Kauniin syyssään innoittamina teimme vuoden (luultavasti) viimeisen historiallisen ulkoilmaretken, kohteena Helsingin Vanhakaupunki. Bussi numero 68 vie sinne näppärästi yliopiston kulmalta. Continue reading “Syysretkellä Vanhassakaupungissa”
1700-talets Helsingfors: Gamla kyrkan och dess omgivningar
Gamla Kyrkan vid Bulevarden är visserligen ritad av Carl Ludvig Engel och blev färdig först år 1826, men i dess omgivningar går det att hitta en hel del som har att göra med Sveaborg och 1700-talets Helsingfors, om man bara har en aning fantasi. Continue reading “1700-talets Helsingfors: Gamla kyrkan och dess omgivningar”
1700-tal på Hertonäs gård
Förra lördagen anordnade 1700-tals sällskapet ett seminarium om trädgårdskonst på Hertonäs gård. Trots att detta projekts medlemmar inte har speciellt gröna fingrar (möjligen med undantag av Juha-Matti, men det gällde visst äppelträd….), så var det ett absolut måste att delta. För där ute i Helsingfors östra förorter gömmer sig ett stycke historia som är nära knuten till Sveaborg på många vis. Continue reading “1700-tal på Hertonäs gård”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 9 (ja viimeinen)
Palaamme Håkansbölen kartanolta takaisin Kuninkaantielle. Reitin varrella on Nissbackan kartano, joka ei kuulu suunniteltuihin retkikohteisiimme, sillä siellä ei tiettävästi ole mitään 1700-luvulta. Meillä on kuitenkin vielä hyvin aikaa, olemme aikataulustamme edellä, joten pysäköimme auton ja kiipeämme Nissbackan kartanonmäelle. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 9 (ja viimeinen)”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 8
Lähdemme eteenpäin Helsingin pitäjän kirkonkylästä. Kuninkaantie kulkee itään kohti Tikkurilaa, ensin Kuriiritien ja sitten Tikkurilantien nimellä. Ympäristö on varsin urbaania eikä mitään erityistä kuvaamisen arvoista tule vastaan. Tikkurilassa tie alittaa pääradan, ja aivan sen vieressä on Tikkurilan vanha asemarakennus jossa toimii Vantaan kaupunginmuseo. Sen näyttelyssä ovat esillä mm. ne hopeiset ehtoollisastiat, jotka Johan Sederholm lahjoitti Helsingin pitäjän kirkolle. Mutta se on jo mennyt kiinni, ja ilta alkaa muutenkin uhkaavasti lähestyä. Meillä on vielä pari kohdetta käymättä. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 8”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 7
Vantaankoskelta ajamme Ylästöntietä itään. Ylästön ja Tolkinkylän omakotialueiden jälkeen alkavat Backaksen kartanon vanhat pellot. Näkymä on taas hetken aikaa hyvin maalainen, mutta horisontissa häämöttävät jo Pakkalan uudet kerrostalot. Saavumme tiheästi rakennetulle Itä-Vantaalle. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 7”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 6
Träskändan kartanon jälkeen edessämme on pitkä ajomatka ilman pysähdyksiä: seuraava kohde on Vantaankoski, ja sinne on yli kymmenen kilometriä.
Träskändasta Kuninkaantie jatkuu itään Kolkekannaksentien nimellä. Ajamme melko uusien, meidän näkökulmastamme mielenkiinnottomien omakoti- ja rivitaloalueiden läpi. Vasemmalla puolella vilahtaa Pitkäjärvi. Kuninkaantie kulki aivan järven rantaviivaa pitkin, mutta me emme voi seurata sitä, sillä vanha rantatie on nykyään suljettu autoilta. Ajamme pitkän lenkin Jupperin asuinalueen ympäri löytääksemme sen uudelleen. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 6”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 5
Bembölestä jatkamme pikkutietä kohti Träskändan kartanoa; tämän tieosuuden nimi on virallisestikin Kuninkaantie. Tien varressa on jälleen mukavia puolimaalaisia maisemia. Oikealla puolella avautuvien peltojen keskellä virtaa vanha matkakumppanimme Espoonjoki. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 5”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 4
Espoon kirkolta eteenpäin lähtiessä Kuninkaantien vanha linjaus on myllätty melko tunnistamattomaksi. Ajamme Espoontietä yli Turun moottoritien. Tien oikealla puolella möllöttää valtavan kokoinen Ikea keskellä peltoa. Sen jälkeen käännymme oikealle Turuntielle (vanhalle Turun maantielle) ja olemme lounaspaikassamme Bembölessä. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 4”
Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 3
Espoon kirkonkylässä on itse kirkon lisäksi myös toinen nähtävyys joka kantaa mukanaan muistoja Viaporista: Espoon terveyslähteen (Esbo surbrunn) jäänteet.
1700-luvulla ryhdyttiin mainostamaan rautapitoisten kivennäisvesien terveydellisiä vaikutuksia. Espoon kirkon itäpuolella sijaitseva luonnonlähde sai vuonna 1751 laillistetun ja valvotun terveyslähteen aseman. Siitä muodostui Helsingin ja Viaporin seurapiirien suosima levähdyspaikka, jonne saavuttiin ottamaan kylpyjä ja juomaan terveysvettä. Continue reading “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 3”