Viikon vainaja: pikku Anders Johan Sjöman

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Kapteeni Fredrik Bergenklootin ja rakennusmestarska Moringin korkeiden hautapaasien väliin jää pieni huomaamaton kivi, joka on koko hautausmaan vanhin. Sen yksinkertainen kaiverrus kuuluu:

Anders Johan Sjöman, född den 29. April, död den 22. Juni 1790.

Kahden kuukauden ikäisenä kuollut lapsi, joka on saanut oman kivisen hautamuistomerkin? Vanhempien on täytynyt olla kaupungin eliittiä. Mutta lisätietoa etsiessäni törmään seinään. Helsingin kirkonkirjoissa ei Hiskin mukaan mainita Anders Johan Sjömanin kastetta tai hautausta. Continue reading “Viikon vainaja: pikku Anders Johan Sjöman”

Kesäretki Hankoon, osa 1: Gustavssvärn

Hangon merilinnoitus on yksi Suomenlahden pohjoisrannikon neljästä 1700-luvun linnoituksesta (muut ovat Viapori, Svartholma ja Ruotsinsalmi). Se lienee niistä myös huonoiten tunnettu. Se ei ollut sotilaallisesti merkittävä, eikä sen historiaan liity suurten tapahtumien muistoa. Silti se on varsin viehättävä matkailukohde, jonne päätimme suunnata tämänvuotisen kesäretkemme. Continue reading “Kesäretki Hankoon, osa 1: Gustavssvärn”

Viikon vainaja: kapteeni C. G. Castegren

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Suuri kivilaatta makaa ruohikkoon uponneena. Teksti erottuu luonnossa paljon paremmin kuin valokuvassa:

Det sörjande maka och barn helga detta minne åt i lifstiden. Coopv. Capit. C. G. Castegren, född d. 10. Octob. 1762, död d. 12. Apr. 1814, och des första maka C. Ström, född d. 7. Jan. 1775, död d. 6. Dec. 1810.

[Sureva puoliso ja lapset pyhittävät hänen muistoaan koko elämänsä. Kauppalaivan kapteeni C. G. Castegren, syntynyt 10. lokakuuta 1762 ja kuollut 12. huhtikuuta 1814, ja hänen ensimmäinen puolisonsa C. Ström, syntynyt 7. tammikuuta 1775 ja kuollut 6. joulukuuta 1810.] Continue reading “Viikon vainaja: kapteeni C. G. Castegren”

Viikon vainaja(t): Hukkuneet nuorukaiset

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Tämä suuri hautapaasi lähellä Vanhan kirkkopuiston pääkäytävää on poikkeuksellinen. Se ei ole yksittäisen henkilön tai tietyn perheen hauta, vaan siinä lepää joukko ystävyksiä jotka kuolivat samassa onnettomuudessa. Teksti on himmentynyt melkein lukukelvottomaksi, mutta voin onneksi nojautua Sylvi Möllerin tekemään transkriptioon:

Åt minnet af P. Renman, G. Swanberg, C. G. Sundling, U. Österberg och O. A. Sahlstedt restes stenen af sörjande vänner. I lifwets gladaste ålder sökande nöjet funno de jämte tvänne Olycksbröder uti böljorna döden den 19. Juli 1817. Denna graf gömmer deras stoft. Continue reading “Viikon vainaja(t): Hukkuneet nuorukaiset”

Viikon vainaja: pormestari Anders Byström

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Sylvi Möllerin opaskirjan mukaan tässä kohden hautausmaata oli 1950-luvulla ”kivialustalla katkennut rautaristi”. Nyt tässä on vain kivialusta jossa on reikä. Katkennut rautaristi on puolen vuosisadan aikana kävellyt jonnekin. Toivottavasti kaupunginmuseon kokoelmiin eikä kenenkään kirjahyllyyn.

Ristiä tai ei, kivipaasi kuuluu hautausmaan merkittävimpiin. Sen alla nimittäin lepää Anders Byström (1724–1802), pormestari, valtiopäivämies, kauppias, ravintoloitsija, majatalonpitäjä, tiilitehtailija, tupakanviljelijä, biljardinomistaja, vapaamuurari ja yksi 1700-luvun merkittävimpiä suomalaisporvareita. Merkittävyyden todisteeksi riittänee, että Byström on yksi harvoista Suomen kansallisbiografiaan päässeistä 1700-luvun porvareista. Continue reading “Viikon vainaja: pormestari Anders Byström”

Viikon vainaja: rakennusmestarin rouva M. C. Falck

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Tässä hautausmaakierroksemme ensimmäinen nainen joka on saanut oman muistomerkkinsä. Hautakiven toiselle puolelle jatkuva teksti kuuluu:

Byggmästare Morings kära maka M. C. Falck, föddes d. 26. sept. 1750, dog d. 2. Janu. 1800, och hennes stoft afbidar här sin förädling. Det är blott den dygliges lidande som tager sin ände vid grafven.

[Rakennusmestari Moringin rakas puoliso M. C. Falck syntyi 26. syyskuuta 1750 ja kuoli 2. tammikuuta 1800, ja hänen tomunsa odottaa täällä hänen ylösnousemustaan. Hautaan päättyvät vain hyveellisen kärsimykset.] Continue reading “Viikon vainaja: rakennusmestarin rouva M. C. Falck”

Suomenlinnan uusia näyttelyitä katsastamassa

Piipahdin sunnuntaina Suomenlinnassa. Ohjelmaan kuului lounas ravintola Chapmanissa ja munkkikahvit Café Vinssissä sekä tutustuminen Sotamuseon ja Suomenlinna-museon uudistettuihin näyttelyihin.

Sotamuseo on menneenä talvena uudistanut Suomenlinnan-näyttelyhallinsa Maneesin. Uuden näyttelyn nimi on Autonomiasta Atalantaan, ja se lupaa esitellä Suomen sotahistorian autonomian ajasta nykypäivään “vanhempiakaan aikoja unohtamatta”. Vanhassa näyttelyssä ei muistaakseni ollut mitään ensimmäistä maailmansotaa vanhempaa, mutta jos nyt kerran luvataan esitellä autonomian ajan ja jopa Ruotsin ajan sotahistoriaa, on paikka tarkistamisen arvoinen. Continue reading “Suomenlinnan uusia näyttelyitä katsastamassa”

Viikon vainaja: kenraalimajuri H. C. Reuterskjöld

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Vanhan kirkkopuiston muhkein hautamuistomerkki (jos Sederholmin hautakappelia ei lasketa) on  kuutionmuotoinen graniittipaasi, jonka on suunnitellut itse Johan Albrecht Ehrenström. Hautakirjoitus kuuluu seuraavasti:

Under denna Sten hvilar Divisions Chefen för Finska Militären, General Majoren, Ledamoten af Kejserl. S:t Annae Ordens Första Class, samt af Kongl. Svenska Svärds-Orden, Heribert Conrad Reuterskjöld Continue reading “Viikon vainaja: kenraalimajuri H. C. Reuterskjöld”

Viikon vainaja: kauppaneuvos Johan Sederholm

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Aloitetaan Vanhan kirkkopuiston vainajiin tutustuminen huipulta. Tässä pienessä, itsensä Carl Ludvig Engelin piirtämässä empiretyylisessä hautakappelissa – vai pitäisikö tätä jo sanoa mausoleumiksi? – lepää kauppaneuvos Johan Sederholm. Tavallinen helsinkiläinen tuntee hänet Sederholmin talon rakennuttajana, 1700-luvun tutkija tuntee hänet yhtenä tuon vuosisadan taloudellisista mahtimiehistä Continue reading “Viikon vainaja: kauppaneuvos Johan Sederholm”

Kesäretki Vanhaan kirkkopuistoon

Yksi mielenkiintoinen historiallinen nähtävyys, joka kantaa muistoja 1700-luvun Helsingistä ja Viaporista, on kävelymatkan päässä yliopistolta ja aina auki. Vanha kirkkopuisto on toistaiseksi jäänyt puuttumaan retkikohteidemme listasta, mutta puute korjattiin mennäviikolla.

Kaupunkialueen ja tulliportin ulkopuolella sijainnutta Kampin aluetta käytettiin jo 1600-1700-luvuilla Helsingin varahautausmaana. Tänne kuljetettiin ne vainajat, joita ei voitu tai haluttu haudata kaupungin varsinaiseen kirkkomaahan. Kamppiin haudattiin 1690-luvun suurten nälkävuosien ja vuoden 1710 ruttoepidemian uhrit (josta lempinimi ”Ruttopuisto”). Continue reading “Kesäretki Vanhaan kirkkopuistoon”