Kansalliskirjaston englanninkielinen vuosittainen verkkojulkaisu, The Bulletin, on ilmestynyt. Johtavana aiheena on suomalainen sarjakuva, mutta asiaa on myös mm. merkittävän keskiaikaisen Theorica Pantegni -käsikirjoituksen verkkojulkaisusta, ontologioista, Mihail Lomonosovin kirjastosta sekä siitä, miten Mikkelissä on kehitetty massadigitoinnin prosesseja.
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/bulletin/
Vuoden 2011 ensimmäinen Tietolinja on ilmestynyt. Pahoittelemme hiukan myöhäistä ajankohtaa (kesälomakausi on jo alkanut), mutta halusimme tuoreeltaan mukaan kuulumisia tämänvuotisesta ELAG-konferenssista, joka pidettiin vasta toukokuun viime päivinä.
Konferenssikuulumisten lisäksi lehdessä on tällä kertaa asiaa pysyvistä tunnisteista sekä julkaisuarkistoista, -rekistereistä ja -foorumista.
Lehti löytyy (pysyvästä) osoitteesta
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106081707
Yksi päivän konkreettisemmista aiheista oli Memento, josta piti esityksen sekä veti työpajan Robert Sanderson Los Alamos National Laboratorysta. Memento on teknologian kehityshanke, joka pyrkii tekemään nettisivujen historian katselun helpoksi. Kyse on siis siitä, että olemassaolevat verkkoarkistot saadaan paremmin näkyville ja niiden sisältö täsmäytettyä saatavilla oleviin www-sivuihin. Continue reading
IIPC:n General Assembly jatkui sessiolla, jossa käsiteltiin verkkoarkistojen tutkimuskäyttöä.
Oxford Internet Institute tutkii Internetiä yhteiskunnallisena ilmiönä, sen muuttumista ja sen erilaisia rooleja.
Eric Meyer, Arthur Thoms ja Ralph Schroeder Oxford Internet Institutesta esittelivät ajatuksiaan siitä, miten nettiarkistoinnin tulisi tapahtua ollakseen mielekästä yleensä ja tutkijoiden kannalta erityisesti. Oxford Internet Institute tutkii Internetiä yhteiskunnallisena ilmiönä, sen muuttumista ja sen erilaisia rooleja. Continue reading
IIPC eli International Internet Preservation Consortium on yhteenliittymä, joka edistää Internetin sisältöjen tateen keräämistä ja säilyttämistä. Jäseninä on paljon kansalliskirjastoja – Suomen muiden muassa – mutta myös muita organisaatioita, joiden joukossa kenites merkittävin on the Internet Archive.
IIPC:n vuosikokous eli General Assembly järjestetään tänä vuonna Haagissa, Alankomaiden kuninkaallisessa kirjastossa.
Kokouksen ensimmäinen päivä koostui ennen kaikkea esimerkeistä erilaisista verkkoarkistoista, niiden sisällöistä ja keruutavoista. Tässä joitakin merkintöjä: Continue reading
Opetus- ja kulttuuriministeriön virastokentän uudistamisesta on saatu selvittäjien esitys.
Esitykset koskevat koko OKM:n hallinnonalaa, mutta Kansalliskirjaston kannalta mielenkiintoisin on esitys, että “Kansalliskirjasto erotettaisiin Helsingin yliopistosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi ja Varastokirjasto yhdistettäisiin osaksi Kansalliskirjastoa”.
Selvitys on luettavissa sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Ministerioe_ja_hallinnonala/hallinnonala/virastot_laitokset_ja_yhtioet/virastoselvitys.html
Esitys antaa aihetta monenlaisiin pohdintoihin, joita varmasti tässäkin blogissa tullaan näkemään.
Mitä ovat e-vapaakappaleet eli elektroniset vapaakappaleet? Mitä Kansalliskirjaston haaviin tarttuu ja mitä ei? Tällä kertaa kirjoitan verkkojulkaisujen keräämisestä, jatkoa seuraa mm. niiden käyttömahdollisuuksista.
Kansalliskirjaston tehtävänä on ollut kerätä “elektronisia vapaakappaleita” vuodesta 2008 alkaen. Toimintaa säätelee laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1422/2007).Lain tarkoituksena on “Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.” Laki säätelee paitsi Kansalliskirjaston vapaakappaleiden keruuta myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintaa elokuvien sekä radio- ja tv-aineiston säilyttämisessä. Continue reading
Tutkimuksen tietoaineistot -selvityshanke on jättänyt loppuraporttinsa. Raportissa esitetään tavoitteena, että julkisen rahoituksen tuella syntyneet tietoaineistot ovat helposti ja pääsääntöisesti maksutta tutkimuksen hyödynnettävissä. Tietoaineistot kuvaillaan ja asetetaan saataville tiedon käyttäjien kannalta helpolla tavalla, missä tarkoituksessa teknisiä infrastruktuureja tulee kehittää yhteensopiviksi pitkäjänteisesti. Se edellyttää myös pitkäjänteistä rahoitusta. Tiedon saatavuuden edistämisen pitäisi olla palkitsevaa ja meritoivaa.
Raportissa esitetään kansallisen tietopolitiikan luomista ja asian saamista aina hallitusohjelmatasolle.
Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Tiekartta_tutkimuksen_sahkoisten_tietoaineistojen_hyodyntamiseksi.html
Vuoden 2010 toinen Tietolinja ilmestyi juuri joulun alla.
Tässä numerossa paneudutaan avoimeen yhdistettyyn dataan (Linked Open Data) nimenomaan bibliografisen datan näkökulmasta. Esittelemme myös kuvailun puolella valmisteilla olevia uudistuksia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia vastata tähän haasteeseen.
Muita aiheita ovat KDK-asiakasliittymän viimeisimmät kuulumiset, pysyvät tunnisteet sekä sähköisten aineistojen käyttö yhteistilaston valossa.
Lehti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143103»
Kirjastovirta – http://tinyurl.com/kirjastovirta – sisältää tällä hetkellä seuraavat 26 blogia. Ehdottakaa uusia! Listan lopussa ovat ilmeisen lakanneina poistetut blogit – levätkööt rauhassa!