”Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti

Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.

Teksti: Juuso Ala-Kyyny, Mika Holopainen & Heidi Wiikla

Helsingin yliopiston avoimen tieteen vahvuudesta siirtyi koronakevään aikana yksi henkilö reservin puolelle, kun professori Markku Löytönen jäi eläkkeelle.

Markku Löytönen on tehnyt monipuolisen työuran tieteen parissa. Kuva: Jussi Männistö

Maantieteilijä ja monipuolinen tietokirjailija on tieteellisen työnsä lisäksi tehnyt pitkäjänteisesti yhteistyötä 10-vuotisjuhlavuottaan viettävän Helsingin yliopiston kirjaston kanssa – tästä yhteistyöstä on oma artikkelinsa kirjaston verkkosivuilla. Tässä artikkelissa keskitytään Löytösen työhön ja näkemyksiin avoimeen tieteeseen liittyen.

Löytöselle tieteen avaaminen on aina tarkoittanut avoimia tutkimusjulkaisuja ja tiedeyhteisöä laajempaa perspektiiviä. Tästä saa hyvän käsityksen silmäilemällä Löytösen luottamustehtävien listaa: tieteellisten lehtien päätoimittajuuksia ja toimitusneuvostojen jäsenyyksiä, Heurekan, Luomuksen, Yliopistomuseon ja Sotatieteiden tutkimussäätiön hallituksen jäsenyydet, Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtajuus, opettaminen Maanpuolustuskorkeakoulussa…

”Olen aina popularisoinut tiedettä ja käyttänyt professuuriin liittyvät vapausasteet maksimaalisesti hyväksi. Nykypäivänä huolestuttavaa on se, että professoreiden työnkuva kaventuu”, Löytönen toteaa.

”Ja toisaalta, sitä saa mitä mittaa: jos mitataan tohtorin- ja maisterintutkintoja tai julkaisuja Jufo-luokituksen mukaan, niitä myös saadaan. Olen sitä mieltä, että professorien iso työpanos pitäisi ulottua myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) asioiden puolelle.”

  Markku Löytönen

    • Professori emeritus, toiminut Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella assistenttina 1982–1994, apulaisprofessorina 1995–1998 ja professorina 1999–2020.
    • Toiminut Helsingin yliopistossa varadekaanina 2004–2008 sekä vararehtorina 2008–2009.
    • Tärkeimmät tutkimusaiheet ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia.
    • Julkaisuja yhteensä yli 370, sisältäen mm. tieteellisiä artikkeleita, oppikirjoja, kongressijulkaisuja ja populaarijulkaisuja (ks. julkaisut tutkimustietojärjestelmässä).
    • Toiminut Helsingin yliopiston kirjasto- ja tietopalvelutoimikunnan jäsenenä 2004–2009 ja Kumpulan kampuskirjaston neuvottelukunnan jäsenenä 2014–2019.
    • Toiminut lukuisissa luottamustehtävissä, mm. International Geographical Union -järjestön varapresidenttinä ja Suomen Akatemian toimikunnan 1. varapuheenjohtajana.
    • Palkintoja: Tieto-Finlandia -palkinto, Vuoden Tiedekirja -palkinto, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto sekä Tietopöllö-palkinto ja Tieto-Lauri –palkinto tieteen popularisoinnista, erityisesti lasten tietokirjallisuudesta.

”On vaikea vaikuttaa, koska yhteinen edunvalvonta puuttuu”

Avoimen julkaisemisen (open access, OA) kehitystä Löytönen on seurannut sen syntyhetkistä lähtien.

”Jo 1980-ja 90-lukujen vaihteessa alkoi keskustelu siitä, että kansainvälinen tiedejulkaiseminen on keskittymässä harvoihin käsiin. Silloin jo nähtiin huoli hintojen noususta, mikä sitten tapahtuikin. Samalla alkoi keskustelu, miten tätä voisi vastustaa, ja syntyivät nämä open accessiin liittyvät ajatukset.”

Tiedeyhteisö ei ole ollut missään vaiheessa yksimielinen siirtymisessä kohti avoimempaa tiedettä. Löytösen mukaan tiedeyhteisön eri toimijoilla on erilaisia intressejä, ja joillekin on ollut edullista pitää kiinni suurten kaupallisten kustantajien pyörittämästä kalliista ja keskittyneestä tiedejulkaisemisen mallista.

”Jos ajatellaan joitain kovatasoisia open access -lehtiä, niin nehän tahkoavat rahaa niitä julkaiseville seuroille, kun seurat vuokraavat lehtien julkaisuoikeuksia kaupallisille kustantajille. Näin seurat saavat rahaa omaan toimintaansa. Eli ei tiedeyhteisö ole ryhmittynyt yhden lipun alle, vaan taustalla on vahvoja ristiriitoja. Ja tähän on todella vaikea vaikuttaa, koska yhteinen edunvalvonta puuttuu. Millä argumentilla menet kertomaan esimerkiksi Royal Statistical Societyn edustajille, että luopukaa rojalteista? Eivät he ole kiinnostuneita.”

Jos ajatellaan joitain kovatasoisia open access -lehtiä, niin nehän tahkoavat rahaa niitä julkaiseville seuroille, kun seurat vuokraavat lehtien julkaisuoikeuksia kaupallisille kustantajille. Näin seurat saavat rahaa omaan toimintaansa.

Maantieteessä kummijärjestelmä avoimeen julkaisemiseen

Omalla tieteenalallaan, maantieteessä, Löytönen näkee avoimen tieteen ajatusten sopivan hyvin yksiin alan eettisen ja globaalin lähtökohdan kanssa.

”Meidän tutkimuskohde on käytännössä koko maapallo ja siihen liittyy esimerkiksi kehityskysymykset. Olemme liputtaneet open accessin puolesta myös siksi, että kehittyvät maat pääsisivät saman tiedon äärelle kuin mekin.”

Maantieteessä on kehitetty keinoja edistää avointa julkaisemista globaalisti. Tällainen on esimerkiksi kummijärjestelmä, jonka on tarkoitus tukea julkaisemista avoimissa lehdissä.

”Rikkaat maat voivat ottaa eri maiden maantieteellisiä seuroja kummijäseneksi. Esimerkiksi Suomessa voidaan maksaa vaikkapa viiden eri maassa toimivan seuran kummijäsenyys johonkin OA-julkaisusarjaan. Näin voidaan tarjota heille mahdollisuus julkaisemiseen ikään kuin heillä olisi tämä resurssi omassa käytössä. Haluan alleviivata, että kollegamme kehittyvissä maissa ovat erinomaisen fiksuja – heillä on vain niin vähän resursseja käytössään, että välillä melkein itkettää.”

Markku Löytönen (vas.) osallistui Open Access -viikon keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa kolme vuotta sitten. Keskustelukumppaneina on Gaudeamuksen Leena Kaakinen ja Helsingin yliopiston kirjaston Markku Roinila. Kuva: Jussi Männistö

Oppimateriaalien avoimuudessa tekijänoikeudet avainasemassa

Avoin tiede laajentuu koko ajan myös oppimateriaalien suuntaan. Löytöselle oppimateriaalien avoin saatavuus on tärkeä ja tavoiteltava asia, mutta tekijänoikeuksien huomioiminen on kaiken a ja o.

”Oppimateriaalit kootaan lisäarvoketjuna, jonka alkupäässä asiantuntija tuottaa tietopaketin. Jos lisäarvoketjusta pudotetaan korvaus pois alkuperäiseltä tekijältä, niin tekeminen loppuu. Kanadassa näin tapahtui, kun siellä säädettiin laki, jonka perusteella kaikki oppimateriaalit ovat vapaita tekijänoikeuskorvauksesta. Nyt Kanadassa käytetään muiden maiden oppikirjatuotantoa. Avoin saatavuus on hyvä asia, mutta se ei saa tuhota tekijän toimeentuloa.”

Löytönen itse jakaa tuottamiaan oppimateriaaleja niin laajasti kuin mahdollista.

”Olen itse jakanut luennoillani kaikki luentomateriaalit ja lisäksi omia kansainvälisiä artikkeleita. Tämä on helppoa, ja lisäksi se on eettisesti kestävää: kun olen tehnyt työtä veronmaksajien rahoilla, olen halunnut jakaa siihen liittyvät materiaalit eteenpäin opiskelijoille. Oppimateriaalit ovat myös kaikkien muidenkin yliopiston opiskelijoiden käytettävissä.”

”Korostan, että puhun tässä nyt palkkatyöstäni yliopistossa. Kun olen ollut tekemässä lukion oppikirjaa, niin eihän kustantaja hyväksy sitä, että olisin jakamassa teosta ilmaiseksi. Ja silloin kun olen kirjoittanut lapsille tietokirjoja tai muuta vastaavaa, se on puhtaasti kaupallista kustannustoimintaa ja haluan siitä korvauksen.”

Oppimateriaalit kootaan lisäarvoketjuna, jonka alkupäässä asiantuntija tuottaa tietopaketin. Jos lisäarvoketjusta pudotetaan korvaus pois alkuperäiseltä tekijältä, niin tekeminen loppuu.

Avoimen julkaisemisen tulevaisuuden vaihtoehdot

Avoimen julkaisemisen tulevaisuudelta Löytönen odottaa liiketoimintamalleja, jotka nykyistä paremmin ja kestävämmin tukevat tieteellisen tiedon avoimuutta.

”Kaupallisten kustantajien perimät korvaukset eivät voi kasvaa loputtomiin. Jossain vaiheessa ne joutuvat miettimään kulurakenteensa ja myyntipolitiikkaansa uudelleen. Globaalista näkökulmasta kyse on valtavasta inhimillisten resurssien haaskauksesta. Kehittyvissä maissa on paljon briljantteja tutkijoita ja opettajia, jotka pääsevät hyvin niukasti tai eivät lainkaan uusimman tiedon äärelle. Jos tämä asia saadaan järjestykseen tavalla tai todella, se olisi hieno askel eteenpäin.”

Avoimen julkaisemisen ydinkysymyksiä lienee se, onko sen tulevaisuus sidottu APC-kirjoittajamaksuihin (article processing charge, APC) vai olisiko muitakin tapoja.

”Tuo on vaikea kysymys. Bo-Christer Björk on monesti sanonut, että liiketoimintamallit ovat julkaisusarjasta ja maasta toiseen hyvin erilaisia, ja jatkuvasti kehitetään uusia. Se maailma pulputtaa koko ajan.”

Kaupallisten kustantajien perimät korvaukset eivät voi kasvaa loputtomiin. Jossain vaiheessa ne joutuvat miettimään kulurakenteensa ja myyntipolitiikkaansa uudelleen. Globaalista näkökulmasta kyse on valtavasta inhimillisten resurssien haaskauksesta.

Löytönen on ollut itsekin perustamassa uutta OA-julkaisusarjaa 15 vuotta sitten, kun International Journal of Health Geographics perustettiin BioMed Centraliin.

”Valitsimme BioMed Centralin julkaisualustaksi, koska se toimi mielestämme kestävällä periaatteella. Sen tarkoitus ei ole maksimoida voittoa, vaan toimia terveellisellä liiketaloudellisella pohjalla: Se pyrkii saamaan kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle sen sijaan, että kiskoisi 5–10 kasvuprosentteja tulovirtaan joka vuosi, kuten Elsevier ja jotkut muut isot, keskittyneet tiedekustantajat tekevät.”

Entä rinnakkaistallentaminen, onko se relevantti väylä avoimeen julkaisemiseen?

”Se on hyvä vaihtoehto, ja se on myös suurten kustantajien hiljaisesti hyväksymä käytäntö, jolla he osoittavat hyvää tahtoa tiedeyhteisöä kohtaan ja riisuvat meitä aseista. Jos isoilla kustantajilla olisi ehdoton linja rinnakkaistallennukseen, se johtaisi siihen, että tiedemaailma kiipeäisi barrikadeille. He pelaavat peliä, jossa annetaan vähän myöten sallimalla viimeisen käsikirjoitusversion julkaiseminen, ja ihan hyvä niin – mutta se on peliä”, Löytönen toteaa.