130. Sosiologinen tutkimus ja yhteiskuntapoliittinen keskustelu

Opintojakson sivu opinto-oppaassa

Kirjallisuus:

  • Giddens Anthony: The Politics of Climate Change
  • Rantala & Sulkunen: Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia
  • Heiskala R ja Luhtakallio E (toim.): Uusi jako

Lisää sinulta kysytyt tenttikysymykset kommenttina tämän artikkelin perään. Ilmoita kysymysten lisäksi ainakin kuulustelun ajankohta ja mielellään tentaattori. Jos suoritit opintojakson kurssilla, mainitse kurssin nimi. Myös kurssin sisällön arviointi on mahdollista.

3,549 thoughts on “130. Sosiologinen tutkimus ja yhteiskuntapoliittinen keskustelu

  1. 4.2.2006

    Mitä annettavaa Beckin “riskiyhteiskuntadiagnoosilla” on sodan ja väkivallan sosiologialle? (Joas)

    Tentaattorina Harriet Strandell.

    Luentokurssi ‘Elämäntapojen sääntely hyvinvointiyhteiskunnassa’ korvasi kaksi kirjaa.

  2. Tdk-tentti 1.4.2006, tentaattori Harriet Strandell.

    # Jälkiteollisen yhteiskunnan hyvinvointiregiimien näkymät. (Esping-Andersen)
    # Mitä Arlie Hochschild tarkoittaa kolmannella vuorolla (third shift)?(Hochschild)
    # Mitä Hans Joas tarkoittaa väitteellään, että sota ja väkivalta ovat osa modernia?(Joas)
    # Minkälaisissa yhteyksissä ja tilanteissa käytettiin blatia Neuvostovenäjällä?(Ledeneva)

  3. Toi Joasin kirja kuulostaa mukavalta luettavalta, mutta ei sitä tosiaan ole. Tuottaa ongelmia kehittyneemmällekin englanninkielisten oppikirjojen lukijalle. Sekava kokonaisuus höystettynä poliittisella jargonilla j avielä enkuksi – yöks.

  4. 13.5.06

    1. Esitä pääpiirteitä sukupuolen ja hyvinvointivaltion suhteesta Esping-Andersenin mukaan.

    2. Luonnehdi työntekijöiden tapoja käsitellä aikapulaa (time bind). (Hochschild)

    3. Verkostojen käyttö blat-järjestelmässä. (Ledeneva)

    4. Baumanin näkemys sodan ja modernin välisestä suhteesta. (Joas)

  5. Mitä kirjaa suosittelette, kun siis minäkin suoritan tuon korvaavan kurssin ja pitää valita yksi noista?

  6. 9.12.2006

    1. Globalisaation vaikutus työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion välisen suhteen muuttumiseen. (Esping-Andersen)

    2. Minkälaisia aineistoja Arlie Hochschild keräsi tutkimustaan varten? (Hochschild)

    3. Zygmunt Baumanin näkemys sodan ja modernin suhteesta. (Joas)

    4. Blatin merkitys Venäjän jälkisosialistisella kaudella. (Ledeneva)

    Tentaattorina Harriet Strandell.

  7. Iina, kannattaa valita sellainen, joka aihepiiriltään kiinnostaa! Hochschildin ja Ledenevan opukset ovat ainakin varsin helppolukuisia.

  8. Vinkkinä, että teoksessa Rahkonen (toim.): Sosiologisia nykykeskusteluja (ks. oj 134) on Jallinojan kirjoittama artikkeli Hochschildin teoksesta. Vaikka en siis itse ole kyseistä kirjaa lukenut, osaisin nyt vastata kaikkiin täällä mainittuihin kysymyksiin ainakin jotain…siis kun juuri tuon artikkelin lukaisin 馃檪 Joten saattaa olla avuksi lukemisessa…

  9. 14.4. tentaattori Harriet Strandell

    1. Mitkä ovat Esping-Andersenin mukaan ajankohtaisimmat uhat tämän hetken hyvinvointivaltiolle? (Esping-Andersen)
    2. Miten työhön “pakenemisen” syyt eroavat eri asemissa ja elämäntilanteissa olevien työntekijöiden välillä? (Hochschild)
    3. Löytyykö sosiologiasta militaristinen traditio? (Joas)
    4. Mihin muihin neuvostoyhteiskunnan epävirallisiin käytäntöihin Ledeneva rinnastaa blatin? (Ledeneva)

  10. 17.11. tentaattori Harriet Strandell.

    Kysymykset suurin piirtein näin:
    1. Esittele Arlie Hochschildin pääteesi ja sen perusteet (Hochschild)
    2. Blat Venäjän jälkisosialistisella kaudella (Ledeneva)
    3. Globalisaation vaikutus työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion välisen suhteen muutokseen (Esping-Andersen)
    4. Onko sosiologiasta löydettävissä militaristinen traditio? (Joas)

  11. 19.1.2008 tentaattori Lotta Haikkola

    1. Esittele tavat, joilla Hochschildin tutkittavat väistivät aikapulaa (time bind).
    2. Mitlä ovat Esping-Andersenin mukaan ajankohtaisimmat uhat vanhoille hyvinvointivaltioille?
    3. Henkilökohtaisten verkostojen käyttö osana blat-järjestelmää.
    4. Mitä Hans Joas tarkoittaa väitteellä, että sota osa modernia?

    Mitä tenttikirjoihin tulee, luin muut paitsi Joasin ja tykkäsin varsinkin Ledenevan kirjasta. Time Bindia en varsinaisesti suosittele, se on liiankin helppolukuinen – niin epäinformatiivista lätinää lukiessa menee hermot. Mut ehkä se on silti parempi kuin vaikeaselkoinen Joas, en osaa tietenkään siitä sanoa.

  12. 15.3.2008 tentaattori Lotta Haikkola

    Kysymykset jotenkuten näin:
    2. Esitä pääpiirteittäin Hochschildin teesi aikapulasta (time bind) ja tarkastele tutkimusten miesten ratkaisuja siihen.
    3. Mitä Ledeneva tarkoittaa blatin väärinymmärtämisellä (misrecognition)?
    4. Miten työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion suhde on muuttunut toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Esping-Andersenin mukaan?

  13. 19.4.2008 Lotta Haikkola (vaikka opinto-oppaassa luki Harriet Strandell)

    Jotensakin näin:

    – Sosiologian militaristinen traditio Joasin mukaan
    – Miten hyvinvointivaltion ja perheen suhde on muuttunut toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Esping-Andersenin mukaan?
    – Esitä pääpiirteittäin Hochschildin teesi aikapulasta (time bind) ja tarkastele sitä suomalaisen yhteiskunnan kannalta

    Ledeneva-kysymystä en muista.

  14. Uusilla tenttikirjoilla 21.2.2009:

    1. Mitä tarkoitetaan käsitteellä kolmas vuoro (third shift)? Miten siihen on tultu? (Hoschschild)

    2. Kehittämisprojektien vaikuttavuuden arviointi. Pohdi näyttöön perustuvan vaikuttavuusarvioinnin mahdollisuuksia ja ongelmia.. (Rantala & Sulkunen)

    3. Luonnehdi _kulttuurista_ muutosta suunnitteluyhteiskunnasta kulpailukyky-yhteiskuntaan. (Heiskala & Luhtakallio) -tästä on taulukko kirjassa

  15. 18.8.2009 tentaattorina Riitta Högbacka. Kysymykset suurinpiirtein näin:

    1) Millaisia [kulttuurisia ja rakenteellisia] muutoksia ulkomaisen omituksen lisääntyminen aiheutti suomalaisiin yrityksiin? (Uusi jako)

    2) Pohdi projektien arviontitutkimuksien hyviä ja huonoja puolia. (Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia)

  16. 26.9.2009 tentaattorina Riitta Högbacka:

    1) Luonnehdi kulttuurista muutosta siirryttäessä suunnitteluyhteiskunnasta kilpailukyky-yhteiskuntaan (Heiskala & Rantakallio)

    2) Mitä tarkoitetaan projektiyhteiskunnalla ja mikä tässä “yhteiskuntamuodossa” on uutta? (Rantala ja Sulkunen)

  17. 28.11.2009 tentaattorina Riitta Högbacka:

    1. Mitä tarkoitetaan käsitteellä kolmas vuoro (third shift)? Miten siihen on tultu? (Hoschschild)?

  18. 30.1.2010 tentaattorina Riitta Högbacka:

    1. Miten työhön “pakenemisen” syyt eroavat eri asemissa ja elämäntilanteissa olevien työntekijöiden välillä? (Hochschild)

    2. Luonnehdi ideologista muutosta siirryttäessä suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen (Heiskala & Rantakallio)

  19. 14.5.2011 Elina Oinas

    Julkishallintoajattelun ja projektiyhteiskunnan jotain, rationaliteetti ja ongelmat. (Rantala & Sulkunen)

    Luokka ja sukupuoli uuden työn jonain. (Hochschild)

    Teknologiset innovaatiot ja sosiaaliset innovaatiot suuren muutoksen heijastelijoina. (Heiskala ja Rantakallio)

    Tuolla ylempänä jonkun vinkkaama Jallinojan artikkeli Hochschildistä oli pähee, suosittelen ehdottomasti. Ilmeisesti Time Bind keskittyy tarinointiin eikä sellaista kukaan päivää ennen tenttiä plärää. (Rahkonen (toim.): Sosiologisia nykykeskusteluja)

    Uudessa jaossa oli minusta vähän samaa piirrettä kuin vissiin Time Bindissa, että se on hyvin kansantajuisesti kirjoitettu ja koristaa yöpöytää kivasti. Pitää osata hyppiä kaikki sellainen, josta ei tenttikysymystä oikein saa aikaiseksi. Aika moni niistä artikkeleista meinaa esittelee mielenkiintoisia tuloksia, mutta hölmöä niitä olisi mieleen painaa.

  20. 10.9.2011, tentaattorina Markku Lonkila.

    1. Mitä kansallisvaltiot voivat tehdä kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan (Giddens, The Politics of Climate Change)
    2. Kuvaa suomalaisen sos.politiikan keskeisiä muutoksia 1980-luvulta 2000-luvun alkuun (Rantala & Sulkunen)
    3. Suomen 1990-luvun murros sosiaalisen innovaation ja hegemonisen kamppailun näkökulmista. Miten murrosta voidaan tulkita yhdistämällä nämä näkökulmat (Heiskala & Luhtakallio)

    Hirvein tentti ikinä….

  21. 11.2.2012, tentaattorina Mikko J. Virtanen

    1. Teollistuneiden valtioiden vastuu ilmastonmuutokseen reagoinnissa. Esittele Giddensin näkemys teollisten valtioiden roolista ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnehdi Giddensin valtiollis-poliittisille toimijoille tässä yhteydessä kaavailemia tehtäviä. (Giddens)

    2. Mitä tarkoitetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun vakiintuneella käsitteellä “innovaatio”? Miten innovaation käsitettä voidaan eritellä ja hienojakoistaa yhteiskuntateoreettisesti? (Heiskala & Luhtakallio)

    3. Miten projektin, sopimuksen, arvioinnin, ohjelman, rahaston ja kumppanuuden käsitteet liittyvät toisiinsa ja nykyiseen teoksen kirjoittajien esiin nostamaan hallinnan muotoon yleisemmin? Voit konkretisoida vastaustasi esittelemällä esimerkkitapauksen (esim. jokin projekti tai sopimus), jonka toteuttamisessa mainitut käsitteet – tai osa niistä – nousevat keskeisiksi. (Rantala & Sulkunen)

    Semmonen tentti. Pärjäs ihan hyvin, vaikka olin lukenut vaan puolet jokasesta kirjasta plus pari tärppiä. Uudesta jaosta kantsii ehdottomasti lukea kunnolla se Heiskalan kirjoittama toisiksi viimeinen luku. Se on sen kirjan ainoa teoreettinen esitys ja kuten täältäkin huomaa, on siitä kysytty monta kertaa. Tolla tentaattorilla ois kyllä vähän opetetavaa tenttikysymysten tiivistämisessä.

  22. 21.4.2012 tentaattori Harriet Strandell

    1. OECD:n rooli siirryttäessä keskusjohtoisuudesta hajautettuun hallintaan. (Rantala & Sulkunen)

    2. Millainen kilpailuvaltion sanasto rakentui suomalaiseen politiikkaan 1980-90-luvuilla? (Heiskala & Luhtakallio)

    3. Mitä Anthony Giddens ajattelee kansainvälisten sopimusten ja kansallisvaltioiden roolista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? (Giddens)

  23. 25.1.2015 tentaattori Harriet Strandell

    1. Sopeutumisen (adaptation) rooli ilmastopolitiikassa. Anna esimerkkej盲 sopeutuvista toimenpiteist盲. (Giddens)

    2. Suomalaisen journalismin muutos 1980-luvun j盲lkeen. (Uusi jako)

    3. Euroopan sosiaalirahaston rooli julkishallinnon uudistamisessa. (Projektiyhteiskunnan k盲盲nt枚puolia)