Avoimia maantieteen ja geoinformatiikan oppimateriaaleja tuottamassa – opiskelijan näkökulma projektityökurssilta

Helsingin yliopiston maantieteen maisteriohjelmalla oli keväällä 2021  geoinformatiikan projektityökurssi, jonka teemana oli avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit geoinformatiikan opetuksessa. Kurssilla viisi ryhmää keskittyi erilaisten geoinformatiikan opetusta tukevien materiaalien päivittämiseen ja tuottamiseen. Tällaisia materiaaleja olivat kahden kandidaattitasoisen geoinformatiikan kurssin harjoitusohjeiden päivittäminen, karttojen visualisointia ja avoimien aineistojen lataamista opastavien ohjekorttien laatiminen sekä karttojen visualisoinnista sekä erilaisista karttatyypeistä kertovien videoiden tuottaminen. Tässä blogiartikkelissa opiskelija Kia Kautonen kuvaa, miten opiskelijat osallistuivat avointen opetusaineistojen käyttämiseen ja kehittämiseen.

Teksti: Kia Kautonen (Helsingin yliopisto)

Maantieteen ja erityisesti geoinformatiikan opetus on vahvasti riippuvaista avoimista aineistoista, kuten yliopistonlehtori Petteri Muukkonen kirjoitti tämän saman Think Open -blogin kirjoituksessaan 2020. Voisinpa jopa sanoa omakohtaisten kokemusteni perusteella, että jokaisella käymälläni geoinformatiikan kurssilla on käytetty avointa dataa, enkä usko, että ilman sitä geoinformatiikkaa voisi mielekkäästi opettaakaan.

Suomessa avoimen datan tuottaminen ja julkaiseminen on onneksemme ollut erittäin hyvällä tasolla (Willberg et al. 2016a; Willberg et al. 2016b). Tällöin myös me opiskelijat olemme saaneet opintojemme aikana tutustua mitä mielenkiintoisempien aineistojen parissa työskentelyyn. Kurssimme aikana tuotetut avoimien aineistojen lataamista tukevat ohjekortit esittelevätkin laajan valikoiman suomalaisia avoimen datan latauspalveluita, ja helpottavat paikkatiedon maailmaan tutustuvien opiskelijoiden aineistonhakua. Nämä ohjekortit on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa.

Jokaisella käymälläni geoinformatiikan kurssilla on käytetty avointa dataa, enkä usko, että ilman sitä geoinformatiikkaa voisi mielekkäästi opettaakaan.

Avoimen datan lisäksi paikkatietosivustoja

Opiskelijat tutustuivat kurssilla mm. Helsingin 3D-mallinnuksiin. Kuva kurssijulkaisusta.

Avoimet aineistot eivät rajoitu pelkästään ladattavien aineistojen pariin, sillä internetistä löytyy nykyään monia paikkatietosivustoja. Näitä sivustoja voidaan hyödyntää esimerkiksi geoinformatiikan johdantokursseilla. Hyödyllisiä sivustoja löytyy mm. projektioiden ja koordinaatistojen vertailuun, karttojen digitoimiseen sekä tietysti lukuisten eri aineistojen visuaaliseen tarkasteluun. Tällaiset helposti lähestyttävät ja helppokäyttöiset sivustot ja palvelut ovatkin oiva keino tutustua paikkatiedon maailmaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Ainoa huono puoli näissä sivustoissa ja palveluissa on se, ettei internetistä löydy kovinkaan montaa yksinkertaisia paikkatietoanalyyseja, kuten vektorianalyysejä, mahdollistavaa sivustoa. Näiden puutteiden paikkaamisessa on kuitenkin mahdollista hyödyntää monelle tutuksi tullutta avoimen lähdekoodin QGIS-ohjelmistoa, joka otettiin myös osaksi kurssin aikana laadittuja geoinformatiikan johdantokurssin harjoituksia.

Oppimateriaalien avoimuudesta

Avoimien aineistojen, sivustojen ja ohjelmistojen tuottamisen lisäksi oppimateriaalien avoin jakaminen on keskeistä avoimessa opetuksessa. Aineistot, palvelut, ohjelmistot ynnä muut ovat jatkuvassa muutoksessa, jolloin opetusmateriaalien päivittäminen voi osoittautua työlääksi tehtäväksi. Avoimien oppimateriaalien etuna on kuitenkin se, että kuka tahansa voi päivittää oppimateriaaleja ja laittaa ne sen jälkeen uudelleen jakoon, jolloin yksittäisten opettajien työmäärä pienenee.

Esimerkkinä tästä nostan esille yhden kurssimme ryhmistä, joka päivitti geoinformatiikan aineopintoihin kuuluvan kurssin oppimateriaalit QGIS- ja ArcGIS Map -ohjelmistoista uudemmalle ArcGIS Pro -ohjelmistolle. Tällainen harjoitusmateriaalien päivittäminen kokonaan uuteen ohjelmistoon on työlästä, mutta mahdollistamalla avoimen materiaalien jakamisen, opettajat ympäri Suomea voivat hyödyntää niitä ja tulevaisuudessa ehkä itsekin päivittää ja jakaa materiaaleja eteenpäin. Avoimet opetusmateriaalit ovat myös erinomainen keino jakaa uusia ideoita ja opetustapoja sekä tehdä yhteistyötä eri opetuslaitosten sekä koulutustasojen välillä.

Kurssin lopputuotokset ovat osoitus siitä, miten monipuolisia ja mielenkiintoisia opetusmateriaaleja avoimien aineistojen ja palvelujen avulla on mahdollista tuottaa.

Avoimet oppimateriaalit voivat olla monessa eri muodossa

Geoinformatiikan projektikurssin anti on koottu kurssijulkaisuun, Developing learning material and teaching ideas for GIS teaching (2021).

Kurssin lopputuotokset ovat osoitus siitä, miten monipuolisia ja mielenkiintoisia opetusmateriaaleja avoimien aineistojen ja palvelujen avulla on mahdollista tuottaa. Samaa teemaa voidaan käsitellä eri formaattien avulla, kuten kahden kurssiryhmämme tapaus osoittaa. Toinen ryhmistä tuotti karttojen laatimista ja visualisointia tukevia ohjevideoita (julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa), kun taas toinen ryhmä keskittyi karttojen visualisoinnista kertovien ohjekorttien tuottamiseen (julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa). Samaa teemaa käsiteltiin siis kahden eri formaatin, ohjekorttien ja videoiden avulla. Hyödyntämällä erilaisia formaatteja opetusmateriaaleissa voidaankin tavoittaa laajemmin erilaisia kohderyhmiä sekä oppijoita, jolloin opetusmateriaalien saavutettavuus paranee.

Oman motivaationsa näiden opetusmateriaalien tuottamiseen toi se, että ne tulevat oikeaan opetuskäyttöön, jolloin kyseessä eivät olleet ns. perinteiset kurssien lopputyöt. Kurssilla tuotetut materiaalit paikkaavat Helsingin yliopiston geoinformatiikan opetuksessa havaittuja puutteita etenkin aineistojen etsimisen ja lataamisen sekä karttojen visualisoinnin opetuksen osalta. Näitä puutteita olemme myös itse tunnistaneet opiskeluidemme aikana tai viimeistään näitä opetusmateriaaleja tuottaessa.

Oman motivaationsa näiden opetusmateriaalien tuottamiseen toi se, että ne tulevat oikeaan opetuskäyttöön.

Kurssikohtaisia opetusmateriaaleja päivitettäessä opiskelijanäkökulmasta ja omakohtaisista kokemuksista kyseisistä kursseista oli hyötyä siten, että pystyimme arvioimaan, mikä toimii tai ei toimi harjoituksissa ja mitä kaipaisimme opetuksessa lisää ja mitä vähemmän. Näiden kokemusten perusteella sanoisinkin, että opiskelijoiden omia kokemuksia ja näkökulmia voisi ehdottomasti hyödyntää enemmän opetusmateriaalien tuottamisessa sekä päivittämisessä.

Tämä kurssi on mielestäni myös osoittanut sen, että opetusmateriaalien avoimessa tuottamisessa erilaisilla taustoilla varustetut ihmiset voivat yhdessä luoda jotain sellaista, mihin yksittäinen henkilö ei välttämättä itse pystyisi. Jaettu osaaminen, yhteistyö ja avoimuus ovat siis erityisen tärkeitä asioita edistettäessä tulevaisuuden geoinformatiikan ammattilaisten parasta mahdollista osaamista.


Kirjoittaja Kia Kautonen on Helsingin yliopiston opiskelija, ja tässä kirjoituksessaan hän toi esille opiskelijan kokemuksia millaista oli opiskella projektityökurssilla, jossa tavoitteena oli avoimien geoinformatiikan (~paikkatiedon) ja maantieteen oppimateriaalien tuottaminen nuoremmille opiskelijoille.


Kevään 2021 Geoinformatiikan projektikurssi toteutettiin yhteistyössä kriittisen lukemisen taitoja edistävän CRITICAL-hankkeen (Strategisen tutkimuksen neuvoston, STN, tukema hanke), maantieteen opetusta ja opetusmateriaaleja tarjoavan tiedekasvatuksen Geopisteen sekä Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kanssa. Kurssin vastaavana opettajana toimi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen (Helsingin yliopisto) ja avustavana opettajana tutkijatohtori Tua Nylén (CRITICAL-hanke, Helsingin yliopisto). Kurssin kurssijulkaisu on luettavista tästä linkistä.