”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa

Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.

Teksti: Sami Niinimäki

Euroopan komission avoimen tieteen suositukset ovat edenneet toiseen vaiheeseen. Vuoden 2012 suosituksen jatkeeksi saatiin päivitetty versio vuonna 2018 (linkit pdf-muodossa). Päivitys sisältää muun muassa viittauksen FAIR-periaatteisiin ja lisäksi siinä huomioidaan nopeaa tahtia kehittyvä teknologia ja uusi eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri.

Komission jäsenvaltioille osoitetun suosituksen tarkoituksena on edistää ja kehittää tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskevia toimintalinjoja ja -tapoja. Suositusten perimmäisestä tavoitteesta ollaan täysin yksimielisiä, avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle ja innovaatioiden tukemiselle, ja siten myös Euroopan kilpailukyvylle.

Komission avoimen tieteen suositukset

        • Komissio hyväksyi 17. heinäkuuta 2012 politiikkapaketin, joka sisältää joukon toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan Euroopan unionissa tuotetun tieteellisen tiedon saatavuutta.
        • Osana tätä politiikkapakettia komission jäsenvaltioille osoitettu suositus 2012/417/EU ”tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä” kehotti parantamaan politiikkoja ja käytäntöjä tieteellisten julkaisujen ja datan avoimen saatavuuden, säilyttämisen ja uudelleenkäytön edistämiseksi.
        • Huhtikuussa 2018 nämä suositukset päivitettiin vastaamaan nopeasti kehittyvää toimintaympäristöä mm. infrastruktuurin suhteen. Komissio seuraa ja raportoi suositusten etenemistä jäsenvaltioissa. Suositusten tarkistuspiste on nyt lokakuussa 2019, jolloin tarkastellaan jäsenvaltioiden toimia suositusten toteuttamiseksi. Jatkossa suosituksia tarkastellaan joka toinen vuosi.
        • Suositusten perimmäisenä tavoitteena on parantaa tutkimuksen tehokkuutta, vauhdittaa innovaatioita ja vahvistaa edelleen EU:ta maailman tiedejohtajana.
        • Ks. myös Euroopan avoimen tieteen koordinoijat kokoontuivat Vantaalla 21. lokakuuta 2019.

Suositusten merkitys on soft law -tasoa, eli se ei velvoita mihinkään mutta sen edistymistä seurataan ja jäsenmaiden vertaispaineella koitetaan saada kokonaisuutta paremmalle tasolle. Tietyn tasoista politiikkojen konvergoitumista eli lähentymistä toivotaan, mutta toisaalta jäsenmaille halutaan antaa tilaa edistää avoimuutta omaan toimintaympäristöön soveltuvalla tavalla. Suositusten vuoden 2018 päivitys tehtiin samaan aikaan kuin julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin (PSI-direktiivi, Public Sector Information Directive) tarkistaminen. Pohjimmiltaan molemmissa kyse on samasta asiasta eli julkisen ja julkisesti rahoitetun tutkimustiedon avoimuudesta. Suositus tukee PSI-direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä auttamalla jäsenvaltioita ja sidosryhmiä määrittelemään tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskevat politiikat.

Suositusten merkitys on soft law -tasoa, eli se ei velvoita mihinkään mutta sen edistymistä seurataan ja jäsenmaiden vertaispaineella koitetaan saada kokonaisuutta paremmalle tasolle. Tietyn tasoista politiikkojen konvergoitumista eli lähentymistä toivotaan, mutta toisaalta jäsenmaille halutaan antaa tilaa edistää avoimuutta omaan toimintaympäristöön soveltuvalla tavalla.

Rahoittajien rooli on keskeinen luotaessa uutta avoimuuden toimintakulttuuria. Johtotähtenä on Horisontti 2020 -ohjelmassa eli EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa mainitut avoimuuden vaatimukset ja suositukset. Tuleva Euroopan horisontti -puiteohjelma vuosille 2021–2027 tulee entisestään tehostamaan avoimuuskehitystä ja tarkentamaan tapoja joilla siihen päästään. Tärkeimpiä komponentteja uudessa puiteohjelmassa on joukko erilaisia tutkijoiden palkitsemis- ja tunnustamismekanismeja vastuullisen tiede- ja tutkimustoiminnan edistämiseksi. Tämä auttaa muuttamaan nykyistä kulttuurikäytäntöä. Viesti on selvä: niin kansallisten kuin kansainvälisten tutkimusrahoittajien toimet ovat keskeisiä, jotta avoin tiede edistyy ja jotta siitä tulee normi.

Suositusten etenemistä seurataan, Suomi vahvoilla

Komissio tarkastelee suositusten etenemistä arvioidakseen, tarvitaanko niissä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi muita toimia, kuten esimerkiksi regulaatiota tai infrastruktuureja. Digitalisaation johdosta toimintakenttä muuttuu kovaa vauhtia ja avoimen tieteen kannalta maalitaulu on liikkuva. Siksi myös suositusten tulee uudistua ja elää ajassa. Suositusten etenemisen seuranta on aina jäljessä aikaansa, koska reaaliaikaisia tilastotietoja ei ole laajasti käytettävissä.

OKM:n Sami Niinimäen mukaan komission avoimuustavoitteista vallitsee laaja yksimielisyys.

Tähän mennessä tehtyjen selvitysten pääsanoma on, että edistystä tapahtuu, mutta kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu ja edistys on ollut epätasaista jäsenvaltioiden välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden on tarpeen tehostaa toimiaan, jotta Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaali voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin. Vaarana on avoimen tieteen entistä epätasaisempi kehitys ja yhteisten resurssien sekä potentiaalin hukkaaminen.

Suomen osalta edistyminen on tasaisen vahvaa. Olemme olleet vaikuttamassa eurooppalaiseen kehitykseen näyttämällä esimerkkiä ja määrittelemällä suosituksia. Suomessa avointa tiedettä kehitetään asteittaisella ja käytännönläheisellä tavalla. Kehittämistyökaluja ovat muun muassa kokonaisarkkitehtuuri, tiekartat, avoimuuden kulttuurin edistäminen, laajat kansalliset palvelut ja toimiva tutkimusinfrastruktuuri. Kyvykkyyksien kehittämiseen etenkin datanhallinnan suhteen panostetaan. Yhtenä kesto-ongelmana Suomessa on osin epäselvä sekä tutkimusta ja tiedettä rajoittava juridinen toimintaympäristö. Tätä pyritään korjaamaan muun muassa meneillään olevan tekijänoikeuslain osittaisuudistuksen yhteydessä.

Suomessa avointa tiedettä kehitetään asteittaisella ja käytännönläheisellä tavalla. Kehittämistyökaluja ovat muun muassa kokonaisarkkitehtuuri, tiekartat, avoimuuden kulttuurin edistäminen, laajat kansalliset palvelut ja toimiva tutkimusinfrastruktuuri. Yhtenä kesto-ongelmana Suomessa on osin epäselvä sekä tutkimusta ja tiedettä rajoittava juridinen toimintaympäristö. Tätä pyritään korjaamaan muun muassa meneillään olevan tekijänoikeuslain osittaisuudistuksen yhteydessä.

Suomessa on tieteellisten tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksen ja pitkäaikaissaatavuuden merkitys ymmärretty jo varhain ja siihen on nykyään kansallisen tason ratkaisuja olemassa. Digitaalisten tietoaineistojen säilyttämisen kestävä rahoitus julkisista lähteistä on ratkaisevassa asemassa silloin kun tavoitteena on huoltovarmuus. Ainoastaan siten saadaan riittävä varmuus siitä, ettei tietoaineistot jonain päivänä katoa maksumuurin taakse tai pahimmillaan katoa kokonaan taivaan tuuliin.


Sami Niinimäki työskentelee ylitarkastajana opetus-ja kulttuuriministeriössä. Hän toimii avoimen tieteen kansallisena yhteystahona (national point of reference, NPR) komission suuntaan.