Britanniansulkemus

Mitähän Napoleon ajattelisi tästä? Brexitistä nimittäin. Reilut kaksisataa vuotta sitten korsikalainen yritti eristää Britannian muusta Euroopasta eli toteuttaa mannermaansulkemukseksi kutsutun kauppasaarron. Nyt nämä myöhempien aikojen brittinapoleonit tekevät sen itse! Eivät sentään toteuta Britanniansulkemusta mutta hankaloittavat kuitenkin kanssakäymistä muun Euroopan kanssa, mikä kaiken järjen mukaan heikentää Britannian pidemmän aikavälin talouskasvua. Rinnastus tottakai ontuu. Brexit, jos se toteutuu, ei tietenkään ole vaikutuksiltaan Napoleonin mannermaansulkemuksen veroinen. Yhteistä saattaa olla se, että vaikutukset Britannian talouteen ovat tälläkin kertaa vähäisemmät, kuin operaation laajemmat seuraukset.

Rinnastus ontuu varsinkin Suomen osalta. Napoleonin operaatiohan johti − ei enempään eikä vähempään kuin Suomen syntyyn. Napoleon painosti Venäjän keisarin Aleksanterin I:n kesällä 1807 Tilsitissä mukaan saartorintamaan. Venäjän tehtäväksi jäi pakottaa Ruotsi mukaan Britannian vastaiseen liittoumaan. Kun diplomatia ei tehonnut, Venäjä aloitti sodan, valloitti Suomen ja tuli luoneeksi sen alueellisen kokonaisuuden, josta kasvoi Suomien valtio. Vaikka Britannia lähtisikin Euroopan unionista, sen suora vaikutus Suomen kansainvälinen asemaan jäisi vähäiseksi, mutta tietenkin vaikutukset mutkan kautta − unioniin ja maailmpaan laajemmin − tuntuisivat meilläkin.

Entä Brexitin taloudelliset vaikutukset Suomelle? Onhan Britannialla ollut erittäin merkittävä asema maamme taloudellisessa kehityksessä. 1800-luvun puolivälistä lähtien nimenomaan vienti Britanniaan kytki Suomea läntiseen maailmantalouteen ja vauhditti talouskasvua. Maailmansotien välisenä aikana, kun Venäjän markkinat oli menetetty, Britannia oli täysin hallitseva vientikohde. Ja toisen maailmansodan jälkeen oli paluu Britannian markkinoille tärkeä läntisten taloussiteiden uudelleenluonnissa. Mutta tämä kaikki alkaa olla pelkkää taloushistoriaa: Britannian osuus Suomen viennistä on toisen maailmansodan jälkeen melko tasaisesti laskenut, kuten alla oleva kuvio osoittaa. Osuus tavaraviennistä on nykyään 5 prosentin tuntumassa.

Brexit_A

Kun mukaan lasketaan palvelujen vienti, nousee Britannia viidenneksi tärkeimmäksi vientikohteeksi (ks. kuvio alla). Viennin ykkösmaan Saksan osuus maamme kokonaisviennistä oli viime vuonna yli kaksinkertainen, 12 prosenttia. Myös Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin vietiin tavaroita ja palveluja selvästi enemmän kuin Britanniaan, joten periaatteessa kruunun ja dollarin eurokurssit ovat Suomen viennin kannalta tärkeämmät kuin punnan eurokurssi, joka on tällä hetkellä samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten − ei järin dramaattinen muutos. Kruunun ja dollarin kurssit suhteessa euroon taas ovat vaihdelleet viimeiset puolitoistavuotta vallinneen tason ympärillä, joten kaiken kaikkiaan Brexit-äänestyksen vaikutukset valuuttakursseihin ovat jääneet melko vähäisiksi.

Bexit_B

Valtionlainamarkkinoilla Brexit-efekti on sen sijaan ollut selvä. Taloudellisesti epävarmoina aikoina sijoittajat ovat tuoneet rahojaan turvasatamiin: vakaiden valtioiden velkapapereihin. Saksan valtion kymmenvuotisten joukkolainojen jälkimarkkinakorko on painunut selvästi negatiiviseksi ja hipoo jo −0,2 prosenttia. Myös Suomen valtionlainojen korot kääntyivät selkeään laskuun, kuten alla olevasta kuvioista voi huomata. Viiden vuoden lainojen korko on jo 0,5 prosenttia pakkasen puolella. Kymmenvuotisten lainojen korko on vielä hieman plussalla (0,11 % 5.7.), mutta jos laskeva suunta jatkuu, on vain ajan kysymys, kun kymmenvuotistenkin lainojen korot painuvat negatiivisiksi. Se olisi historiallista se.

Valtion lainojen korko ja Brexit_02

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *