134. Sosiologisen teorian suuntaukset

Opintojakson sivu opinto-oppaassa

Kirjallisuus: Joas Hans & Knöbl Wolfgang: Social Theory: Twenty Introductory Lectures.

Lisää sinulta kysytyt tenttikysymykset kommenttina tämän artikkelin perään. Ilmoita kysymysten lisäksi ainakin kuulustelun ajankohta ja mielellään tentaattori. Myös kurssin sisällön arviointi on mahdollista.

44 thoughts on “134. Sosiologisen teorian suuntaukset

  1. 4.2. 134-tentissä kysyttiin:

    Heiskalan kirjasta:
    – Habermas ja toimintateorian rajat?
    – Mitä on Habitus Bourdieulla?

    Nykykeskustelut kirjasta:
    – Selosta “hallinnan analytiikkaa”
    – Onko Castells aikalaisdiagnostikko?

  2. 4.2 tentissä oli myös Wagnerin kirjasta:

    1. Mitkä ovat viisi väistämätöntä kysymystä modernista teoretisoidessa?

    2. Selosta kahta modernistista ajattelua vastustavaa intellektuaalista reaktiota

  3. 4.2 samassa tentissä kysyttiin Beckien yhteisteoksesta:
    -Naiset ja yksilöllistyminen?
    -A post-familial family?

  4. 4.3

    En muistanut ottaa ylös kysymyksien tarkkoja muotoja, mutta kutakuinkin näin:

    Vastaa neljään:
    # Mikä on “fenomenologian ongelma”?
    # Kentät ja habitus Bourdieu’llä?
    # Onko Hochschild aikalaisdiagnostikko?
    # Selosta “hallinnan analytiikkaa”?
    # Mikä on “palkkatyöläisten yksilöllistynyt yhteiskunta”?
    # A post-familial family?

  5. Villit huhut kertovat, että joskus aiemmin on kysytty myös seuraavanlaisia:
    – Esittele kommunitaristista keskustelua
    – Millainen konstruktionismi on Heiskalan mukaan puolusteltavissa?
    – Mitä Latour toi sosiologiaan?
    – Strukturalistinen kooditeoria ja Derridan kritiikki siihen

    … ja päälle vielä jotain Zombiekategorioista.

  6. 1.4.06 (vastaa neljään kuudesta)

    Heiskala:
    – Rituaalien merkitys modernissa maailmassa?
    – Maltillinen konstruktionismi?

    Nykykeskusteluja:
    – Mitä uutta Latour on tuonut sosiologiseen keskusteluun?
    – Mistä on kyse kommunitaristisessa yhteiskuntakeskustelussa?

    Beck:
    – Mitä on statuksen ja luokan tuolla puolen?
    – Mitä ovat “zombie-kategoriat”?

  7. Avoimen yliopiston tentissä (myös Noron) on kuulemma kysytty näitä:

    1. Rationaalisen valinnan teoria
    2. Mitä on sosiologinen aikalaisanalyysi?
    3. Sosiaalinen pääoma-käsitteen käyttökelpoisuus
    4. Millainen konstruktionismi on Heiskalan mukaan puolustettavissa?
    5. Mitkä ovat viisi väistämätöntä kysymystä modernissa tietoteoriassa?
    6. Millainen on Wagnerin ajatus modernista erilaisten perusnäkemystä
    kolmkulmiossa.
    (kutoskysymyksen tarkasta muodosta ei tietoa)

  8. Tdk-tentti 13.5.

    Vastaa kolmeen neljästä.

    Heiskala:

    1. Rituaalien merkitys modernissa maailmassa.

    2. Mikä on “fenomenologian ongelma”?

    Nykykeskustelut:

    3. Sosiaalinen pääoma -käsitteen käyttökelpoisuus?

    4. Mitä uutta Latour tuo sosiologiseen keskusteluun?

  9. ja Wagnerista:
    1. Mitkä viisi kysymystä ovat väistämättömiä modernista teoretisoitaessa?
    2. en muista nyt asettelua ihan tarkkaan mutta rationalistisesta individualismista kuitenkin

  10. ja Beck & Beck-Gernsheim:

    1. Mitä on statuksen ja luokan tuolla puolen?

    2. A post-familial family?

  11. tdk-tentti 11.11, A.Noro

    vastaa kolmeen

    Heiskala:

    1) Kulttuurin asema Heiskalan käsityksessä sosiologiasta?

    2) Heiskalan kanta konstruktionismista?

    Rahkonen (toim.):

    3) Hochschildin tutkimus ja tilanne Suomessa?

    4) Putnam ja sosiaalinen pääoma?

  12. 9.12. kysyttiin suunnilleen seuraavaa (vastaa neljään)

    Heiskala:
    – Joas ja pragmatismin renessanssi?
    – Onko Heiskala a) kultturisti b) konstruktionisti?

    Rahkonen:
    – Aikalaisdiagnoosi ja moderniteetti?
    – Luottamuksen tyypit?

    Beck&Beck-Gernsheim:
    – Mitä strategioita Beck esittää kotitöiden jaosta syntyvien konfliktien ratkaisemiseksi? (tai jotain tuohon suuntaan anyway)
    – Onko individualismi egoisimin voittokulkua? (tästäkään muodosta ei ole täyttä varmuutta…)

  13. 10.2.2007 kysyttiin jotakuinkin seuraavaa (vast. 3/4):

    1) Toimijuuden ja tekijyyden erottelu?
    2) Dekonstruktion anti yhteiskuntatieteelle?
    3) Luottamuksen ja sosiaalisen pääoman suhde?
    4) Peli ja leikki läpikotaisin modernisoituneessaa yhteiskunnassa?

  14. 15.8.2007 kysyttiin (vastaa kolmeen):

    1) Miksi Alexanderin Watergate-tutkimus on sosiologisesti merkittävä?
    2) Faucault’n “dispositiivi” ja Weberin “herruus”
    3) Aikalaisdiagnoosi ja moderniteetti
    4) Latourin käsitys kollektiivista ja toimijasta

  15. 15.9.2007 Noro/avoin yliopisto
    vastaa valintasi mukaan 4 kysymykseen:
    1. Rationaalisen valinnnan teorian kritiikki?
    2. Strukturalistisen kooditeorian ideaalityypit?
    3. Esitä ja selosta nelikettä “luottamuksen” tyypeistä
    4. Selosta Haatasen kommunatirsmi-kritiikkiä
    5. Mitä on statuksen ja luokan tuolla puolen?
    6. Miten Becin käsitys “yksilöllistymisesta” poikkeaa neoliberaalien “yksilöstä”?

  16. 17.11. tdk-tentti Noro. Vastaa NELJÄÄN Jotain tällasta kysyttiin:
    1. mitä on “epäilyn hermeneutiikka”?
    2. Kulttuurin ongelma fenomenologisessa sosiologiassa.
    3.Onko Hochschildin teos aikalaisdiagnoosi?
    4.Miten “sosiaalinen” määritellään/määrittyy(?) neofocaultlaisessa hallinnan analytiikassa.
    5. Luokkayhteiskunnasta siirtyminen ” työntekijöiden yksilöllistyneeseen yhteiskuntaan.
    6. Beckin kirjasta jotain globaalista?? republikanismista

  17. En muista kysymysten muotoiluja ihan tarkkaan, mutta jotakuinkin näin:

    Heiskala: AGIL-kentän periaatteet.

    Rahkonen: “Sosiologisen aikalaisdiagnoosin erityispiirteet” sekä
    “Miten Bourdieun toiminnan käsite poikkeaa sosiologian perinteisestä toiminnan käsitteestä.”

  18. 16.2.2008 Noro

    1. Parsonsin rakennefunktionalismin kritiikki

    2. (Joku muu varmaan muistaa kysymyksen, en ymmärtänyt mitä kysymyksellä haettiin, muotoilukaan ei jäänyt mieleen)

    3. Mitä on hallinnan analytiikka?

    4. Oliko Putnam kommunitaristi?

  19. 19.4. Luin tenttiin Heiskalan ja Rahkosen. En muista kysymyksiä sanatarkasti.

    1. Heiskalan yhteiskuntateoreettinen synteesikolmio (?).
    2. “Doksa” Bourdieun symbolisen väkivallan teoriassa.
    3. Verkosto Castellsilla ja sen kritiikki Heiskalalla.
    4. Erittele “sosiaalisen maailman” käsitettä.

  20. 20.9. Noro, kaikilla kirjoilla

    Vastaa 4 kysymykseen
    1. Yksiulotteistumisteorian ongelmat?
    2. Rituaalin asema modernissa yhteiskunnassa?
    3. “Aikalaisdiagnoosin” määritelmä?
    4. Vertaile Ilmosen ja Haatasen käsityksiä Putnamin tutkimuksesta.
    5. Mitä ovat zombie-kategoriat?
    6. Beckin joku kosmopoliittinen hässäkkä, en muista tarkkaan ūüôā

  21. 22.11
    Noro, vastaa neljään kysymykseen:

    1. Rationaalisen valinnan teorian kritiikki

    2. Selitä Heiskalan synteesikolmio

    3. Castellsin aikalaisdiagnoosi ja sen kritiikki

    4. Mitä on hallinnan analytiikka?

    5. Yksilöllistyminen: anomiaa ja egoismia? [tms.]

    6. Neoliberalismi, kommunitarismi ja kosmopoliittinen republikanismi

  22. Tenttikirjat 1 ja 2.
    Kysymyksinä rationaalisen valinnan teoria, hallinnan analyytikka, castellsin aikalaisdiagn. ja sen kritiikki ja heiskalan synteesikolmio. vastaa kolmeen.

  23. 21.2. Noro, vastataan neljään. En ihan muista miten kysymykset oli muotoiltu, mutta eiköhän noista jotain kuvaa saa.

    1. Alexanderin uusfunktionalismi
    2. Bourdieu jotenkin kriittisenä teoriana
    3. Ilmosen näkemys sosiaalisen pääoman käsitteen käyttökelpoisuudesta
    4. Toimija ja kollektiivi Latourin teoriassa
    5. Beckin yksilöllistyminen verrattuna neoliberaaliin yksilöllistymiseen
    6. Perhe zombie-käsitteenä?

  24. 21.3.2009 Arto Noro

    1. Bergerin & Luckmannin legitimaatiot?

    2. Mikä on Alexanderin Watergate-tutkimuksen merkitys?

    3. Putnam ja de Toquevillen malli?

    4. Erittele “sosiaalisen maailman” käsitettä!

    5. Kosmopoliittinen republikanismi?

    6. Luokka zombie-käsitteenä?

  25. Arto Noro 25.04.2009

    1. Heiskala: AGIL-kentän periaatteet.

    2. Riesmanin “autonomiset identiteetit”

    3. Castellsin verkostot

    4. Mikä on “palkkatyöläisten yksilöllistynyt yhteiskunta”?

    5. Heiskala, kontruktionisti vai kulturalisti?

    6. (tästä en ihan varma) Kosmopoliittinen yksilöllisyys? tms.

    Vastaa 4/6…

  26. Arto Noro 24.1.2009
    1. Konstruktionismikiista ja pragmatismi?
    2. Toimijuuden ja tekijyyden erottelu ja vallan käsite?
    3. Noron kolmion teoriatyypit?
    4. “Sosiaalinen maailma”?
    5. Beckin “yksilöllistyminen” -atomismia, egoismia vai mitä?
    6. Kosmopoliittinen republikanismi?

  27. Arto Noro 21.2.2009

    Markuksen viestiin lisäys.
    2 kysymys oli: Bourdieu ja alistusrakenteita paljastava tieto?

  28. 26.9.09 (noro)
    Kirjoina Heisklan Toiminta Tapa Ja rakenne, Sosiologisia nykykeskusteluja ja uutena Sulkusen The Saturated Society:
    1. Selosta Parsons-kritiikkiä ja Alexanderin Parsons-puolustusta (Heiskala)!
    2.Focault’n dispositiivi ja Weberin herruus?
    3. Tocquevillen “malli” ja sosiaalinen pääoma
    4.Moderniteetin ja aikalaisdiagnoosin yhteys?
    5.”Saturaation” käsite Sulkusella?
    6.Sulkusen analyysi Bourdieun “habituksesta”?

  29. 26.9.09 (noro)
    Kirjoina Heisklan Toiminta Tapa Ja rakenne, Sosiologisia nykykeskusteluja ja uutena Sulkusen The Saturated Society:
    1. Selosta Parsons-kritiikkiä ja Alexanderin Parsons-puolustusta (Heiskala)!
    2.Focault’n dispositiivi ja Weberin herruus?
    3. Tocquevillen “malli” ja sosiaalinen pääoma
    4.Moderniteetin ja aikalaisdiagnoosin yhteys?
    5.”Saturaation” käsite Sulkusella?
    6.Sulkusen analyysi Bourdieun “habituksesta”?

  30. 28.11.09 Arto Noro

    Kirjoina Toiminta, tapa ja rakenne, Sosiologisia nykykeskusteluja ja Individualization.

    1. Goffmanin rituaali ja Durkheimin pyhä.

    2. Selitä Heiskalan kirjan perusajatus synteesikolmion avulla.

    3.Luottamus ja sosiaalinen pääoma?

    4. “Sosiaalinen maailma”?

    5.Statuksen ja luokan tuolla puolen?

    6. Kosmopoliittinen republikanismi?

  31. 27.02.2010. Arto Noro

    Kirjoina Toiminta, tapa ja rakenne, Sosiologisia nykykeskusteluja ja Sulkusen Saturated Society

    Vastaa neljään.

    1. Bergerin ja Luckmannin legitimaatioportaikko

    2. Strukturalistisen Kooditeorian ideaalityyppi

    3. Verkosto Castellsilla

    4. Latourin toiminnan käsite

    5. Sulkusen analyysi Bourdieun “Habituksesta”

    6. Uusi sopimusyhteiskunta?

  32. Kirjoina Toiminta, tapa ja rakenne, Sosiologisia nykykeskusteluja ja Individualization.

    1) Parsons-kritiikki
    2) Heiskalan teoksen rakenne synteesikolmion avulla
    3) Moderniteetin ja aikalaisdiagnoosin suhde
    4 Mitä on hallinnan analytiikka
    5) Instituutioista vapaa vai institutionalisoitu individualismi Beckillä?
    6) Beckin arvio kommunitarusmista

  33. 5.2.2011 Antti Gronow

    Beck x 2: Individualization

    1. Institutionalisoitu individualismi
    2. Sitten oli joku luokkateoria kysymys…

  34. 5.3.2011 tentaattorina Antti Gronow

    Heiskalan kirjasta, molempiin piti vastata:

    1. Weberin toimintatyypit? (Heiskala)
    2. Heiskalan uusstrukturalistinen semiotiikka?

  35. Lisäys edelliseen: Jos tentti kaks kirjaa niin tuli vastata kolmeen kysymykseen. Sosiologisia nykykeskusteluja -kirjasta kysyttiin Heiskalan uusstrukturalismi ja Castellsin informaatiovallankumous ja sen kritiikki.

  36. 14.5.2011 tentaattori Antti Gronow

    tentin kaikki kolme kirjaa, piti vastata neljään kysymykseen (en muista ihan tarkkoja sanamuotoja):

    1. Pragmatismin renessanssi? (toimi, tapa ja pakene)
    2. Epäilyn hermeneutiikka? (toimi, tapa ja pakene)
    3. Castellsin informaatiovallankumous ja sen kritiikki? (nykykeskusteluja)
    4. Sosiaalinen pääoma ja luottamus? (nykykeskusteluja)
    5. Miten Beckit määrittelevät individualisaation? (individualization)
    6. Onko perhe zombie-kategoria? (individualization)

  37. Tentin kolme kirjaa, vastata piti neljään kysymykseen kuudesta

    1. Mikä on fenomenologian ongelma Heiskalan mukaan?
    2. Heiskalan uusstrukturalistinen semiotiikka
    3. Aikalaisdiagnoosin suhde sosiologisen teorian lajityyppeihin (Noro Rahkosen toim. teoksessa)
    4. Castellsin informaatiovallankumous ja sen kritiikki (Heiskala Rahkosen toim. teoksessa)
    5. Saturoitunut yhteiskunta (Sulkunen)
    Paimenvallasta (pastoral) epistolaariseen (epistoral) valtaan (Sulkunen)

  38. 12.11.2011 / Antti Gronow

    Joas Hans & Knöbl Wolfgang: Social Theory: Twenty Introductory Lectures.

    piti vastata kolmeen viidestä:

    1. Miten Joas & Knöbl erittelevät yleisesti teorian ja yhteiskuntateorian luonnetta kirjan ensimmäisessä luvussa?
    2. “Järjestyksen ongelma” ja Parsonsin synteesi?
    3. Miten Luhmann radikalisoi funktionalismin?
    4. Habermasin suhde kriittiseen teoriaan?
    5. Rortyn uuspragmatismi ja sen ongelmat?

  39. 5.12.2011 Antti Gronow

    Johdatus yhteiskuntateoriaan -luennot ja sivut 401-499 Hans & Knöbl: Social Theory – Twenty Introductory Lectures

    Kaksi kysymystä kirjasta, joista toiseen vastataan:

    1. Sex ja gender feministisessä teoriassa
    2. Beckin riskiyhteiskunta ja sen kritiikki

    Lisäksi luentojen pohjalta lyhyesti kolme neljästä:

    3. Rationaalisen valinnan teoria ja sen kritiikki
    4. Vertaile Parsonsin ja Luhmannin teorioita toimijasta ja rakenteesta
    5. Mitä tarkoittaa se, että habitus on Bourdieulle sekä strukturoitu struktuuri että strukturoiva struktuuri
    6. Habermasin julkisuusteoria ja sen kritiikki

  40. 13.10.12 Gronow

    Joas Hans & Knöbl Wolfgang: Social Theory: Twenty Introductory Lectures.

    Vastaa kolmeen seuraavista:

    1. Miten Joas & Knöbl erittelevät teorian ja yhteiskuntateorian luonnetta kirjan ensimmäisessä luvussa?

    2. Parsonsin mallimuuttujat (pattern variables)?

    3. Symbolisen interaktionismin tausta ja sen pääargumentit?

    4. Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria?

    5. Missä mielessä Bourdieu on strukturalismin ja käytäntöteorian välissä?

  41. 11.12.2012. Johdatus yhteiskuntateoriaan -kurssin tentti.
    Joas Hans & Knöbl Wolfgang: Social Theory: Twenty Introductory Lectures.
    Luennot Mikko Virtanen / vierailevat luennoitsijat.
    Ensimmäinen kysymys pakollinen, 2. ja 3. sai valita a tai b -kohdan. Kolmeen tuli vastata, 1 ja 2ab luentojen ja 3ab kirjan pohjalta.

    1. Milllä perusteella sosiologia on teoreettinen tiede?
    2a Parsonsin toiminnan teoria -vaikutteet ja sisältö
    2b Mikä on etnometodologian suhde sosiaaliseen maailmaan? (tai jotain sinnepäin)
    3a Kuinka feministiset teoreetikot ovat käsitelleet sosiaalista ja biologista sukupuolta (sex ja gender)
    3b Oliko Foucault strukturalisti?

  42. 20.12. 2013, Luentokurssi, Mikko Virtanen
    Luentojen sisältö + Joas & Knöbl: Social Theory luvut:
    VII: Interpretive approaches (2): Ethnometodology
    X: Habermas’ theory of communicative action
    XVII: Feminist social theories
    XX: How things stand

    1. Sosiologia teoreettisena tieteenä. Miksi sosiologia on teoreettinen tiede? Mikä on teorian merkitys sosiologiselle tutkimukselle?

    Vastattiin toiseen:
    2a: Millaisella käsitteistöllä Niklas Luhmann käsittelee toiminnan, rakenteen ja muutoksen suhdetta?
    2b: Jotain liittyen Foucault’n merkityksest√§ my√∂hemm√§lle tutkimukselle, tarkastele jonkin teorian osan kannalta

    Vastattiin toiseen:
    3a: J√ľrgen Habermasin toiminnan teoria sek√§ sille esitetty kritiikki.
    3b: Esittele joitakin ranskalaisen sosiologian viimeaikaisia teoreettisia suuntauksia (esim. Latour, Thévenot, Boltanski & Chiapello)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *