Helsingin yliopisto
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan
Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.
Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen
Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.
Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen
Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.
Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita
Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.
Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti
Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.
Uusi avoin tiedekustantamo kilpailee hyvällä palvelulla ja tehokkaalla levityksellä – ensimmäiset HUP-julkaisut ilmestyvät tänä vuonna
Helsingin yliopiston avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) on hionut julkaisu- ja palveluprosessejaan ja valmistautuu julkaisemaan ensimmäiset kirjansa. Suuren kysynnän vuoksi HUP julkaisee tulevaisuudessa myös tieteellisiä lehtiä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kustantamo pyrkii erottautumaan palvelulla, joka antaa tutkijalle edellytykset laadukkaisiin julkaisuihin ja tehokkaaseen levitykseen.
Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)
Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.
”Aineiston avaaminen ei ole vain sitä, että laitetaan aineistoja nettiin” – OpenFIREssa data avattiin käyttäjiä ajatellen
Mitä datan avaaminen tarkoittaa käytännössä? Mitä se vaatii? Mikä rooli on käyttäjillä? Millaisia ongelmia matkan varrella on ratkaistava? Seismologian instituutissa toteutettu OpenFIRE-hanke toi esiin sekä datan avaamisen vaatiman työn ja osaamisen että ne kipupisteet, joita eteen tulee. Prosessin lopputulos, OpenFIRE-palvelun täysversio, julkaistiin tänä kesänä.
”Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu
Datan jakamisen on oltava tutkijalle helppoa ja palkitsevaa, jotta avoimuus yleistyisi, toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Ari Asmi. Asmille avoimessa datassa on kysymys tutkijantyön ja -uran edistämisen lisäksi tieteen periaatteiden toteutumisesta: avoimuus on tieteen edellytys. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tutkimukseen kohdistuu poliittista painetta.
”Tutkimuskulttuurin on muututtava, jotta datan jakamisesta tulisi sääntö eikä poikkeus” – Tuuli Toivosen Open Data Champions -haastattelu
Julkisin varoin tuotetun datan saatavuuteen liittyvät monenlaiset esteet – ja datan hyödyntämisen mahdollisuudet – saivat maantieteilijä Tuuli Toivosen aikoinaan kiinnostumaan avoimesta datasta. Open Data Champions -tunnustuksella palkitun Toivosen mukaan tutkijoiden koulutuksessa pitäisi jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota datan jakamisen käytäntöihin.
Data matkalla tunnustetuksi tutkimustuotokseksi – tiekartta ohjaa tiedeyhteisöä kohti parempia dataviittauskäytäntöjä
Tutkimusdata-asioissa otettiin tänä keväänä taas askel eteenpäin, kun ensimmäinen kansallinen ohjeistus dataviittauskäytännöistä julkaistiin. Tuore tiekartta osoittaa, miten viittaamisesta avautuu näkymä moniin keskeisiin datateemoihin, kuten tutkimusdatanhallintaan, datan asemaan tieteellisessä julkaisemisessa ja hyviin tieteellisiin käytäntöihin.
Kamppailu datasta on alkanut – Jouko Väänäsen ja Mikko Tolosen keskustelu digitalisaatiosta ja avoimesta tieteestä
Uuden Think Open -blogin avauspostauksessa vararehtori Jouko Väänänen ja apulaisprofessori Mikko Tolonen keskustelevat digitalisaatiosta, avoimesta julkaisemisesta ja avoimesta datasta.