H. A. Reinholmin selvitystyö Viaporin kirkon historiasta jatkuu. Tämänkertainen haastateltava on leskirouva Charlemoff, joka on tullut Viaporiin vuoden 1840 tienoilla. Hän muistelee linnoituksen kirkollisia oloja ennen Krimin sotaa: Continue reading “Reinholmin joulukalenteri, luukku 5”
Reinholmin joulukalenteri, luukku 4
H. A. Reinholm on jäljentänyt Viaporin luterilaisen kirkon ehtoolliskalkin kaiverruksen:
Denna Kalck med Paten ock oblat ask är Skiänckt till Sveaborgs Kyrcka af madame Christina Helena Sahlberg Som varit på Sveaborg i 40 år ock hållit Spisning för höga och låga. Continue reading “Reinholmin joulukalenteri, luukku 4”
Reinholmin joulukalenteri, luukku 3
H. A. Reinholmin myyräntyö Viaporin kirkon historian selvittämiseksi jatkuu. Hän on rientänyt taas haastattelemaan avaininformanttiaan Laxströmiä (joka Kaisan veikkauksen mukaan on luotsioltermanni Johan Samuel Laxström), ja tämä on antanut tarkempia tietoja kirkon alttaritaulusta: Continue reading “Reinholmin joulukalenteri, luukku 3”
Reinholmin joulukalenteri, luukku 2
H. A. Reinholmin muistiinpanot Viaporin kirkon historiasta jatkuvat. Kollegioasessori Alexander Emanuel Winter, joka toimi kirkon isännöitsijänä ennen Krimin sotaa 1844-48, on kertonyt hänelle yksityiskohtia kirkon sisustuksesta sen sijaitessa kruununlinna Ehrensvärdin siipirakennuksessa (hänen muistiinpanokäsialansa on huonoa, en saa selvää kaikesta): Continue reading “Reinholmin joulukalenteri, luukku 2”
Reinholmin joulukalenteri, luukku 1
H. A. Reinholmin muistilappu, jossa Laxström-niminen henkilö (jonka tarkemman henkilöllisyyden toivon selviävän kun luen muistiinpanoja pidemmälle) muistelee Viaporin kirkon vaiheita: Continue reading “Reinholmin joulukalenteri, luukku 1”
Viapori-aineiston jäljillä, osa 9: Reinholmin kokoelma
Olen viettänyt kaksi aamupäivää Museoviraston arkistossa H. A. Reinholmin kokoelman parissa.
Henrik August Reinholm (1819-1883) oli Viaporin seurakunnan kirkkoherra, filosofian tohtori ja innokas kansantietouden kerääjä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on noin tuhat hänen muistiinmerkitsemäänsä kalevalanmittaista runoa. Museovirastossa säilytettävä Reinholmin kokoelma sisältää puolestaan yli sata arkistokotelollista muistiinpanomateriaalia mitä erilaisimmista aiheista. Continue reading “Viapori-aineiston jäljillä, osa 9: Reinholmin kokoelma”
Amiraali Tersmedenin pikkujouluvinkit
Amiraali Carl Tersmedenin päiväkirja (julkaistu lyhennelmänä v. 1919 nimellä Amiral Carl Tersmedens memoarer) on ehtymätön 1700-luvun juhlavinkkien lähde. Seurustelujuomaksi pikkujouluaikaan soveltuu mainiosti Tersmedenin punssibooli.
Punssi oli 1700-luvun muotijuoma. Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania alkoi 1700-luvun alkupuolella tuoda maahan arrakkiviinaa, jolla terästetystä juomasekoituksesta eli arrakkipunssista tuli nopeasti suosittua. 1700-luvulla punssi sekoitettiin punssimaljassa ja nautittiin kuumana, ja se oli kalliiden eksoottisten raaka-aineidensa takia yläluokan juhlajuoma. Vasta 1800-luvulla ryhdyttiin myymään pullotettua, valmiiksi sekoitettua punssia, jonka nauttimisesta kylmänä tuli Ruotsissa koko kansan huvia. Continue reading “Amiraali Tersmedenin pikkujouluvinkit”
Syysretkellä Kotkassa
Viapori-projekti in corpore kävi perjantaina Kotkassa tutustumassa Merikeskus Vellamoon ja sen museotarjontaan.
Kotka on 1700-luvun linnoituskaupunki kuten Helsinkikin, tosin ei ruotsalainen vaan venäläinen. Kustaa III:n sodan jälkeen 1790-luvulla Venäjän armeija rakensi ns. Kaakkois-Suomen linnoitusketjun, jonka tarkoituksena oli suojata pääkaupunki Pietaria Ruotsin tulevilta hyökkäyksiltä. Ketjun eteläisin lenkki oli Ruotsinsalmen merilinnoitus, joka rakennettiin Kustaan sodan kuuluisalle meritaistelupaikalle. Continue reading “Syysretkellä Kotkassa”
Budapestin kirjeenvaihtajalta
Ansku ja minä vietimme pienen syysloman Budapestissa. Sää oli syksyinen, villapaita ja ajoittain myös sateenvarjo olivat tarpeen, mutta kaupunkilomailuun aivan passeli. Onnistumme löytämään yhden linnoituksen, jälkiä unkarilaisista porvareista ja yhden Ruotsin kuninkaan. Continue reading “Budapestin kirjeenvaihtajalta”
Syysretkellä Vanhassakaupungissa, osa 2
Katseltuamme kirkon kivijalkaa ja Helsingin maapäivien muistokiveä siirrymme itse Vanhankaupunginkosken partaalle. Kaksihaaraisen kosken länsihaaraa reunustavat Helsingin vesilaitoksen entiset rakennukset, jotka ovat 1800-luvun punatiilistä kertaustyyliä. Niissä toimiva Tekniikan museo on auki vain kesäisin, joten pääsimme ihailemaan rakennuksia ainoastaan ulkopuolelta. Continue reading “Syysretkellä Vanhassakaupungissa, osa 2”