Category Archives: Yleinen

Aviisi Mikkelin maakunta-arkistossa

Aviisi-väki kävi tällä viikolla kysymässä kuulumisia Mikkelin maakunta-arkistossa. Aluksi teimme pienen tilannekatsauksen Aviisin tavoitteisiin, yhteentoista tällä hetkellä auki olevaan pilottiin ja Aviisin tavoitteisiin, jossa pilotoimalla etsitään mahdollisuuksia saada tekijänoikeuden alaisia aineistoja laajempaan käyttöön. Vierailu maakunta-arkistoon lähti siitä, että halusimme kuulla näin muutaman kuukauden jälkeen millaisia kuulumisia tältä pilottipaikalta kuuluu ensimmäisistä käyttökokemuksista.

digi.kansalliskirjasto.fi – palvelun toiminnoista

Digin Nimeke-näkymästähän tutusti näkyy vihreällä lukolla tietyssä paikassa saatavilla olevat lehdet, käytännössä tiloja on nyt kolme: lukoton – kaikille vapaa, vihreä lukko, erityisoikeuksilla avattu ja harmaa lukko – käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.

Ajanmukaisia terässisustuksia, Helsinki 01.08.1936 s. 6(Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot / Pienpainatteet)

Arkistossa tuli puhetta myös lehden historiasta, jonka löytää aina lehden kotisivun info-ikonista, joka kertoo lehden edeltäjät. Arkistolaitoksella on monenlaista säilytettävää materiaalia, lähtien valtion ainestoista aina yksityishenkilöiden materiaaleihin, jotka on katsottu soveltuviksi.

Innostuimme tutkimaan, kuinka maakunta-arkiston historia Mikkelissä alkoikaan. Tärkeää tässä oli tietää sopivat hakusanat, esimerkiksi organisaation aiemmat nimet, eli haut Savo-Karjalan maakunta-arkisto tai Viipurin maakunta-arkisto hauilla pääsee alkuun arkiston esiintymisestä lehdestä. Lisäksi fraasihaku on hyödyllinen erilaisten sanaparien etsimisessä. Löysimme mm. 17.3.1945 Länsi-Savosta maininnan siitä kuinka Viipurin maakunta-arkisto muuttui (erinäisten vaiheiden jälkeen) Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi. Viipurin tai luovutetun alueen aineistoille löytyisi myös kiinnostusta – tähän ehdotettiin, että Aviisin toinen pilotointilehti Maaseudun Tulevaisuus voisi valtakunnallisena lehtenä olla myös kiinnostava ympäri Suomea tuleville vierailijoille.

Käyttökokemuksia lisää

Sukututkijoita on arkistossa tuttuja vieraita ja palautetta on tullut, että olisi tarve saada enemmällekin määrää digitoituja aineistoja. Keskustelimme etäkäytöstä, joka ei näyttänyt olevan oleellista arkiston henkilökunnalle, mutta erityisesti muualta tuleville tutkijoille olisi hyvä jos jollakin tunnistautumismenetelmällä pääsisi aineistoihin jälkikäteenkin.

Aviisin pilotit jatkuvat, joten kaikki palaute on tervetullutta! Kirjoita ajatuksesi http://digi.kansalliskirjasto.fi – palautetoiminnon kautta tai Aviisin pilottien osallistumispaikoissa. Jatkossa pitää myös pohtia olisiko tarvetta vielä uusille keveille käyttöopastuksille, joko asiakkaille tai eri pilottien organisaatioiden henkilökunnalle, joten jos tällainen kiinnostaa, ota yhteyttä.

Kun käyt tutkimassa aihettasi maakunta-arkistossa, muista myös, että siellä on myös luettavissa Länsi-Savon ja Maaseudun Tulevaisuuden vuosikerrat. Mukavia lukuhetkiä historian aarteiden parissa!

Digitaalisen kokoelman käytön analysointi tuottaa hyödyllistä tietoa

Sanomalehdet ovat kirjastojen digitoitujen kokoelmien käytetyintä aineistoa ympäri maailman. Käytön seuranta ja analysointi on kuitenkin usein sivuosassa verrattuna kokoelman kattavuuden ja koon mittaamiseen.

Aineistojen käytön ja käyttäjämäärien seuranta- ja tilastointijärjestelmän rakentaminen on yksi Aviisi-projektin tavoitteista. Esittelin projektin tätä osaa Hampurissa IFLA:n News Media konferenssissa, johon oli kokoontunut alan asiantuntijoita yli kahdestakymmenestä maasta eri puolilta maailmaa.

2016 IFLA International News Media -konferenssi pidettiin Hamburg Staats- und Universitätsbibliothek:n Lichthof-rakennuksessa.

Yleisesti käytössä olevat verkkopalvelujen kävijäseurantaan tarkoitetut ohjelmistot antavat hyvän yleiskuvan sanomalehtikirjaston sivuston käytöstä. Ne kertovat kuitenkin varsin vähän siitä, kuinka itse kokoelmaa käytetään.

Tietoa kokoelman käytöstä ja käyttäjien tarpeista voidaan kerätä esimerkiksi kyselyillä, mutta niillä on omat rajoitteensa. Jo melko yksinkertainen käyttö- ja käyttäjädatan analyysi näyttääkin paljastavan uutta informaatiota, jota ei ole ollut saatavilla muilla tiedonhankinnan menetelmillä.

Konferenssiyleisön kommenttien perusteella yksi este kokoelmien käytöstä kerätyn datan tarkemmalle analyysille on se, että käyttäjätilastoja tekevät usein järjestelmän ylläpitäjät. Tutkijat ja hallinto saavat käyttöönsä vain määrämuotoisia raportteja.

Kansalliskirjaston Digi-järjestelmän ylläpidosta vastaavat henkilöt työskentelevät Mikkelissä Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Tällöin mahdollisuudet käytön seurannan kehittämiseen ovat paremmat kuin organisaatioissa, joissa esitysjärjestelmän ylläpito ja kehitys teetetään ulkopuolisena työnä.

Käytön analyysi voi hyödyttää sekä esitysjärjestelmän että digitaalisen kokoelman kehitystä. Monipuolinen ja kattava tieto digitaalisen sanoma- ja aikakauslehtikokoelman käytöstä ja käyttäjistä mahdollistaa resurssien tehokkaan kohdentamisen.

Staats- und Universitätsbibliothek Hamburg Carl von Ossietzky. Pääsisäänkäynti sijaitsee kirjaston uudemmassa osassa.

Historia aarteita sanomalehtien sivuilta

Artikkelin kirjoittaja on vt. johtaja Pirjo Karppinen Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksesta.

Mitä Mannerheim teki Mikkelissä? Tulipalot Mikkelissä – mitä Mikkelissä on palanut ja milloin? Isoäitini on ollut töissä sirkuksessa-löytyisikö siitä jotain? Miksi Mikkeliin on muutettu? Mikkeli urheilukaupunkina. Esimerkiksi nämä kysymykset olivat kurssilaisten mielessä, kun he tulivat tutustumaan ja oppimaan Kansalliskirjaston digitaalisten sanomalehtiaineistojen käyttöä.

Kansalliskirjaston digitointi-ja konservointikeskus toteutti mikkeliläisille kurssin ” Löydä historian aarteita sanomalehtien sivuilta ”yhdessä Mikkelin kansalaisopiston ja Mikkelin maakuntakirjaston kanssa. Kansalliskirjaston asiantuntijat Juha Rautiainen, Tuula Pääkkönen ja Pirjo Karppinen suunnittelivat ja ohjasivat kurssin, jonka vieraana kävi myös Suomen sukututkimusseuran tunnettu ja arvostettu historioitsija, Jukka Partanen.

Jukka muisteli aikaa, jolloin kaikki aineistot olivat mikrofilmeillä ja niitä vain kelattiin kunnes oikea kohta löytyi. Nykyisin aineistoja on saatavilla ja niiden selailu ja haku on helppoa. Kurssi pidettiin neljänä maaliskuun tiistaina Mikkelin Maakuntakirjastossa.

Kurssilaiset saivat valita itseä kiinnostavan aiheen, johon etsittiin tietoja Kansalliskirjaston digitaalisista sanomalehdistä, digi.kansalliskirjasto.fi – palvelusta. Sanomalehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Löydät ne ja voi käyttää niitä digi.kansalliskirjasto.fi –palvelusta. Tekijänoikeudellisista syistä johtuen yllämainittua tuoreemmat sanomalehdet ovat nähtävissä vain Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa mikrofilmeiltä. Kansalliskirjaston Aviisi-projektissa Mikkelin seudulla pilotoidaan digitaalisten tätä uudempien Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus- lehtien avaamista ja käyttöä mm. peruskoulun, lukion, kansalaisopiston, museoiden ja tutkijoiden käyttöön. Molemmat lehdet viettävät satavuotisjuhliaan lähivuosina, kuten itsenäinen Suomi. Näiden lehtien digitaaliset aineistot ovat nyt käytettävissä piloteissa lähes sadalta vuodelta, aina vuoteen 2013 asti.

Sanomalehdet ovat korvaamattoman rikas kulttuurihistoriallinen perintö ja arvokas aineisto. Päivän lehdistä suomalaiset ovat kautta aikojen lukeneet ajankohtaiset tapahtumat, olivat ne sitten politiikkaa, taloutta, tiedettä, kulttuuria tai taidetta. Sanomalehdet kertovat paikalliset, alueelliset ja valtakunnan uutiset lyhyesti ja selkeästi. Siksi sanomalehtiaineistot ovat hyvin monipuolisesti käytettäviä ja rikkaita aineistoja.

Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. EAKR-hanketta rahoittavat Etelä-Savon Maakuntaliitto, Kansalliskirjasto sekä Mikkelin kaupunki, Kaakon Viestintä Oy/Länsi-Savo, Viestilehdet Oy/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. Kaksivuotinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2016.

Lisätietoja: Vt. johtaja Pirjo Karppinen ja tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkonen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi Kansalliskirjasto, digitointi- ja konservointikeskus

Kuva: Pirjo Karppinen

Can you think spontaneously what to do with these materials in class?

In a workshop organised at Ristiina yhtenäiskoulu in Mikkeli, a group of teachers from upper secondary school were introduced to DIGI and the Aviisi project. Without having previously known or used this resource, after a short introduction, the teachers were left some minutes to search articles, read and finally discuss what could they do with their students.

Open newpapers during Aviisi project.

Though they had the possibility to choose from some clippings, all participants searched actively for articles and most found material somehow related with things discussed in class and came up with a handful of ideas. To learn how the historical newspapers reported or speculated of events or historical figures that today belong in history books was the most interesting aspect of these materials for history teachers. Literature teachers found that articles reporting about writers such as Aleksis Kivi or Minna Canth would be nice complementary material to reading their works; also to examine how the language was used in the early 1900s. Often students are prompted to bring their own clippings from newspaper and magazines, e.g. to make translations into English, something that they could also do with historical newspapers. Even in science subjects, where history plays a secondary role and teachers might find harder to use historical sources, an article about the comet Haley passing Finland in 1909 could trigger some interesting discussion.

At Ristiina, picture by Inés Matres

In this short exercise we were provided very nice examples of the educational potential of historical newspapers; also we learned what is important for teachers, for preparing and doing activities in class. Teachers are professional collectors themselves, if they find material they can use, they consider important that it remains available for them to re-use, print or share in their working platforms. Many teachers find inspiration outside work and having online access to materials from home is a big plus.

This productive encounter marks the beginning of a collaboration between Ristiina yhtenäiskoulu with Aviisi and my ongoing doctoral research at the University of Helinski, that collects learning stories from teachers and seeks to find current practices of how historical materials (newspapers, but also other open heritage materials) can complement learning activities in class. A short overview of my research is available here; Mikkeli teachers are especially welcomed to take the opportunity and participate in this research to help improve access to and knowledge about these materials.

At Riistina, picture by Tuula Pääkkönen

DigiAviisi

Sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön