Helsingin yliopisto
Valoisien talousuutisten virta on jatkunut kesän edetessä, eikä nyt taittumassa oleva koronan neljäs aaltokaan ole iloa himmentänyt. Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon uusin julkistus kertoo bruttokansantuotteen (bkt) kausitasoitetun ja työpäiväkorjatun volyymin kasvaneen tämän vuoden toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia. Kokonaistuotanto on jo ylittänyt koronakriisiä edeltäneen tason. Työvoimatutkimuksen tilasto puolestaan osoittaa, että talouden elpyminen on jatkunut heinäkuussakin. Työllisyysasteen (15−64-vuotiaat) 12 kuukauden liukuva keskiarvo (elokuusta 2020 heinäkuuhun 2021) nousi 71,4 prosenttiin, mikä jo lähestyy koronaa edeltänyttä huippua (71,8 % 2019:3−2020:2).1
Tasapainoilua
”Työllisyysasteeksi tavoitellaan vuoteen 2023 mennessä 75 %” ja työttömyysasteeksi 4,7 prosenttia. Ei, tuo ei ole Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmasta vaan kansliapäälliköiden tammikuun lopulla julkaisemasta puheenvuorosta Mahdollisuudet Suomelle (s. 21). Rinteen hallituksen ohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi mainitaan hallituskauden keskeisistä talouspoliittisista tavoitteista ensimmäisenä se, että ”[t]yöllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä” (s. 12). Työttömyysastetavoite on 4,8 prosenttia. Hallitusohjelman laatijoita ei siis pääse syyttämään virkamiesnäkemyksen täydellisestä kopioinnista, kun työttömyysastetavoitteessa on sentään prosentin kymmenesosan ero! Jatka lukemista ”Tasapainoilua”