K A A T U U !

Metsäteollisuus ry:n hallitus päätti kaksi viikkoa sitten irtautua työehtosopimustoiminnasta ja siirtää työehdoista sopimisen yritystasolle. Päätös taisi tulla yllätyksenä melkein kaikille muille kuin asiaa valmisteille − myös muiden teollisuusalojen työnantajajärjestöille. Ennakkovaroitusta ei kuulunut, mutta vahinkoa ei päässyt syntymään, sillä kirves on vasta pantu puun juurelle. Runko kaatuu nykyisten työehtosopimusten umpeudutta eli 15–27 kuukauden kuluttua. Päätös koskee vain 14 prosenttia teollisuuden työntekijöistä ja kahta prosenttia kaikista palkansaajista (2019, lähde). Siitä huolimatta ratkaisua uskaltanee kutsua historialliseksi: symbolisesti jo nyt ja reaalisesti tulevaisuudessa, jos metsäteollisuuden siirto käynnistää useille toimialoille vaikutuksensa ulottavan dominoefektin. Tällöin 1.10.2020 kirjattaisiin Suomen työmarkkinahistoriaan yhtenä sen käännekohdista. Lue loppuun

Brump!

Jääkö tämä loppuaan lähenevä vuosi taloushistoriaan käännekohtana? Saattaapa jäädä, vaikka monesti onkin nähty, miten helppoa on sortua liioitteluun arvioitaessa yllättävien poliittisten käänteiden taloudellisia vaikutuksia. Ne kaksi poliittista yllätystä, joiden perusteella vuosi 2016 voisi jäädä taloushistoriaan(kin), ovat tietenkin Britannian päätös lähteä Euroopan unionista ja Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi. Koska on muodikasta keksiä talouden ja politiikan ilmiöille nokkelia lyhenteitä − on BRICS-maat, grexit, brexit, joidenkin toiveissa siintävä fixit −, niin annettakoon brexitille ja Trumpin voitollekin yhteisnimi:
Lue loppuun

Suomi g-voimien puristuksessa

Suomen tehdasteollisuudesta on kadonnut viimeisen seitsemän vuoden aikana 100 000 työpaikkaa. Kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan tehdasteollisuus työllisti Suomessa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 421 600 mutta vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä enää 321 700 palkansaajaa. Tästä kielteisestä kehityksestä on kannettu aiheellisesti huolta. Suomen kehitystä on luonnehdittu kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen huonoksi. ”Olemmekin menettäneet paljon muita enemmän juuri teollisuuden ja viennin työpaikkoja”, kirjoitti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kuukausi sitten Ilta-Sanomisssa. Elinkeinoelmän keskusliitto (EK) puolestaan julisti toissavuotisessa kasvumanifestissaan: ”Olemme valinnan edessä: halutaanko Suomi pitää teollisuusmaana vai annetaanko osaamisen ja työpaikkojen valua kilpailijamaihin?” Mutta millaisen valinnan edessä oikein olemme? Lue loppuun