weberin uskontososiologiaa.

    3. Simmel moderniteetin sosiologina.

    4. Vertaa Weberin ja Simmelin sosiologian tutkimuskohdetta. (Tätä en kyllä muista kunnolla, kun en itse vastannut, mutta suunnilleen kai noin.)

  7. 7.10.2006 eli sama tentti kuin yllä
    kysymys numero 4. kuului:
    Vertaile Weberin ja Simmelin käsitystä sosiologian tutkimuskohteesta

  8. 11.11. -06 tentissä piti valita kolme seuraavista kysymyksistä:

    1. Mitä tekemistä kreivi Saint-Simonilla on sosiologian historiassa?

    2. Tönniesin “Gemeinschaft”?

    3. Miksi Durkheimin “Itsemurha” on on sosiologiassa klassinen teos?

    4. Vertaile Weberin ja Simmelin käsitystä sosiologian kohteesta!

  9. Tentti 10.2.07, tentaattorina Arto Noro

    Vastaa kolmeen:

    1. Marxin ajattelun kolme vaihetta.

    2. Durkheimin sosiologinen teoria uskonnosta.

    3. Mitä tutkii Simmelin “puhdas sosiologia”?

    4. Weberin ja Sombartin kiista kapitalismin synnystä.

  10. 10.3.2007/ Arto Noro

    Vastaa kolmeen:

    1.Marxin keskituotannon keskeiset käsitteet

    2.Mihin Durkheim tarvitsi korporaatiota?

    3.Simmelin muukalaisuus

    4.Mikä on sosiaalinen toiminta Weberille ja sen tyypit?

  11. 15.8.2007 / Arto Noro

    Vastaa kolmeen:

    – “Sosiologia on riippuvainen klassikoistaan.” Miten väitettä voidaan ymmärtää?
    – Klassinen positivismi
    – Simmel: Muoti ja moderniteetti
    – Vertaa Durkheimin ja Weberin uskontokäsityksiä

  12. 15.9.2007 / Arto Noro

    Vastaa kolmeen:

    1.Rousseau ja sosiologian omin kohde?

    2.”Marx EI ollut sosiologi” Perustele väitettä

    3.Miten Durkheim kritisoi Spenceriä, Comtea ja Tönniesiä?

    4. Selitä, mitä Weber tarkoittaa ideaalityypin-käsitteellä, sen taustaa ja anna lopuksi esimerkki ideaalityypistä

  13. 13.10.2007 / Arto Noro

    Vastaa kolmeen:

    1. Spencerin perintö sosiologiassa? (Jotain tällaista, en vastannut tähän kysymykseen)

    2. Durkheimin sosiologinen uskontoteoria?

    3. Suurkaupungin mentaliteetit ja niiden patologiat?

    4. Legaali herruus Weberillä ja sen ongelmallisuus?

  14. 17.11 Arto Noro kysyi jotakin tämmöstä:

    1. Valistusfilosofian historiakäsitys.

    2. Durkheimin pyhä ja profaani.

    3. Simmelin sosiaaliset muodot.

    4. Weberin toiminta pälä pälä.

    Kolmeen piti rääpästä vastaus.

  15. 19.1.2008 Arto Noron kysymykset suurinpiirtein näin.

    1. Marxin tuotannon vaiheet

    2. Legaali herruus Weberillä

    3. Mikä tekee Durkheimin uskontoteoriasta sosiologisen?

    4. Salonkiseurallisuus sosiaalisena muotona

  16. 15.3.2008 tentaattorina Arto Noro

    Vastaa kolmeen kysymykseen.

    1. Ihmisten yhteenliittymisen kaksi tyyppiä Tönniesillä -vertaile niiden tunnusmerkkejä!

    2. Mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus Durkheimilla

    3. Simmel ja vieraantumisteoreettinen ajattelu

    4. Puritaani ja “modernin maailman” synty Weberillä

  17. 17.6.2008, Noro

    vastaa kolmeen:

    1. “klassisen sosiologian merkitys” tms.

    2. corrobborin merkitys Durkheimille

    3. Simmelin differentiaatio

    4. pohdi väitettä “protestantismi loi kapitalismin” Weberin tutkimusten avulla

  18. 18.10.2008 Noro

    Kolmeen:

    1. Sosiologit ovat riippuvaisia klassikoista – Mitä tämä tarkoittaa?

    2.Mihin Durkheim tarvitsi korporaatiota?

    3. Indifferenssi Simmelillä.

    4. Esittele Weberin uskontokäsitys kaaviota käyttäen.

  19. 22.11.08
    Kolmeen:
    1. Nuoren Marxin vieraantumisteoria
    2. Lukesin kuvio Durkheimin sosiaalisen solidaarisuuden tyypeistä!
    3. Oliko Simmel urbanisti vai anti-urbanisti?
    4. Miten Weberin ja Durkheimin käsitykset uskonnosta poikkeavat toisistaan?

  20. 24.1.09 Arto Noro

    Kolmeen suunnilleen tällaisista:

    1. Millaista oli klassinen sosiologia?

    2. Durkheimin uskontoteoria a)toteemin, b)pyhän, c)juhlan, ja d)yhteisön teoriana?

    3. “Puhdas sosiologia”?

    4. Karisman “arkipäiväistyminen”?

  21. 21.2.2009 Arto Noro

    Vastaa kolmeen:

    1. Sosiologia “kolmantena kulttuurina”.

    2. Korporaatioiden asema Durkheimilla.

    3. Mitkä ovat muodin kaksi kontingenttia?

    4. Mitä on Weberin byrokraattinen herruus?

  22. 25.4.2009 samoin Noro

    1. (Tätä en kyllä muista tarkasti mutta) Valistusfilosofien universaalihistoriat ja jotain

    2. Modernin sosiaalisen siteen ongelma Durkheimilla?

    3. Muoti ja moderniteetti?

    4. Esitä Weberin uskonnon määritelmä kuvion avulla

  23. 24.10.2009 Arto Noro

    Kolmeen piti vastata tähän tyyliin:

    1. Jotain liittyen puritanismiin

    2. Marxin keskinäisvaiheen varallisuusteoria

    3. Pyhä ja profaani

    4. Oliko Simmelille suurkaupunki vieraantumisen tyyssija?

  24. 28.11.2009 Arto Noro

    Kolmeen piti vastata:

    1. Marxin materialistinen historinkäsitys keskituotannossa (tai jotain sinnepäin..)

    2. Durkheimin itsemurhatyypit

    3. Simmelin

  25. 27.2.2010, Tenttijä: Noro
    Kolmeen vastattiin ja kysymykset meni suunnilleen näin:
    1. Sosiologia “kolmantena kulttuurina”?
    2. Mitä pyhä merkitsi Durkheimille?
    3. Miksi “seurallisuus” oli tärkeää Simmelille?
    4. Selitä Weberin uskontokäsitys kuvion mukaan.

  26. 27.3.2010 Arto Noro
    Vastattiin kolmeen

    1. Mitä on varsinainen “klassinen sosiologia”?
    2. Vertaile Durkheimin ja Weberin uskontososiologioita
    3. Suurkaupunki Simmelillä
    4. Legitiimin herruuden muodot Weberillä

  27. 2.10.2010, Jukka Gronow

    Vastaa kolmeen:

    1) Yhteiskunnan ja yhteisön merkitys Tönniesille

    2) Rousseau sivilisaatiokriitikkona

    3) Weberin sosiaalisen toiminnan tyypit ja niiden merkitys hänen sosiologiselle ajattelulleen

    4) Simmelin muoti sosiaalisena muotona

  28. 14.5.2011, Jukka Gronow

    1. Miksi klassikoita kirjoittajien mielestä tulee opiskella?
    2. Spencerin yleinen (?) sosiologia
    3. Simmel ja seurallisuus
    4. Mitä Weber tarkoittaa kapitalismin hengellä ja miten protestanttinen uskontunnustus liittyy siihen?

  29. 8.10.2011 tentaattorina Erkki Kilpinen
    Vastaa 2 kolmesta ensimmäisestä ja neljänteen

    1.Herbert Spencerin merkitys sosiologialle
    2.Marxin poliittisen taloustieteen kritiikki
    3. Weberin sosiaalisen toiminnan tyypit
    4. Meadia on pidetty virheellisesti sosiologian klassikkona, miksi Meadin ajattelu on kuitenkin sosiologialle tärkeää?

  30. 14.1.2011, tentaattori Kilpinen. Suunnilleen näin: Vastaa kahteen kolmesta ensimmäisestä ja neljänteen. 1. Herbert Spencerin sosiologian konseptio(?) 2. Mikä oli Max Weberin Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki -teoksen pääargumentti 3) Mitä ovat F. Tönniesin Gemeinschaft ja Gesellshaft ja miten häntä on usein tulkittu väärin 4) Miksi Mead ei ole sosiologian klassikko? Miksi hän on kuitenkin merkittävä?

  31. 10.3.2012, E. Kilpinen

    Kolmesta ensimmäisestä kysymyksestä valittiin 2, neloseen oli pakko vastata.

    1. Millaisen käsityksen yhteiskunnasta Ferdinand Tönnies esittää teoksessa Gemeinschaft und Gesellschaft ja missä suhteessa tätä teosta on usein tulkittu väärin?
    2. Miten Karl Marxin työt Grundrisse ja Das Kapital (Pääoma) liittyvät toisiinsa?
    3. Mitä Max Weber on esittänyt teoksessa Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki?
    4. Artikkelissa todetaan että George Herbert Meadia ei kannata pitää sosiologian klassikkona. Missä muussa suhteessa hän sen sijaan on sanonut jotain merkittävää?

  32. 21.4.2012, E. Kilpinen

    Vastaa kolmesta ensimmäisestä kahteen, ja neljänteen.

    1. Millä perusteella Herbert Spencer muistetaan sosiologian historiassa?

    2. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan että Marxin kapitalismikritiikki esiintyy poliittisen taloustieteen kritiikkinä?

    3. Miten Weber erottaa toisistaan sosiaalisen toiminnan ja “pelkän käyttäytymisen”?

    4. Millä perusteella John Deweyn voi rinnastaa sosiologian klassikoihin?

  33. 20.5.2013 M. Virtanen

    Vastaa kolmesta ensimmäisestä kahteen, ja neljänteen.

    1. Miksi sosiologian klassikoita luetaan edelleen?
    2. Durkheimin Uskontoelämän alkeismuodot -teoksen keskeiset pointit
    3. Simmelin suurkaupunkielämän mentaliteettimuodot ja niiden patologiat
    4. Voidaanko G.H. Mead lukea sosiologian klassikoksi? Mikä oli Meadin keskeisin anti sosiologialle?

  34. 21.9.2013 I. Helén

    Vastaa kolmeen viidestä.

    1. Jotain Marxista
    2. Selitä Durkheimin itsemurhateorian pääpiirteet.
    3. Weberin sosiaalisen toiminnan tyypit
    4. Simmelin suurkaupunkielämän mentaliteettimuodot ja niiden patologiat
    5. Mikä oli G.H. Meadin keskeisin anti sosiologialle?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *