Testissä Alternative Access – vaihtoehtoiset tavat päästä kiinni tutkimusartikkeleihin

Helsingin yliopiston kirjasto on koonnut Alternative access -sivulle vaihtoehtoisia väyliä tieteellisiin artikkeleihin, jotka ovat jääneet maksumuurin taakse sopimusneuvotteluiden katkettua. Käytännössä tämä tarkoittaa tilausmaksullisten lehtien artikkeleiden avoimia versioita esimerkiksi julkaisuarkistoissa, OA-lehtien artikkeleita tai suoraan avoimiksi ostettuja artikkeleita (ns. hybridiartikkelit), eli artikkeleita, jotka näkyvät neuvottelutuloksesta riippumatta kaikille käyttäjille. Näitä artikkeleita voidaan jäljittää erilaisten tietokantojen ja työkalujen avulla. Jotta Alternative Access ei jäisi pelkän linkkilistan varaan, Think Open -blogi pisti vaihtoehtoiset väylät testiin: tässä postauksessa kokeillaan aiheenmukaista hakua, ja tavoitteena on löytää nimenomaan Taylor & Francisin lehtien artikkeleiden avoimia versioita.

(The abstract of this post is also available in English.)

Kuten on hyvin tiedossa, FinElibin ja Taylor & Francisin lehtineuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina ja pääsy valtaosaan ao. kustantajan lehdistä lakkasi 1.2.2019. Tämä on suuri ongelma hyvin monien eri alojen tieteilijöille, sillä lehtiartikkelit ovat sitä jokapäiväistä leipää johon uusi tutkimus perustuu. Neuvottelut Wileyn kanssa jatkuvat ja artikkelit ovat näkyvissä ainakin 18.2. asti.

Kaikkea ei kuitenkaan ole menetetty. Osaan Taylor & Francisin lehdistä on edelleen pääsy Helsingin yliopiston vanhojen sopimusten kautta. Kirjastot pyrkivät tarjoamaan myös eri tapoja saada artikkeleita, ja Helsingin yliopistossa näitä eri tapoja päivitetään kirjaston Alternative Access -sivulle. Helsingin yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä on Get It Now -artikkelivälityspalvelu, ja tarvittaessa kaukopalvelukin auttaa artikkeleiden hankkimisessa.

Ostopalveluiden lisäksi on hyvä tutkia olisiko välittömästi saatavilla olevia avoimia versioita artikkeleista saatavilla. Toki voi aina myös koettaa pyytää artikkelia sen kirjoittajalta – monet ovat siihen valmiita, kunhan selittää miksi on siitä kiinnostunut.

On paljon tilanteita, joissa halutaan etsiä artikkeleita tietyn kustantajan lehdistä jonkin aiheen mukaan. Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä voidaan törmätä tilanteeseen, jossa on tarvetta Taylor & Francisin lehtien sisältöön. Nykytilanteessa suuri osa näistä lehdistä ei ole saatavilla, mutta on kuitenkin huomattava, että monen Taylor & Francisin lehden vanhoja vuosikertoja on saatavilla painettuina tai mm. EBSCO-lehtipaketissa. Ebsco-paketin sisältö kuitenkin muuttuu, ja ajantasainen lehtitilanne kannattaa aina tarkistaa Helka-tietokannasta. Varastokirjastossa olevia vanhojen vuosikertojen painettuja numeroita saa myös tilattua nopeasti ja helposti kaukopalvelun kautta.

Monista artikkeleista on saatavilla myös erilaisia avoimia versioita. Ne voivat olla avoimissa lehdissä (OA-lehdissä) ilmestyneitä täysin avoimia artikkeleita tai niin sanottuja hybridiartikkeleita, jotka ovat ilmestyneet tilausmaksullisten lehtien verkkoversioissa avoimesti. Lisäksi artikkeleista voi löytää ns. postprint-versioita eli vertaisarvioituja käsikirjoitusversioita, jotka ovat muuten lähes identtisiä julkaistujen artikkeleiden kanssa, mutta niistä puuttuu kustantajan taitto ja lopulliset sivunumerot. Näitä versioita löytyy varsinkin yliopistojen julkaisuarkistoista (esim. Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistosta).

Edelleen, artikkeleista on tarjolla myös preprint-versioita, jotka eivät välttämättä ole vielä ilmestyneet lehdissä, mutta jotka ovat avoimesti saatavilla preprint-arkistoissa (esim. OSF, ArXiv). Tässä katsauksessa ei kuitenkaan käsitellä näitä, olettaen että kiinnostus kohdistuu lähinnä Taylor & Francisin lehdissä ilmestyneisiin artikkeleihin. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että myös näiden artikkelien varhaisversioita löytyy preprint-arkistoista.

Testissä on siis muutama laillinen väylä tutkimusartikkeleiden avoimiin versioihin nimenomaan Taylor & Francisin osalta. Kyseessä on toki vain yhden ihmisen mielipide ja hakutulokset voivat olla erilaisia eri tieteenaloilla. Ne voivat myös täydentää toisiaan ja siksi voi olla hyvä kokeilla useampaa palvelua. Tässä on tehty niin systemaattisesti satunnaisella hakusanalla ”Advantages of Social Media” ja etsitty nimenomaan avoimia versioita Taylor & Francisin lehdistä.

Tietokannat

Base

Base on saksalainen hakujärjestelmä, joka käsittää yli 120 miljoonaa dokumenttia. Näistä noin 60% on avointa materiaalia. Sen hakutoiminnot ovat hyvin monipuoliset, samoin tulosten lajittelu. Avointa materiaalia voi haussa myös ”boostata”, mikä tarkoittanee painotusta avoimeen materiaaliin. Haravointitavasta johtuen kaikkia hybridiartikkeleita ei löydy, mutta hakutulokset ovat kuitenkin varsin hyviä.

Base-tietokannan edistynyt haku

Edistyneessä haussa ei ole erikseen mahdollisuutta tehdä hakuja kustantajan perusteella. Sen voi kuitenkin yhdistää hyvällä menestyksellä jo perushakuun, joten Base on varsin käyttökelpoinen tapa hakea kustantajien artikkeleiden avoimia varsioita. Hakuun voi vielä lisätä lehden nimen, jos se on tiedossa, ja lajitella tulokset esimerkiksi ajan mukaan.

Edistynyt haku kustantajalla

Core

Core on laaja englantilainen tietokanta, joka haravoi avoimia aineistoja tehokkaasti eri lähteistä. Corea käytetään muun muassa Iris.AI-tekoälysovelluksen lähteenä. Coreen voivat liittyä jäseniksi kaikki halukkaat avoimet tietoarkistot ja avoimet lehdet, jolloin niiden sisältö yhdistetään tietokantaan (mukana myös HY:n Helda). Core haravoi systemaattisemmin avointa aineistoa ja raakadataa kuin Google Scholar, joka perustuu vain avoimesti internetissä olevaan aineistoon. Kaikki Coren materiaali on avoimesti ja välittömästi saatavissa ja tekstejä on tällä hetkellä yli 135 miljoonaa.

Coren perushaku

Koska kaikki materiaali on avointa ja välittömästi saatavissa, Core on Base-hakukonetta helpompi tapa löytää avointa materiaalia. Sen suhteen ei tarvitse miettiä maksumuureja, vaan artikkelit voi vain klikata auki. Artikkelit on myös luokiteltu paremmin, muun muassa kielen ja repositorion mukaan. Perushaussa on mahdollista rajoittaa hakua ilmestymisajan perusteella ja edistyneessä haussa on paljon muita hakuvaihtoehtoja.

Coren edistynyt haku

Koska edistyneessä haussa on mukana julkaisijavaihtoehto, Coren avulla voidaan hakea myös neuvotteluiden vuoksi katkolla olevia lehtiä. Seuraavat tulokset löytyvät kun käytämme aiempaa hakulauseketta (”Advantages of Social Media”) ja julkaisijaksi valitaan Taylor & Francis:

Coren edistynyt haku hakutulokset

On huomattava, että hakutuloksissa on mukana paljon käsikirjoitusversioita Coren repositoriokokoelmaluonteesta johtuen. Kaikkiin artikkeleihin ei siis voi suoraan viitata, vaan on tarkistettava vastaavatko sivunumerot lopullisen, julkaistun artikkeliversion sivunumeroita.

DOAJ

DOAJ on avoimien lehtien arkisto. Se ei ole kattava, mutta DOAJ:sta voi helposti etsiä oman alan lehtiä ja artikkeleita. Se on varsin kätevä esimerkiksi avoimien julkaisukanavien etsinnässä. Tietokannasta voi hakea myös kustantajan mukaan, joten avointen versioiden etsinnässä se on käyttökelpoinen työkalu.

Monilla suurilla kustantajilla, myös Taylor & Francisilla, on joitakin avoimia lehtiä, jotka pyörivät kirjoittajamaksuilla. Koska nämä artikkelit on maksettu avoimiksi, ne luonnollisesti näkyvät myös DOAJissa, joka sisältää kaikkien mukana olevien lehtien avoimet artikkelit. Allaolevassa kuvassa on haettu yhdistelmällä hakusana ja Taylor & Francis ja tuloksena saadaan kaksi avointa artikkelia. Tulos on toki niukahko, sillä TF:n avointen lehtien joukko on rajallinen. Mutta jollakin toisella hakusanalla tulokset olisivat varmasti vakuuttavammat.

DOAJ

Google Scholar

Google Scholar on Googlen hakupalvelu erityisesti tieteellisille teksteille neljällätoista eri kielellä, myös suomeksi. Se sisältää myös paljon avointa materiaalia. Siihen rekisteröityy muun muassa julkaisuarkistoissa oleva materiaali ja myös kaupallisiin palveluihin, kuten Academia.eduun tai ResearchGateen, tallennetut artikkelit (jotka eivät sinänsä avaudu ilman palveluun kirjautumista). Avoimien artikkeleiden haku on Google Scholarissa helppoa: kun hakee hakusanalla (käyttäen normaaleja yhdistelytapoja), artikkelin vieressä lukee mistä se on saatavilla. Samasta hakunäkymästä näkee myös paljonko artikkeliin on viitattu ja löytyy linkki sen viemiseksi Refworks-viitteidenhallinta-ohjelmaan. Merkintä ”Fulltext – Univ. Helsinki” tarkoittaa, että kyse on Helsingin yliopiston lisensoimasta aineistosta. Seuraavassa kuvassa on käytetty hakulauseketta Advantages of Social Media.

Google Scholar 1

Perushaussa voi hakea vain artikkeleita tai oikeustapauksia, mutta edistyneempi haku (valikko ylhäällä vasemmalla) antaa monia eri vaihtoehtoja rajoittaa hakutuloksia. Mukana ei valitettavasti ole julkaisijahakua, mutta jos tietää minkä lehden artikkeli on kyseessä, voi mahdollisesti löytää avoimen version etsitystä lehtiartikkelista.

Google Scholar 2

Google Scholarin ongelmana on se, että ei ole läpinäkyvää tietoa siitä, mitä materiaalia se sisältää. Karkeasti ottaen voi kuitenkin sanoa, että Google Scholar on vahva keskustakampuksen aloilla, siis humanistisissa tieteissä, yhteiskuntatieteissä, kasvatustieteissä, oikeustieteissä ja teologiassa. Avointen artikkelien määrä vaihtelee eri tieteenaloilla ja eri aiheissa. Google Scholaria voi kuitenkin käyttää hyvänä lähtökohtana avoimen materiaalin etsimiseen.

Vaikka julkaisijahakuvaihtoehtoa ei olekaan, voidaan perushakuun liittää julkaisija. Mikäli Taylor & Francisin  julkaisemaa materiaalia on saatavana ao. hakusanaan liittyen vaihtoehtoisena avoimena versiona (esim. rinnakkaistallenteena), se näkyy haussa. Hakusanaan voi yhdistää siten esimerkiksi kustantajan tai lehden nimen.

Allaolevassa esimerkissä Taylor & Francisin artikkeli on nyt saatavana kokotekstinä HY:n lisenssin perusteella (”Fulltext – Univ. Helsinki”). Kun pääsy lakkaa helmikuussa, artikkeli on luettavissa myös lehden sivulla, sillä se on maksettu avoimeksi (ns. hybridiartikkeli).

Google Scholar 3

OpenAIRE-portaali

OpenAIRE on EU:n komission rahoittama, eurooppalaista avoimen tieteen infrastruktuuria rakentava yhteistyöhanke, johon kuuluu OpenAIRE-portaali. Portaali haravoi eurooppalaisia ja kansainvälisiä julkaisuarkistoja, ja avoin tietokanta sisältää noin 10 miljoonaa avointa julkaisua tai datasettiä. OpenAIREn perushaussa näkyy selvästi dokumentin avoimuus ja luonne (esim. opinnäyte tai preprint). Hakutuloksissa näkyy myös tieteenalaluokittelu ja pysyvä tunniste, jos sellainen on.

OpenAIre

Edistyneessä haussa voi hakea erikseen kustantajan mukaan, mutta kustantajahakua ei voi yhdistää asiasanaan. Voi kuitenkin hakea asiasanan ja kustantajan mukaan sekä perus- että edistyneessa haussa. Dokumenttien määrään nähden hakutulokset pärjäävät heikosti vertailuissa, mutta asia voi olla toisin muiden hakusanojen kohdalla.

Zenodo

Zenodo on Euroopan komission ja OpenAIRE-organisaation avoin, laaja julkaisuarkisto. Se sisältää kyllä monipuoliset hakutoiminnot, mutta julkaisijan mukaan haku ei tunnu toimivan. Ilmeisesti tieto ei ole kulkenut kuvailutietojen mukana. Zenodo on kuitenkin mitä käyttökelpoisin avoimen aineiston tietoarkistona kaikilta aloilta ja sieltä löytyy myös paljon muuta, kuten kuvia, datasettejä jne. Materiaalia voi ladata arkistoon kuka tahansa ja sen voi lisensoida ja aineistolle saa myös pysyvän tunnisteen.

Selainten lisäosat

Google Scholar -painike

Lyhyesti sanoen tämä selaimen lisäosa etsii Google Scholar -artikkeleita miltä tahansa verkkosivulta. Painikkeen käyttöön vaikuttaa se verkko jossa ollaan kirjautuneena, mutta asetusta voi muuttaa lisäosan asetuksista. Lisäosa on saataville vain Chromelle. Kun siis haetaan Googlesta asiasanalla, painamalla Google Scholar-nappulaa tulee listä niistä artikkeleista, jotka ovat saatavilla Google Scholarissa. Sen voi myös näpsäyttää avautuvaksi uudella välilehdellä, jolloin tulokset näkyvät paremmin.

Google Scholar Button

Jää hämäräksi, mitä varsinaista hyötyä nappulasta on, sillä kaikki Google Scholarin materiaali ei ole avointa ja saman haun voi suorittaa myös itse Google Scholarissa (ks. yllä). Lisäosa voi ehkä olla hyvä vaihtoehto, jos muuten vain etsii tietoa jostakin aiheesta ja haluaa pikaisesti vilkaista minkälaisia artikkeleita siitä on kirjoitettu.

Kopernio

Kopernio on ikään kuin laajennettu versio Google Scholar -painikkeesta: kun lisäosa on asennettu selaimeen, Kopernio näyttää hakujen yhteydessä mitkä artikkelit ovat luettavissa. Hakuja voi tehdä Web of Sciences -tietokannasta, Pubmedista tai Google Scholarista, joten Kopernio on käyttökelpoinen nimeenomaan luonnontieteissä ja lääketieteessä. Viimeistelty ulkoasu ja sujuva toiminnallisuus kertoo siitä, että palvelun omistaa Clarivate, joka on mm. Web of Sciencen ja EndNoten taustalla.

Kopernio tallettaa klikatut artikkelit säilöön (Locker), josta niitä voi katsoa myöhemmin, ladata ja antaa artikkeleille tunnisteita. Mikäli halutussa viitetietokannassa voi tehdä hakuja kustantajan nimellä, Kopernio toimii varsin näppäränä ja selkeänä vaihtoehtoisena väylänä suljettujen artikkeleihin avoimiin versioihin tai avoimiksi maksettuihin OA-artikkeleihin.

Kopernio

Unpaywall

Unpaywall on selaimen avoimen koodin lisäosa. Se sisältää 24,5 miljoonaa avointa artikkelia, jotka on haravoitu tuhansista kirjasto- ym. järjestelmistä. Lisäosa on helppo asentaa selaimeen ja asetuksissa voi valita halutaanko perusversio (avoin artikkeli/maksumuurin takana oleva artikkeli) vai nörttiversio, joka näyttää artikkelin avoimuuden lajin (vihreä/kultainen/pronssi OA).

Kun siis hakee vaikka Googlella artikkeleita yhdistelmällä ”advantages of social media AND Taylor & Francis” ja klikkaa kiinnostavan artikkelin kohdalla, selainlaajennus näyttää oikealla vihreän merkin mikäli artikkeli on vapaasti luettavissa tai harmaan jos se ei ole (nörttiversiossa on muitakin värejä lajin mukaan). Alla esimerkki vapaasti luettavasta artikkelista.

Unpaywall

Aiheenmukaisen haun ohella voi toki mennä suosikkilehtensä verkkosivulle ja klikkailla kiinnostavia artikkeleita näkyviin. Siitä sitten näkyy mikä on avoin ja mikä ei. Huono puoli systeemissä on se, että voi olla varsin ärsyttävää etsiä avoimia artikkeleita yksitellen – jos löytää jonkin kiinnostavan, on varsin mahdollista että juuri se ei ole avoimesti saatavilla. Toisaalta tässä tapauksessa voi käyttää muita keinoja, kuten Helsingin yliopistossa käyttöön otettavaa ostopalvelua (Get It Now) tai kaukopalvelua – ja artikkelin voi pyytää myös suoraan kirjoittajalta.

OA Button

OA Button on tarkoitettu nimenomaan tietyn artikkelin etsimiseen. Hakuun voi nakuttaa pysyvän tunnisteen (DOI) tai artikkelin nimen tai sen kirjoittajan. Jos ao. artikkeli on saatavana avoimesti, palvelu tarjoaa siihen linkin – tämä kuitenkin vaatii ao. nappulan klikkaamista kullakin sivulla. Voi myös kertoa palveluun miksi ao. artikkeli olisi tarpeen ja palvelun välittää tiedon artikkelin tekijällä, joka voi suostua tai olla suostumatta avoimen version tarjoamiseen. Tämä voi olla hyvä ratkaisu mikäli ei tunne artikkelin kirjoittajaa ennestään. Palvelussa voi myös seurata minkälaisia pyyntöjä on tehty ja miten ne ovat edenneet. Tämä osio vaatii palveluun kirjautumisen.

Päivitys 1. 3.

OA Buttoniin on tullut päivitys, josta on varmasti hyötyä avoimien artikkelien etsijälle. Palvelun sivulta voi hakea artikkelin DOI-tunnisteen tai otsikon mukaan ja palvelu antaa linkit ladattaviin versioihin. Sivu ei siis vaadi lisäosan asentamista selaimeen.

OA button

Lazy Scholar

Lazy Scholar on hieman kotikutoinen selaimen lisäosa, joka toimii Chromessa. Siinä voi kirjautua tiettyyn instituutioon (Helsingin yliopisto ei ole valitettavasti mukana) ja hakea tämän jälkeen kokotekstejä instituution sisällä. Tätä ei voitu nyt testata, mutta ohjelman tekijän mukaan lisäosa löytää noin 50% teksteistä avoimina versioina.

Lopuksi

Kuten edelläkirjoitetusta huomataan, konstit ovat monet ja vaihtoehtoisia hakutapoja voi valikoida tieteenalan ja käyttötarpeiden mukaan. Mikäli tietää melko tarkkaan mitä etsii, Unpaywall on varsin hyvä vaihtoehto avoimen materiaalin jäljittämiseen. Jos taas on lähdemateriaalin suhteen melko alussa ja on oletettavaa, että nimenomaan Taylor & Francisin lehdistä löytyy aihetta käsittelevää materiaalia, Base, Core ja Google Scholar (mahdollisesti Koperniolla ryyditettynä) ovat hyvä paikka aloittaa. Toki näitä tietokantoja ja sovellutuksia voi käyttää myös rinnakkain. Jos esimerkiksi Basesta löytyy kiinnostava artikkeli, mutta se ei ole saatavissa, voi kokeilla pyytää artikkelia OA-buttonin kautta tai tarkistaa Unpaywallilla onko ao. artikkeli avoimesti saatavilla eli ns. hybridiartikkeli. Kaikista näistä eri tavoista saa lisätietoja ja tukea osoitteesta e-library@helsinki.fi ja kirjaston Alternative Access -sivulta.


Markku Roinila
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-2456-2740

Yksi vastaus artikkeliin “Testissä Alternative Access – vaihtoehtoiset tavat päästä kiinni tutkimusartikkeleihin”

Kommentit on suljettu.