Kansalliskirjasto osallistuu Mikkelissä EU:n Koodiviikko-tapahtumaan, joka järjestetään 10-11.10.2015. Verkkosivulta löydät tarkemman ohjelman ja rekisteröitymistiedot .
Voit jo etukäteen tutkailla digitoituja aineistoja osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi ja miettiä minkälaisen sovelluksen, 3D-tulostusaihion tai jonkin muun idean aineistoista keksisit. Paikalle voi tulla koko viikonlopuksi tai vain osaksi aikaa.
Kansainvälinen sanomalehtien maailmanjärjestö WAN-IFRA julkaisi kesäkuussa raportin kansainvälisistä sanomalehtimarkkinoista. Raportista voi havaita, että sanomalehtien tulorakenteet ovat muuttumassa digitaalisiksi – sekä mainostulot, että digitaalisten lehtien tuotot ja käyttö on kasvamassa, ja tätä verrataan mm. mobiiliapplikaatioiden käytön kasvukäyrään. Eri maiden tilastoista onkin nähtävissä, että sekä älypuhelin, että tablettikäyttö eri maissa onkin viime vuosina kasvanut:
Lähde ”World Press Trends: Newspaper Revenues Shift To New Sources – WAN-IFRA.” 2015, s. 28.
Reutersin raportissa (Reuters Institute for Digital Journalism, 2015) Suomen osalta on havaittu, että 24% uutisten lukijoista käyttää älypuhelinta tai tablettia päätapanaan lukea verkossa olevia uutisia.
Lisäksi verkossa olevien uutisten maksukäyttö on vuoden 2014 osalta arvioitu Suomessa olevan 14%, joka antaa toisen sijan arvioinnissa mukana olleen kahdentoista maan vertailussa. Tätä voikin selittää suomalaisten suuri luottamus sanomalehtiin tiedotusvälineenä (Sanomalehtien liiton tutkimus, 2015).
Lähde ”World Press Trends: Newspaper Revenues Shift To New Sources – WAN-IFRA.” 2015, s. 27.
Suomen osalta digitaalisuudesta ja mediamarkkinoiden tulevaisuuden suunnista saadaan varmaankin lisätietoa juuri käynnistyneen liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämästä selvitystyöstä mediamarkkinoiden toimintaedellytyksistä.
Tutkimuskirjastojen vuosittainen konferenssi Liber2015, järjestettiin kesäkuussa 24.-26.6. Teemana oli avoin tiede, jota lähestyttiinkin monista eri näkökulmista: tukijoiden, kirjastojen, julkaisijoiden ja käyttäjien. Yhteistä kaikille oli, että avointa tiedettä haluttiin edistää, mm. keynotessa, Ison-Britannian hallituksen neuvonantaja piti yhtenä tärkeimpänä tutkijan ominaisuutena kykyä kommunikoida omasta tutkimuksestaan aina kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Lisäksi EU-tasolla on tehty selvitys avoimeen tieteeseen siirtymisen eri puolista (http://scienceintransition.eu/)
Tekijänoikeuksia, tekijänoikeuksia
Myös tekijänoikeuksia käsiteltiin monin tavoin. Haagin vetoomus , jonka myös Kansalliskirjasto on allekirjoittanut vetoaa EU-tasolla siihen, että tekijänoikeuksia uudistettaisiin, jotta tekstin- ja tiedonlouhinta sallittaisiin jo digitaalisina oleviin aineistoihin. Konferenssissa keskusteltiin siitä kuinka Euroopan tekstinlouhinta-ala voi jopa menettää mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja esim. ilmastonmuutoksen, lääketieteen tai humanististen alojen tutkimuksessa ja liiketoiminnassa, epäselvien ja vaihtelevien käytäntöjen takia. EU-tasolla myös tekijänoikeudet ovat juuri työn alla, yhdessä työpajassa kerrattiin kaikki kehityslinjat, joita tekijänoikeuksiin on tulossa, joten kiinnostavaa seurata kuinka asia kehittyy. EU:n digital agenda ja Julia Redan käynnistämät tekijänoikeussäännösten muutokset pitävät teeman varmasti vireillä vuoden lopunkin ajan.
Avointa tiedettä käytännössä
Mielenkiintoista oli myös nähdä avointa tiedettä käytännössä. Monet esittäjistä ja tutkijoista kertoivat että heidän koodinsa tai aineistonsa voi löytyä avoimesti verkosta, esimerkiksi rOpenGov , tai http://core.ac.uk/about, jota kautta voi löytää avoimesti julkaistuja akateemisen prosessin läpi menneitä artikkeleita ja annetaan mahdollisuus kaikille tutkimuksen tekoon. Joissakin esityksissä pohdittiin myös kirjaston ja kustantajien, julkaisijoiden roolia – perinteiset tehtävät koettiin entistä tärkeämmiksi, koska laadukas metadata ja aineistot mahdollistavat kaiken muun käytön. Lisäksi tärkeää on ottaa vastaan uusia menetelmiä ja työkaluja ja luoda käyttäjille kyvykkyyksiä parempaan tiedonhakuun ja hallintaan. Mm. eräässä esityksessä tuotiin selville se kuinka käyttäjät tietoa hakevatkaan.
Aineistojen laaja saatavuus koettiin tärkeäksi sekä tutkijoiden että kansalaisten näkökulmasta, se mahdollistaa avoimen tieteen läpinäkyvyyden. Jo tutkimusprosessista lähtien, aineistot, menetelmät ja loppuraportit ovat avoimia, joka mahdollistaa uusien tutkimusoivallusten teon ja yhteistyön eri tutkimusryhmien ja -tekijöiden välillä.
Heinäkuulla voi olla hyvä hetki uppoutua digitoitujen aineistojen pariin. Lisäksi juuri nyt alkavat wikipedian vuosittaiset heinäkuun lähdetalkoot, jossa ajatuksena on lisätä vähintään yksi tietolähde, Wikipedian artikkeliin, josta ne puuttuvat. Nyt on hyvä hetki hyödyntää http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun toimintoa, jolla voi kopioida suoraan lähdeviitteitä Wikipediaan suoraan oikeassa muodossa.
Vinkkinä lähdetalkoiden kilpailuun voi antaa, että sanomalehdissä on useinkin käsitelty sekä henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja — ja verkkopalvelussahan näkee kaiken -1910 asti. Lisäksi aikakauslehdistä yleensä löytyy pidempiä taustoittavia artikkeleita, joiden kautta voi päästä syvemmälle asioiden ytimeen. Jännittävää nähdä mitä uutta aineistoista löytyykään!