Helsingin yliopisto
Johtavasta kotimaisesta oikeustieteen julkaisukanavasta, Lakimies-aikakauskirjasta, tuli tämän vuoden alussa avoin julkaisu. Monista muista aloista poiketen oikeustieteiden kirjallisuudella on myös kaupalliset markkinat, mikä oli otettava siirtymässä huomioon. Tässä blogiartikkelissa päätoimittaja Tatu Hyttinen avaa open access -ratkaisun taustoja ja nykyisiä julkaisukäytäntöjä – sekä pohtii lehden tulevaisuutta. Samalla tuodaan esiin, miten avoimesti saatavilla olevan oikeustieteellisen kirjallisuuden määrä karttuu myös Edition.fi-palvelussa.
700 euron artikkelikohtainen maksu ja muita kysymyksiä uudesta rahoitusmalliehdotuksesta – vastaamassa Emilia Palonen
”Mielestämme vastuun artikkelin avoimuuden rahoittamisesta ei pidä jäädä kirjoittajalle vaan organisaatiolle, jossa hän tiedettä tekee tai on tehnyt.” Näin perustelee Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Emilia Palonen tutkimusorganisaatioiden roolia elokuussa julkaistussa ehdotuksessa avointen kotimaisten tiedelehtien rahoitukseksi. Palonen toimi TSV:n asettaman työryhmän puheenjohtajana ja tässä blogihaastattelussa hän avaa muutamia ehdotukseen liittyviä kysymyksiä, kuten rahoitusosuuden määräytymistä.
Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.
”Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta
Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]
Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta
Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.