Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä

Mitä digitaalisesta ajasta jää jäljelle tuleville sukupolville? Mitä tiedämme nykyajasta sadan tai parin sadan vuoden päästä? Aleksi Peura nostaa kirjoitussarjansa kuudennessa osassa esiin pitkäaikaissäilytyksen (PAS) visaisia kysymyksiä, joista vähäisimpiä ei ole tulevaisuuden ennustaminen. Vaikka PAS-kysymykset, kuten mitä nykyajasta kannattaa säilyttää tai miten se tehdään, ovat valtavia, niihin on mahdollista valmistautua – erityisesti datanhallintaa suunnittelemalla. Tavoite on kuitenkin kirkas, kuten Aleksi Peura toteaa: ”PAS:n tehtävänä on toimia muistinamme.”

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä”

Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä

”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”

Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan

Datanhallinnan suunnittelu (DMP, data management plan) nähdään valitettavan usein taakkana ja byrokraattisena prosessina. Sitä se ei kuitenkaan ole. DMP on erinomainen tutkijan työkalu, joka auttaa muun muassa tutkimusprosessin valmistelussa ja potentiaalisten riskien tunnistamisessa. Datanhallinnan suunnittelulla on myös merkittävä pedagoginen potentiaali, ja DMP:n avulla tutkimusorganisaatiot voivat kehittää tutkimuksessa tarvittavia palveluita tutkijoiden tueksi.

Jatka lukemista ”Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan”

”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa

Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.

Jatka lukemista ””Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa”

Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista

Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.

Jatka lukemista ”Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista”

Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.

Jatka lukemista ”Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa”

”Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen

Yliopistolehtori Juha Laakkosen opetuksessa Viikin kampuksella opiskelijat sekä hyödyntävät että tuottavat tutkimusdataa. Tutkimusdata opetuksessa tuo asiaa lähemmäksi, ja auttaa Laakkosen mukaan opiskelijoita ymmärtämään, mistä tieto on peräisin. Laakkonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hänen mukaansa kokoavalle tiedotukselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle yli tieteenala- ja organisaatiorajojen on Helsingin yliopistossa tarvetta. Jatka lukemista ””Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen”