Menetetty vuosikymmen

Suomen talousluvut ovat synkkiä kuin tämän itsenäisyyspäivän sää. Eurostatin viimekuinen (13.11.) tilasto kertoo, että maamme on vajonnut talouskasvulla mitaten Euroopan jumbosijalle. Euroopan komissio arvioi syysennusteessaan (5.11.) Suomen päättymässä olevan vuoden talouskasvuksi 0,3 prosenttia, mutta tuo perustui arvioon hienoisesta kasvusta myös kolmannella neljänneksellä. Jos tilastokeskuksen (ja samalla Eurostatin) ennakkotieto bruttokansantuotteen (bkt) supistumisesta kolmannella neljänneksellä pitää paikkansa, voi tuon vaatimattoman kasvunkin saavuttaminen osoittautua vaikeaksi.

Komission ennusteen mukaan (AMECO-tietokanta, päivitys 5.11.) euroalueen bkt asukasta kohden on vuonna 2017 niukin naukin, prosentin verran, finassikriisiä edeltävää huippua (2007) suurempi. Talouskasvulla mitaten on taakse jäämässä menetetty vuosikymmen. Suomessa menetettyjä vuosia kertyy vielä pari enemmän. Henkeä kohden lasketulla bruttokansantuotteella mitaten Suomi on itsenäisyytensä sadatta vuotta juhliessaan päässyt vasta vuoden 2005 tasolle, mikäli komission ennuste toteutuu. Kansantalouden kakku syöjää kohden ei olisi siis kasvanut 12 vuoteen. Saman kohtalon jakaa Tanska. Vielä vaisumpaa talouskasvu on ollut Kyproksella, Kreikassa ja Italiassa: ne saavuttaisivat vuonna 2017 bkt/asukas-tason, jolla maat olivat jo 17−19 vuotta aiemmin.

Komission ennusteen mukaan Suomen bkt olisi vuonna 2017 vain 2,1 % suurempi kuin vuonna 2014. Ero olisi huomattava vaikkapa Saksaan verrattuna, jonka bkt:n ennustetaan kasvavan 5,6 %. On kuitenkin huomattava, että tämän suuren eron taustalla on erisuuntainen väestökehitys. Suomessa työikäinen (15−64-vuotiaat) väestö pienenee kolmessa vuodessa prosentin, kun se Saksassa kasvaa 2 %. Siksi ero työikäistä kohden laskettussa bruttokansantuotteessa on paljon vähäisempi: vuodesta 2014 vuoteen 2017 kasvua kertyisi Suomessa 3,1 %, Saksassa 3,6 %. Belgian, Italian ja Ranskan taloudellinen suorituskyky (bkt/työikäinen) kohentuu ennusteen mukaan suurin piirtein samaa vauhtia kuin Saksan.

2015_12_6_Bkt_per_tyoik_2014-2017_B

Yhdellä asteikolla Suomi sentään sijoittuu euroalueen kärkeen: nimittäin tuotankokuilun suuruutta mitattessa. Tuotantokuilu kuvaa toteutuneen bkt:n poikkeamaa potentiaalisesta bkt:sta eli siitä kokonaistuotannon tasosta, joka saavutettaisiin, mikäli kansantalouden voimavarat olisivat täyskäytössä. Finanssikriisin jälkeisen taantuman aikana arviot tuotantokuilun suuruudesta ovat eläneet melkoisesti (ks. merkintäni). Mutta unohdettakoon kuilulaskelmien ongelmat ja luotettakoon komission syysennusteen arvioon. Sen mukaan Suomen tuotantokuilu on 2,5 % tänä vuonna, 2,0 % ensi vuonna ja 1,4 % vuonna 2017. Nämä ovat selvästi euroalueen keskiarvoja suurempia lukuja. Vuonna 2017 vain Kreikassa tuotantokuilu on ennusteen mukaan suurempi, kuten alla oleva kuvio osoittaa.

2015_12_6_Tuotantokuilu 2017_B

Kasainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi Suomen tuotantokuilun vielä suuremmaksi: 2015 3,2 %, 2016 2,7 % ja 2017 2,1 %. IMF varoittaakin Suomea finanssipolitiikan myötäsyklisestä kiristämisestä, joka voi heikentää elpymistä ennakoitua enemmän. Kasvu on ensisijaista, eikä finanssipolitiikalla pitäisi vaarantaa sitä, voisi IMF:n kannan tiivistää. Mutta kuullaanko Senaatintorin laidalla viestiä Washingtonista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *