Helsingin yliopisto
Tutkimusrahoittajien Plan S tuli julki rytinällä, kun rahoittajien vaatimus tutkimusartikkelien julkaisemisesta avoimesti ajettiin läpi muutaman vuoden aikataululla. Nyt tiedemaailman jännityksellä odottama ensimmäinen avaus monografioiden ja kokoomateosten avoimuudesta on saatu. Julkilausuma ja siihen liitetyt suositukset ottavat tiedejulkaisemisen monimuotoisuuden huomioon huomattavasti aiempaa Plan S -ohjeistusta paremmin. Kirjojen avoimuuden lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tiedeyhteisön näkemyksiä avointen CC-lisenssien käytöstä.
Avoimen opetuksen tiennäyttäjä – Kumpulassa moocit ovat jo arkea, seuraava etappi on MOOC-keskus
”Hyviä ideoita on paljon, ja jos niiden toteuttamiseen saa kannustusta, sieltä se syntyy”, yliopistonlehtori ja avointen verkkokurssien pioneeri Matti Luukkainen toteaa. Tietojenkäsittelytieteiden osasto palkittiin Helsingin yliopiston tämänvuotisella avoimen tieteen palkinnolla saavutuksista avoimen opetuksen pitkän linjan kehittäjänä. Perinteet on Kumpulassa rakennettu ruohonjuuritason toimintaa – aktiivisia opettajia – tukemalla. Uutena avauksena on ensi vuonna aloittava MOOC-keskus, joka vie avointen kurssien kehittelyn uudelle tasolle.
Ilmasto-osaamisen akuutti tarve avasi opetuksen – nyt Climate University toimii mallina muille
”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee ilmasto- ja kestävyysosaamista eri osa-alueilla. Siksi haluamme tehdä kaikille avointa opetusta, joka tavoittaa korkeakoulut ja koulutusohjelmat, opiskelijat ja työelämässä olevat”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttanen toteaa. Yliopiston avoimen tieteen palkinnolla palkitun Riuttasen haastattelussa punaisena lankana on avoin vuorovaikutus, joka toteutuu niin korkeakoulujen ja opettajien välillä, tieteen ja opetuksen välillä kuin myös yliopiston ja yhteiskunnan välillä. Climate University -verkosto toteuttaa tätä käytännössä.
Tekijänoikeusdirektiivin monet seuraukset tiedonlouhinnalle
Tekijänoikeusdirektiivin myötä tiedonlouhinta ei-kaupalliseen tutkimustarkoitukseen on aina sallittu. Direktiivi avaa kuitenkin mahdollisuuksia tekijänoikeuksien haltijoille rajoittaa louhintaa. Erityisen hankalaan asemaan joutuvat tutkijat, jotka tekevät töitä kaupallisille toimijoille.
Jatka lukemista ”Tekijänoikeusdirektiivin monet seuraukset tiedonlouhinnalle”
Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?
Kansalliskirjasto juhlisti 16.5.2019 kahta digitointihanketta: 2000 digitoidun kirjan julkistamista ja Fredrik Paciuksen teosvalikoimalla toteutettua nuottidigitoinnin pilottia. Sekä kirjat että nuotit on avattu palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi. Kirja-aineisto on suunnattu erityisesti tutkimuskäyttöön ja sen kaunokirjallisuus avautuu vain Haka-tunnisteilla. Tekijänoikeudenalainen aineisto on avattu käyttöön kolmeksi vuodeksi. Tässä tekstissä pohdin julkaistun kulttuuriperinnön verkkokäyttöön saattamista, sen merkitystä tutkimukselle ja digitointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?”
Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus
Tutkimusprojektin avaaminen on aikaa ja resursseja vievää – erityisesti, jos avaaminen ei ole ollut projektin tavoite aivan sen alusta alkaen. Tässä tekstissä tarkastellaan Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojektin avaamisessa kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä.
Jatka lukemista ”Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus”