20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year

The University of Helsinki is currently updating its research data policy. In this Think Open blog post, members of the working group responsible for the update share their views regarding the needs and goals of the new data policy. Their responses indicate that the key goal is for the shared data policy to facilitate the work of researchers in a concrete way, taking the special nature of research fields and research datasets into account. The respondents also agree on the need for clear guidelines and the definition of responsibilities. The importance of services as part of the guidelines is also noted. The UH policy draft is now opened for commentary.

Jatka lukemista ”What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year”

Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan. Yliopistolaiset voivat kommentoida politiikkaluonnosta.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

The importance of infrastructures and unprecedented potential of open data – interview with Tuomas Alaterä

”The greatest benefit [of open data] is that we do not know. We don’t know where, how and when the data will be used once they has been opened. That said, certain safeguards need to be in place for datasets containing sensitive information. But it does not change the idea; when these datasets are made available, as openly as possible, there is a lot of potential for future use”, says Tuomas Alaterä, Senior Specialist at the Finnish Social Science Data Archive (Tietoarkisto), who has extensive work experience in the areas of digital preservation, open data and data services to support research.

Jatka lukemista ”The importance of infrastructures and unprecedented potential of open data – interview with Tuomas Alaterä”

Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä

Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä”