Helsingin yliopisto
The challenges – as well as the opportunities – of open data are affecting more and more researchers, and regardless of the discipline, the same questions come up again and again: Can I open the research data I have collected? What does it require? How to deal with sensitive material? In March 2021, the University of Helsinki’s Data Support, in cooperation with data repositories, organized a webinar that brought together researchers and data management experts from various fields. The webinar focused on what it takes to open data and how open materials can be used. This blog post sums up the event.
Why plan research data management in advance?
Every aspect of research data management (RDM) is equally important and all parts of the process need to be properly discussed and planned. Poor data management planning (DMP) is a risk that can potentially cause problems for the research project. This fourth section of the ”Know your data” article series highlights the importance of planning ahead.
Jatka lukemista ”Why plan research data management in advance?”
Miksi suunnitella tutkimusaineistojen ja -datan hallintaa etukäteen?
Mikään aineistonhallinnan osa-alue ei ole merkityksetön, ja jokaista on tarpeen tarkastella ja suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Huonoon suunnitteluun liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia tutkimusprojektin kannalta. Tunne datasi- artikkelisarjan neljäs osa pureutuu siihen, miksi datanhallinan suunnittelu on niin tärkeää.
Jatka lukemista ”Miksi suunnitella tutkimusaineistojen ja -datan hallintaa etukäteen?”
Why research data management?
In the first few sections of this blog series, we answered the question: What is research data management (RDM)? In this post, we will provide more detail on the changes in the research process that relate to RDM and explain why it has become increasingly important to understand the significance of RDM.
Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?
Sarjan ensimmäisissä osissa käsittelimme, mitä tutkimusaineistojen ja -datan hallinta on. Tässä osassa mietimme, miten aineistonhallinta on vuosikymmenien saatossa muuttunut ja millaisia vaikutuksia muutoksella on tutkimuksen tekemiseen.
Jatka lukemista ”Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?”
From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user
”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.
Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
The beauty of the unknown – why open your research data?
There are several reasons and benefits to open data for both researchers as well as for society. However, when the demand for opening data has grown rapidly, researchers might feel left alone with the problems, that is, how, where and what to open. This article describes the obstacles and opportunities for opening data – including the beautiful example of the the Carte du Ciel project.
Jatka lukemista ”The beauty of the unknown – why open your research data?”