APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen

Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2023 toisessa osassa pureudutaan viime vuoden keskeiseen puheenaiheeseen: avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen (APC, article processing charge) luomaan taloudellisen kestävyyden ja tasavertaisuuden ongelmaan – ja sen ratkaisuehdotuksiin. Ratkaisuista eniten pidettiin esillä timanttimallista avointa julkaisemisesta (diamond open access), jossa ei peritä kirjoittajamaksuja. Timanttimallia täydentävänä keinona on keskusteltu rinnakkaistallennusoikeuden takaamisesta joko lainsäädännön tai organisaation linjausten kautta. Myös suurten tutkimusrahoittajien Plan S -ryhmällä on oma ehdotuksensa, jossa tutkijoiden rooli korostuu. Näiden lisäksi esillä on ollut muitakin vaihtoehtoja, joita blogiartikkeli käy läpi. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäisessä osassa perattiin vuoden 2023 uutissatoa.

Jatka lukemista ”APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen”

Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus

”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.

Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”

Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys

”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.

Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”

”Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta

Avoimen tieteen ja tiedekustantamisen periaatteiden pohdinta on yliopistolaisille jo arkipäivää – vai onko? Kokemus on osoittanut, että tutkijoilla on varsin vaihtelevat tiedot tiedejulkaisemisen rakenteista. Monipaikkatyön aikakaudella ei enää voi olettaa kaikkien oppivan yliopistomaailman pelisääntöjä kahvihuonekeskustelujen lomassa, mutta onneksi ainakin osan voi oppia myös koulun (tai kirjaston) penkillä.

Jatka lukemista ””Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta”

Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu

”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa  julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.

Jatka lukemista ”Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu”

Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä

Vuonna 2014 perustettu Language Science Press julkaisee vuosittain kymmeniä avoimia kirjoja kielitieteiden alalta. Helsingin yliopiston kirjasto on tukenut avointa kielitieteellistä kustantamista kustantamon kautta vuodesta 2018, ja on mukana myös seuraavalla kolmivuotiskaudella. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälinen yhteistyö avoimessa julkaisemisessa näkyy myös kustannuksissa, jotka ovat alhaisemmat kuin kaupallisilla tiedekustantajilla.

Jatka lukemista ”Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä”

Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla

Teologian tutkija ja tietoasiantuntija Matti Myllykoski vie lukijan baariin ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Open access puolen kilon punttisalilla. Tekstin teemat liittyvät mm. tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin, avoimen julkaisemisen toteuttamistapoihin ja yliopistojen rooliin julkaisemisessa. Myllykosken mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.

Jatka lukemista ”Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla”

Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä

Avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen julkaisun toimitustyöhön tarkoitettu Editori-palvelu tuo myös opetukseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla palvelun toivotaan juurruttavan avoimen tieteen kulttuuria Helsingin yliopistossa. Tieteellisille lehdille ja opiskelijalehdille Editori tarjoaa avoimen julkaisemisen kanavan.

Jatka lukemista ”Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä”