Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä”

”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti

Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.

Jatka lukemista ”Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti”

Uusi avoin tiedekustantamo kilpailee hyvällä palvelulla ja tehokkaalla levityksellä – ensimmäiset HUP-julkaisut ilmestyvät tänä vuonna

Helsingin yliopiston avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) on hionut julkaisu- ja palveluprosessejaan ja valmistautuu julkaisemaan ensimmäiset kirjansa. Suuren kysynnän vuoksi HUP julkaisee tulevaisuudessa myös tieteellisiä lehtiä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kustantamo pyrkii erottautumaan palvelulla, joka antaa tutkijalle edellytykset laadukkaisiin julkaisuihin ja tehokkaaseen levitykseen.

Jatka lukemista ”Uusi avoin tiedekustantamo kilpailee hyvällä palvelulla ja tehokkaalla levityksellä – ensimmäiset HUP-julkaisut ilmestyvät tänä vuonna”

Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)

Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.

Jatka lukemista ”Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)”

”Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu

Datan jakamisen on oltava tutkijalle helppoa ja palkitsevaa, jotta avoimuus yleistyisi, toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Ari Asmi. Asmille avoimessa datassa on kysymys tutkijantyön ja -uran edistämisen lisäksi tieteen periaatteiden toteutumisesta: avoimuus on tieteen edellytys. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tutkimukseen kohdistuu poliittista painetta.

Jatka lukemista ””Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu”

”Tutkimuskulttuurin on muututtava, jotta datan jakamisesta tulisi sääntö eikä poikkeus” – Tuuli Toivosen Open Data Champions -haastattelu

Julkisin varoin tuotetun datan saatavuuteen liittyvät monenlaiset esteet – ja datan hyödyntämisen mahdollisuudet – saivat maantieteilijä Tuuli Toivosen aikoinaan kiinnostumaan avoimesta datasta. Open Data Champions -tunnustuksella palkitun Toivosen mukaan tutkijoiden koulutuksessa pitäisi jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota datan jakamisen käytäntöihin.

Jatka lukemista ””Tutkimuskulttuurin on muututtava, jotta datan jakamisesta tulisi sääntö eikä poikkeus” – Tuuli Toivosen Open Data Champions -haastattelu”

Data matkalla tunnustetuksi tutkimustuotokseksi – tiekartta ohjaa tiedeyhteisöä kohti parempia dataviittauskäytäntöjä

Tutkimusdata-asioissa otettiin tänä keväänä taas askel eteenpäin, kun ensimmäinen kansallinen ohjeistus dataviittauskäytännöistä julkaistiin. Tuore tiekartta osoittaa, miten viittaamisesta avautuu näkymä moniin keskeisiin datateemoihin, kuten tutkimusdatanhallintaan, datan asemaan tieteellisessä julkaisemisessa ja hyviin tieteellisiin käytäntöihin.

Jatka lukemista ”Data matkalla tunnustetuksi tutkimustuotokseksi – tiekartta ohjaa tiedeyhteisöä kohti parempia dataviittauskäytäntöjä”