Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen

Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.

Lokakuun kolmannella viikolla pääkaupunkiseudusta tulee hetkeksi maailman tutkimusdatakeskus. 23.–25.10. Espoon Otaniemessä Aalto-yliopiston tiloissa järjestetään Research Data Alliancen (RDA) yleiskokous, jonne odotetaan yli 500 tutkimusdatan hallinnan, datapolitiikan ja datatieteen huippuasiantuntijaa. Kokouksen teema on Data Makes the Difference, eli data ratkaisuntekijänä.  Aallon lisäksi järjestelyissä ovat mukana Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Helsingin yliopisto, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Ilmatieteen laitos ja RDA Eurooppa.

Yleiskokousviikolla pidetään lisäksi eri puolilla pääkaupunkiseutua 15 oheistapahtumaa, joiden aiheet käsittelevät kaikkea eurooppalaisista tutkimusinfrastruktuureista aina linkitettyyn dataan.

Mikä on RDA ja miten se toimii?

RDA on maailman suurin ja vaikutusvaltaisin tutkimusdataan keskittyvä kansainvälinen yhteisö ja keskustelufoorumi. Se perustettiin vuonna 2013 Euroopan komission, Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön ja Australian innovaatiohallinnon aloitteesta.

Lähdettyään kerran vierimään RDA:n kivi ei ole pysähtynyt sammaloitumaan: järjestöllä on tänään lähes yhdeksäntuhatta henkilöjäsentä noin sadastaneljästäkymmenestä maasta, nelisenkymmentä organisaatiojäsentä sekä kolmetoista eri puolilla maailmaa järjestettyä yleiskokousta. Suomen kokous on neljästoista ja viidennentoista pitopaikaksi on valittu Australian Melbourne.

Suomessa RDA-yhteyksiä on alusta saakka koordinoinut CSC. Vuodesta 2018 CSC on myös ylläpitänyt RDA Suomi -noodia, jonka tavoitteena on toimia siltana kansallisen tutkimusyhteisön ja globaalin RDA-yhteisön välillä.

Toiminnan sydän työryhmissä

RDA:n toiminnan ominaispiirteitä ovat käytännöllisten ratkaisujen etsiminen ja yhteisön valta. Organisaation sydän ovat työryhmät, joita on parhaillaan toiminnassa kolmekymmentäkaksi. Jokaisen työryhmän elinkaari on lähtökohtaisesti kahdeksantoista kuukautta, eli kolmen puolivuosittain järjestettävän yleiskokouksen verran.

RDA:n toiminnan ominaispiirteitä ovat käytännöllisten ratkaisujen etsiminen ja yhteisön valta.

Työryhmän työskentelyn lopputuotteen  muoto riippuu ratkaistavaksi valitusta ongelmasta. Tähän mennessä työryhmät ovat tuottaneet selvityksiä, politiikkasuosituksia, tietomallikuvauksia, menetelmiä datanhallinnan eri vaiheisiin, hakemistoja, sanastoja ja paljon muuta. Osa lopputuotteista on nostettu hyväksymisprosessin jälkeen koko RDA:n tason suosituksiksi. Niitä on tällä hetkellä kaksitoista ja kahdeksan osalta prosessi on vielä kesken. Osasta RDA-suosituksia on tullut Euroopan komission tunnustamia ICT-standardeja, joita hyödynnetään referensseinä julkisissa hankinnoissa.

Tullakseen perustetuksi työryhmällä pitää olla selkeä tavoite ja suunnitelma sen toteuttamiseksi. Kuka tahansa voi esittää työryhmän perustamista RDA:n tekniselle neuvottelukunnalle jättämällä arvioitavaksi työsuunnitelman. Käytännössä työryhmien perustamisen taustalla ovat usein RDA:n intressiryhmät, joiden toiminnan kestoa ei ole rajattu. Myös uuden intressiryhmän perustamista voi esittää kuka tahansa.

RDA:n yleiskokouksissa kääritään hihat

Yleiskokoukset muistuttavat järjestelyiltään tieteellisiä konferensseja. Mutta siinä missä perinteisessä konferenssissa kyse on tiedon välittämisestä, RDA:n yleiskokouksessa painopiste on tiedon ja ymmärryksen yhdessä tuottamisessa. Parhaiten tätä henkeä kuvaavat Birds of a Feather (BoF) -sessiot ja työryhmien sessiot.

Siinä missä perinteisessä konferenssissa kyse on tiedon välittämisestä, RDA:n yleiskokouksessa painopiste on tiedon ja ymmärryksen yhdessä tuottamisessa.

BoFit ovat tyypillisesti ensimmäinen askel matkalla työryhmäksi. Niissä kartoitetaan yhteisön piiristä löytyvää mielenkiintoa johonkin kysymykseen. Espoon kokouksessa  BoF-sessioita järjestetään laajasta kirjosta aiheita, esimerkkeinä notebook-sovellusten hallinta, tutkimusorganisaatioiden tutkimusdataan liittyvän kypsyystason arvioiminen ja toimiviksi todetut käytännöt tutkijoiden motivoimiseksi datanhallintaan.

RDA:ta leimaa organisaation kaikilla tasoilla avoimuus, matala hierarkia ja ratkaisukeskeisyys.

Työryhmien sessioissa ratkotaan puheenjohtajien johdolla dataan liittyviä kysymyksiä työryhmien työsuunnitelmien mukaisesti sekä raportoidaan työn edistymisestä. Yleiskokouksen ohjelmasta käy ilmi, mitkä työryhmät ovat vasta aloittamassa taivaltaan, mitkä ovat puolivälissä ja mitkä lähellä valmista. Kaikkiin työryhmiin voi mennä mukaan missä elinkaaren vaiheessa tahansa tai vain tarkkailla toimintaa sivustakatsojana. RDA:ta leimaa organisaation kaikilla tasoilla avoimuus, matala hierarkia ja ratkaisukeskeisyys.

Suomen yleiskokouksessa ohjelmaan kuuluu ensimmäistä kertaa myös epäkonferenssiosuus. Epäkonferenssi, monille tutumpi englanninkielisellä nimellään unconference, on kevyt ja yhteisöllinen tapa testata uusia ideoita ja löytää yhteistyömahdollisuuksia. Kuka tahansa voi ehdottaa keskustelunaihetta ja katsoa houkuttaako se muita mukaan vai ei. Unconference-sessiot kestävät niin kauan kuin keskustelu kantaa ja tuottavat sellaisen lopputuleman kuin on tullakseen. Unconferencessa kiinnostuksen määrä ei ole mittari. Onnistunein sessio voi olla sellainen, jossa on paikalla vain kaksi henkilöä. Tärkeintä on asia, ei muoto.

RDA ja avoin tiede

RDA on avoimen tieteen asialla, vaikka käsitettä sellaisenaan ei niin usein esiintyisikään RDA:n viestinnässä tai työryhmien työssä. RDA:n virallinen visio kuuluu vapaasti suomennettyna: ”Tutkijat ja innovaattorit jakavat dataa avoimesti suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, riippumatta teknologisista, alakohtaisista tai maantieteellisistä rajoista.”

Tutkijat ja innovaattorit jakavat dataa avoimesti suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, riippumatta teknologisista, alakohtaisista tai maantieteellisistä rajoista.

Avoimuutta lähestytään RDA:ssa Euroopan komission tunnetuksi tekemän ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -kiteytyksen sekä FAIR-periaatteiden kautta (lyhenne tulee sanoista findable, accessible, interoperable ja reusable). Datan yhteentoimivuutta tukemaan kehitettyjä FAIR-periaatteita ollaan parhaillaan uudelleen määrittelemässä data-arkistojen ja tutkimusinfrastruktuurien erityistarpeisiin ja useilla RDA:n työryhmillä on kehityksessä keskeinen rooli.

Sisältökysymysten lisäksi avoimen tieteen henki näkyy myös RDA:n toimintakulttuurissa

Sisältökysymysten lisäksi avoimen tieteen henki näkyy myös RDA:n toimintakulttuurissa: työryhmien materiaalit ja keskustelut ovat RDA:n verkkosivujen kautta avoimesti saatavilla, jäsenyys on yksityishenkilöille maksutonta eikä velvoita mihinkään ja kaikki ovat tasa-arvoisina tervetulleita mukaan toimintaan, ura-vaiheesta, alasta ja kotimaasta riippumatta. Yleiskokouksiin osallistuminen tosin kysyy usein kukkaroa, mutta tilannetta on pyritty tasoittamaan ilmaisella etäyhteysmahdollisuudella sekä erilaisilla apurahoilla.

Yleiskokouksen ohjelma >>

Kuinka liittyä RDA:n jäseneksi >>


Heidi Laine Think Open -blogin toimitusneuvoston jäsen. Hän työskentelee Tieteen tietotekniikan keskus CSC:ssä tutkimusdatan hallinnan palveluiden koordinaattorina. Laineen työtehtäviin kuuluu RDA Suomi -noodin koordinoiminen. Lisäksi hän on Data-asiain kansalliskomitean sihteeri ja kansainvälisen tiedeneuvoston ISC:n tutkimusdatakomitean CODATAn Data Policy Committee’n jäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *