University of Helsinki
Usko ihmisen kykyyn muokata ympäristöään oli 1700-luvulla vahva. Kaupungien maastosta piittaamatomat ruutukaavat, jotka olivat kaupunkiisuunitelun ihanteena jo suurvaltakaudella (1620-1720), ovat tästä yksi esimerkki. Ääriesimerkiksi ihmisen halusta muokata luontoa voidaan ottaa Sipoon edustan Kaunissaari (Fagerö), jonne sipoolaisen, tuolloin parikymmppiset nordenbergin (myöh. Nordenskiöld) veljekset suunnittelivat 1720-luvulla utopistista teollisuuskeskusta. Continue reading “Fagerösuunnitelma”
Tykkisluuppi – miksi sen keksiminen kesti niin kauan?
Välimeren tyyppinen kaleeri otettiin käyttöön Suomenlahdella 1700-luvulla. Kaleeria pidettiin kuitenkin huonona, koska siinä ei ollut riittävästi tulivoimaa ja se korvattiin tulivoimaisella saaristofregatilla vuosisadan puolivälissä. Ehrensvärd oli ihastunut ensimmäisiin saaristofregattiin, erityisesti pienimpään Pohjanmaa-luokkaan: ”Olen tänään antanut laskea veteen telakalta (stapeln) yhden Pohjanmaan, täysin aseistettuna, ja kaksi tuntia tämän jälkeen kokeillut sitä purjehtimalla ja soutamalla. Se on kaunis alus!” (Ehrensvärd, Journal. KrA). Continue reading “Tykkisluuppi – miksi sen keksiminen kesti niin kauan?”
Hajamietteitä Viaporin antautumisesta
Viaporin antautuminen on Suomen sinänsä varsin selväpiirteisen historian harvoja suuria kysymysmerkkejä. Kuinka linnoitus, jota aikalaiset pitivät valloittamattomana, jossa oli riittävät varastot ja suuri varusväki, luovutettiin viholliselle melkein laukaustakaan ampumatta. Ja linnoituksen luovuttajana oli kaiken lisäksi mies, joka edellisessä sodassa oli niittänyt kuolemattomia laakereita. Mutta moni arvoituksellinen seikka saa luonnollisen selityksen asiaa lähemmin tarkasteltaessa. Tauno Kuosa, Jokamiehen Suomen historia (1950)
Viaporin historian tunnetuimpien tapahtumien vuosipäivät alkavat olla jälleen käsillä. Suomen sodan toisena viikkona, maaliskuun 3. päivänä 1808 (tarkalleen 203 vuotta eilisestä), venäläiset joukot miehittivät Helsingin kaupungin ja aloittivat Viaporin linnoituksen piirittämisen. Kaksi kuukautta kestänyt piiritys päättyi, kun komendantti C. O. Cronstedt luovutti linnoituksen viholliselle toukokuun alussa. Continue reading “Hajamietteitä Viaporin antautumisesta”
Dagens födelsedagsbarn: Elias Martin (3?).3.1739-25.1.1818)
Elias Martin döptes i Stockholm den 8.3.1739. Han kom från en släkt av konsthantverkare, hans far var åldermannen i snickarämbetet Olof Martin och hans mor Ulrika Haupt, syster till den berömde möbelsnickaren Georg Haupt. Elias Martin hjälpte till i sin fars verkstad och fick teckningsundervisning av målaren Friedrich Schultz (1709-69). Continue reading “Dagens födelsedagsbarn: Elias Martin (3?).3.1739-25.1.1818)”
Luento 25.2.2011: Helsinki kauppakaupunkina 1750-1800
Historiansa ensimmäiset vuosisadat, 1740-luvulle asti, Helsingin kaupunki oli elänyt kaupallisesti kituen. Se oli tuhoutunut säännöllisin väliajoin sodissa tai tulipaloissa ja pysynyt ajoittain hengissä vain kruunun tukitoimien ansiosta. Viaporin rakennuskausi (aikakausi Pikkuvihasta Suomen sotaan) oli Helsingille poikkeuksellinen. Ensimmäisen kerran kaupunki tuli taloudellisesti hyvin toimeen ja jopa rikastui kaupallaan. Se sai nauttia myös yli kuusi vuosikymmentä kestäneestä liki keskeytymättömästä rauhanomaisesta kehityksestä. Continue reading “Luento 25.2.2011: Helsinki kauppakaupunkina 1750-1800”
Viapori-aineiston jäljillä, osa 5: Läänintilit
Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen läänintileistä ja näiden tositteista voidaan saada monenlaista tietoa Viaporista. Verotustarpeisiin ihmisistä laadittiin luetteloita, joista tunnetuimmat ja käytetyimmät ovat henkirahan maksuun liittyvät henkikirjat. Muita veroluetteloita ovat suostuntavero- ja ylellisyysveroluettelot. Näiden luetteloiden ohella toinen merkittävä lähderyhmä Viaporin kannalta on lääninrahaston tilit, sillä monet linnoituksen käyttöön tulevat rahavirrat kulkivat lääninhallinnon kautta. Tutkimalla näistä rahasuorituksista laadittuja tilejä ja tositteita voidaan saada tietää linnoituksen taloushallinnon toiminnan lisäksi samalla paljon myös ihmisten elämästä ja toiminnasta linnoituksen muurien sisällä. Continue reading “Viapori-aineiston jäljillä, osa 5: Läänintilit”
Sveaborgs källor på spåren del 4: Augustin Ehrensvärd i arkiven
Augustin Ehrensvärds papper finns utspridda i flera olika arkiv. Privata brev han skrivit finns givetvis i mottagarens arkiv, t.ex. till Daniel Thunberg i Henschenska familjearkivet i Uppsala, till Christoffer Polhem i Kungliga Biblioteket eller till Fabian Casimir Wrede i Börstorps arkiv i Riksarkivet. Continue reading “Sveaborgs källor på spåren del 4: Augustin Ehrensvärd i arkiven”
Chapmansk kanonslup under byggnad
På Augustin Ehrensvärds 300-årsdag i höstas inleddes ett projekt på Sveaborg för att bygga en kanonslup enligt Fredrik af Chapmans ritningar. Chapman konstruerade sina första kanonslupar år 1776 och de kommer att revolutionera taktiken för sjökrigsföring. Continue reading “Chapmansk kanonslup under byggnad”
Aamun sanomalehtikatsaus
Runebergin päivän bloggauksessani kaksi viikkoa takaperin muistelin amiraali Carl Olof Cronstedtin jälkimainetta. Totesin tuolloin, että Vänrikki Stoolin tarinoiden kuva Cronstedtista maanpetturina elää yhä sitkeästi suomalaisessa historiakulttuurissa, tutkijoiden uudelleenarvioinneista huolimatta.
Tämän aamun Hufvudstadsbladet tarjoaa ystävällisesti väitteelleni lisää todistusaineistoa. Uutissivulla 3 käsitellään Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Håkan Juholtin tekemää ehdotusta ruotsalaisen ja suomalaisen sotilaskoulutuksen yhdistämisestä. Juttu ei ole pitkä, mutta toimittaja Sylvia Bjon on saanut siihen mahtumaan myös pienen historiallisen viittauksen: Continue reading “Aamun sanomalehtikatsaus”
Föreläsning 11.2.2011: Augustin Ehrensvärd
Augustin Ehrensvärd föddes år 1710 på Fullerö gård i Västmanland, som äldste son till Jacob Johan Shaeffer och Anna Margareta Mannerheim. Hans far hade gjort en framgångsrik militär karriär som artillerist och slutade sina dagar som kommendant på Marstrands fästning. Eftersom fadern vid hans födelse tjänstgjorde i Karl XII:s armé i fält, växte Augustin Ehrensvärd upp hos sin mormors bror, Jakob Cronstedt, på Fullerö herrgård, känd för sitt digra bibliotek och sin vackra trädgård. Continue reading “Föreläsning 11.2.2011: Augustin Ehrensvärd”