Liber2015 – kohti avointa tiedettä

Tutkimuskirjastojen vuosittainen konferenssi Liber2015, järjestettiin kesäkuussa 24.-26.6. Teemana oli avoin tiede, jota lähestyttiinkin monista eri näkökulmista: tukijoiden, kirjastojen, julkaisijoiden ja käyttäjien. Yhteistä kaikille oli, että avointa tiedettä haluttiin edistää, mm. keynotessa, Ison-Britannian hallituksen neuvonantaja piti yhtenä tärkeimpänä tutkijan ominaisuutena kykyä kommunikoida omasta tutkimuksestaan aina kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Lisäksi EU-tasolla on tehty selvitys avoimeen tieteeseen siirtymisen eri puolista (http://scienceintransition.eu/)

Tekijänoikeuksia, tekijänoikeuksia

Myös tekijänoikeuksia käsiteltiin monin tavoin. Haagin vetoomus , jonka myös Kansalliskirjasto on allekirjoittanut vetoaa EU-tasolla siihen, että tekijänoikeuksia uudistettaisiin, jotta tekstin- ja tiedonlouhinta sallittaisiin jo digitaalisina oleviin aineistoihin. Konferenssissa keskusteltiin siitä kuinka Euroopan tekstinlouhinta-ala voi jopa menettää mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja esim. ilmastonmuutoksen, lääketieteen tai humanististen alojen tutkimuksessa ja liiketoiminnassa, epäselvien ja vaihtelevien käytäntöjen takia. EU-tasolla myös tekijänoikeudet ovat juuri työn alla, yhdessä työpajassa kerrattiin kaikki kehityslinjat, joita tekijänoikeuksiin on tulossa, joten kiinnostavaa seurata kuinka asia kehittyy. EU:n digital agenda ja Julia Redan käynnistämät tekijänoikeussäännösten muutokset pitävät teeman varmasti vireillä vuoden lopunkin ajan.

Avointa tiedettä käytännössä

Mielenkiintoista oli myös nähdä avointa tiedettä käytännössä. Monet esittäjistä ja tutkijoista kertoivat että heidän koodinsa tai aineistonsa voi löytyä avoimesti verkosta, esimerkiksi rOpenGov , tai http://core.ac.uk/about, jota kautta voi löytää avoimesti julkaistuja akateemisen prosessin läpi menneitä artikkeleita ja annetaan mahdollisuus kaikille tutkimuksen tekoon. Joissakin esityksissä pohdittiin myös kirjaston ja kustantajien, julkaisijoiden roolia – perinteiset tehtävät koettiin entistä tärkeämmiksi, koska laadukas metadata ja aineistot mahdollistavat kaiken muun käytön. Lisäksi tärkeää on ottaa vastaan uusia menetelmiä ja työkaluja ja luoda käyttäjille kyvykkyyksiä parempaan tiedonhakuun ja hallintaan. Mm. eräässä esityksessä tuotiin selville se kuinka käyttäjät tietoa hakevatkaan.

Aineistojen laaja saatavuus koettiin tärkeäksi sekä tutkijoiden että kansalaisten näkökulmasta, se mahdollistaa avoimen tieteen läpinäkyvyyden. Jo tutkimusprosessista lähtien, aineistot, menetelmät ja loppuraportit ovat avoimia, joka mahdollistaa uusien tutkimusoivallusten teon ja yhteistyön eri tutkimusryhmien ja -tekijöiden välillä.

 

Digitalkoot <3 Lähdetalkoot

Heinäkuulla voi olla hyvä hetki uppoutua digitoitujen aineistojen pariin. Lisäksi juuri nyt alkavat wikipedian vuosittaiset heinäkuun lähdetalkoot, jossa ajatuksena on lisätä vähintään yksi tietolähde, Wikipedian artikkeliin, josta ne puuttuvat. Nyt on hyvä hetki hyödyntää http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun toimintoa, jolla voi kopioida suoraan lähdeviitteitä Wikipediaan suoraan oikeassa muodossa.

Vinkkinä lähdetalkoiden kilpailuun voi antaa, että sanomalehdissä on useinkin käsitelty sekä henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja — ja verkkopalvelussahan näkee kaiken -1910 asti. Lisäksi aikakauslehdistä yleensä löytyy pidempiä taustoittavia artikkeleita, joiden kautta voi päästä syvemmälle asioiden ytimeen. Jännittävää nähdä mitä uutta aineistoista löytyykään!

Tutkimus: sanomalehtien on muutettava liiketoimintamallejaan

Sanomalehtien liiketoimintamallit eroavat tulevaisuudessa toisistaan nykyistä enemmän kun markkinoilla tulee olemaan enemmän malleja. Menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat tehdä muutoksia ajoissa. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdyssä tutkimuksessa, jossa analysoitiin sanomalehtien liiketoimintamallien muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tutkimuksessa tulevaisuuden liiketoimintamallit jaettiin neljään eri vaihtoehtoon: Näistä kaksi ensimmäistä ovat radikaalimpia malleja, sillä ne tarjoavat personoituja ja aihealueittain erikoistuneita sisältöjä. Nämä mallit vaativat myös isompia organisaatiollisia muutoksia sekä uudenlaista osaamista.

  • Local Discussion Board
  • Expert Friend liiketoimintamallin omaavat lehdet tarjoavat korkeatasoista sisältöä pienelle yleisölle.
  • Areal Influencer on perinteinen alueellista sisältöä suurelle yleisölle tarjoava malli.
  • National News Provider tuottaa globaalimpaa ja dynaamisempaa sisältöä laajalle lukijakunnalle.

Kaksi jälkimmäistä muistuttavat nykyisiä liiketoimintamalleja, mutta sanomalehdillä on selkeämmät roolit.

Tutkimus perustuu kahteensataan muutostekijään, joita tarkasteltiin tärkeyden ja epävarmuuden näkökulmista. Kaksi muutostekijää olivat molempien suhteen merkittäviä: sanomalehtien rooli ja niiden tarjoaman sisällön taso. Journalismilla on osaltaan tärkeä rooli tulevaisuudessa, sillä ihmiset kaipaavat laatu-uutisia. Toisaalta tulevaisuudessa joukkoistamisen työkalut tulevat lisääntymään ja osa liiketoimintamalleista voi pohjata lähes kokonaan niihin sisällöltään. Lukijoilta tulee entistä enemmän uutisia, jolloin toimittajilta vaaditaan erilaisia kykyjä ja osaamista kuin nyt.

“Journalistin rooli on tärkeä liiketoiminnan kannalta, koska se voi vaikuttaa kaikkeen”, tutkimuksen tehnyt Jenny Larikka selittää.

Vaihtuvuutta nähdään myös siinä minkä tasoisia uutisia sisällöllisesti tuotetaan: onko sisältö yleistä, paikallista vai esimerkiksi persoonallista. Jotkut sanomalehdet voivat erikoistua yleiseen, kaikkia kiinnostaviin uutisiin ja toiset taas tarjoavat huomattavasti personoidumpia uutisia. Tällaiset valinnat nyt vaikuttavat tulevaisuuden liiketoimintamalliin.

Larikan mukaan neljä eri mallia eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. On mahdollista, että sanomalehdet kehittyvät kaikkiin neljään suuntaan, jolloin tulevaisuudessa on käytössä useita eri liiketoimintamalleja. Joidenkin muutostekijöiden kohdalla voidaan kuitenkin jo nyt nähdä ja kokea alkava muutos. Yksi tällainen tekijä on väestön vanheneminen, mikä vaikuttaa kaikkien alojen liiketoimintamalleihin.

Sanomalehtien rooli yhteiskunnassa sekä niiden tulevaisuus ovat olleet keskustelun aiheita jo pitkään. Larikan tutkimus on ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus sanomalehtien liiketoimintamallien onnistumisien tekijöistä.

“Suomessa on menty muita Pohjoismaita vastaan päätöksenteossa. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa sanomalehtiä tuetaan enemmän ja nykyinen Postin uudistuminen hankaloittaa esimerkiksi kaupunkilehtien toimintaedellytyksiä. Kuitenkin uutiset tulee olemaan haluttu tuote kymmenen vuoden päästä. Se, miten sanomalehdistä tehdään voitollista liiketoimintaa, riippuu osittain siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia edellytyksiä niille luodaan”, Larikka kertoo.

LUT:n Master’s Programme in International Marketing Management (MIMM) -koulutusohjelmasta valmistunut Larikka haastatteli pro gradu-tutkimustaan varten päätoimittajia, toimittajia, liittotason toimijoita sekä myynti- ja markkinointijohtoa paikallis-, maakunta-, ja kaupunkilehdissä Itä- ja Etelä-Suomen alueella. Larikan ja professori Hanna-Kaisa Ellosen konferenssipaperi Future of newspaper business models in Finland palkittiin parhaana paperina European Media Management Association (EMMA) -konferenssissa toukokuun lopulla Hampurissa.

Lisätietoja: LUT Jenny Larikka,Hanna-Kaisa Ellonen, professori,

Tutkimus: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120146698.

– See more at: http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/tutkimus-sanomalehtien-muutettava-liiketoimintamallejaan-selviytyakseen#sthash.Kw9aqByP.dpuf

Mikkeliin perustetaan Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Keskuksen perustavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk), Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus vahvistaa Etelä-Savon maakunnan ja Suomen digitaalista kärkiosaamista.
Tutkimuskeskus tuo yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisen tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin asiantuntijaryhmän sekä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorin tutkimusryhmän.
Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä molemmissa organisaatioissa.Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä.
–  Tiedon määrän valtava kasvu ja yhteiskunnan digitalisoituminen tekevät oleellisen tiedon seulomisen suurista tietomassoista entistä tärkeämmäksi. Tulemme kehittämään menetelmiä tiedon parempaan hallintaan, säilyttämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen, toteaa sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta.
–  Mikkeli on ottamassa keskeisiä askeleita kohti digitaalisten aineistojen hallinnan ja käytön johtavaa asemaa Suomessa, sanoo digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Mikko Tolonen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastosta.
Tutkimuskeskus on saanut merkittävän rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. EAKR-rahoitus vuosille 2015–2017 on noin 753 000 euroa ja kokonaisbudjetti noin 1 255 000 euroa.Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä.