Suomen uusi akatemiaprofessori tutkii historiaa Kansalliskirjaston digitaalisista sanomalehtiaineistoista

Suomen Akatemian tiedote 22.6.2016

Suomen Akatemia on valinnut kahdeksan akatemiaprofessoria. Uudet akatemiaprofessorit ovat Eero Castrén (Helsingin yliopisto), Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), Matti Latva-aho (Oulun yliopisto), Craig Primmer (Turun yliopisto), Hannu Salmi (Turun yliopisto), Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto). Heidän viisivuotiskautensa alkaa 1.1.2017.

Akatemiaprofessorien tutkimusalat ovat neurotiede, filosofia, aerosoli- ja ympäristöfysiikka, ekologia ja evoluutiobiologia, tietoliikennetekniikka, historia, teoreettinen fysiikka ja kliininen lääketiede.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä.

Uuden historian akatemiaprofessorin, Hannu Salmen (Turun yliopisto) tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa eli aikana, jota voidaan pitää modernin Euroopan synnyn kannalta keskeisenä ajankohtana. Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja samaan aikaan liike rajojen yli vauhdittui teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien edisti kehitystä.  Salmi jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja viraalisuuden muotoja tutkimalla tekstinlouhinnan keinoin digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia. Tutkimuksessaan hän tavoittelee koko kulttuurin käsitteen uudelleentulkintaa. Tutkimus tuo uutta valoa viestintään ja tiedonvälittämiseen ilmiönä tarjoamalla tähän historian tutkimuksessa varsin hyvin tunnetun ajanjakson tutkimukseen metodologisesti ja käsitteellisesti innovatiivisen lähestymistavan.

Hannu Salmi käyttää tutkimuksissa aineistonaan mm. Kansalliskirjaston digitaalisia sanomalehtiaineistoja. Kansalaiset voivat tutkia samoja lehtiaineistoja digi.kansalliskirjasto.fi sivuston kautta, jossa sanomalehdet ovat kaikkien vapaassa käytössä vuoteen aina1910 asti. Tätä tuoreemmat lehtiaineistot ovat tekijänoikeudellisista syistä johtuen käytössä vain rajoitetusti.

Lisätietoja:

www.aka.fi > akatemia > tutkimuksen tekijöitä > akatemiaprofessorit

Kansanperinteen arkiston pilotti

Yksi jo aiemmin mainituista piloteista on Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto, johon on Aviisin ajaksi avattu digitaalisia aineistoja laajempaan käyttöön. Lähin vapaakappaletyöasema lie linnuntietä Helsingissä tai Turusta, joten on ymmärrettävää, että Tampereelta löytyi kiinnostusta osallistua pilotteihin. Samalla ku

tre_kavipaate

n kävin APIDaysNordic -tapahtumassa kävin pikaisesti tutustumassa myös arkistoon, joka oli paikkana uusi tuttavuus.

Yiopiston ohjeiden perusteella E-rakennus ja arkiston tilat löytyivät helposti. Asiakaspiste löytyi, ja kun vieraskirjaan oli oma nimi lisätty, aineistojen käyttö saattoi alkaa samoin kuin muuallakin tutun verkkopalvelun parissa.

Aiemmissa piloteissa olimme huomanneet, että joskus välityspalvelimet voivat aiheuttaa yllättäviä pulmia, mutta niitä arkistossa ei ollut käytössä, jolloin myös digin testipalvelimen käyttö onnistui ilman eri kommervenkkejä.

Parannusehdotuksena jatkoon tuli mieleen, että olisi pitänyt ottaa mukaan joitakin Aviisin esitteitä ja pikkujulisteita, sillä arkiston lähellä oli houkuttelevasti ilmoitustauluja, joilla voisi houkutella paikallisia ohikulkijoitakin vielä lisää aineistojen pariin. Toisaalta voi olla, että aineistojen maininta arkiston verkkosivuilla on tärkeintä (kiitos siitä!), koska se lienee arkistossa käyvien ensimmäinen kosketuspinta paikkaan ja kaikkiin sieltä saatavilla oleviin aineistoihin.

Tallenna

Suomi Digibarometrin ykkönen

Suomi nousi ykköseksi maiden digitaalisuusasteen vertailussa. Torstaina 16.6.2016 julkaistussa Digibarometrissa (pdf) 22 maata vertailtiin 36 muuttujan perusteella.

Suhteessa vertailumaihin Suomea nosti yritysten, erityisesti rahoituspalveluiuden, digitaalisuus. Julkisen sektorin ja kansalaisten osalta Suomi oli lähellä kärkeä, mutta digitaalisuuden vaikutuksessa kansalaisiin Suomi oli vasta kahdeksas.

Suomella arvioitiin olevan selvästi parhaat edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Nykyisen käytön osalta Suomi kuitenkin jäi viidenneksi.

Viime vuotiseen barometriin verrattuna kehitystä oli tapahtunut etenkin julkisella sektorilla.

Tuomalla Kansalliskirjaston digitoimia sanomalehtiaineistoja esimerkiksi koulujen käyttöön Aviisi-projekti osaltaan tukee digitaalisten palvelujen laajempaa hyödyntämistä julkisella sektorilla.

Digibarometrin on tarkoitus olla digitaalisen Suomen kuvaaja ja ennustaja. Sen julkaisijoita ovat Kaupan liitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry. Barometrin on toteuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitosksen tytäryhtiön Etlatieto Oy.

Lomalaisille digitaalisia aineistoja!

Vaikka koulujen lukukausi hiljeneekin, niin Aviisi-projekti haluaisi muistuttaa, että kuka tahansa voi osallistua pilotteihin vierailemassa Aviisin yhteistyökumppaneiden pisteillä. Käytettävissä on Elka, Maakunta-arkisto, ja Mikkelin kirjaston monet eri toimipisteet. Kaikissa näissä pääset tutkimaan Maaseudun tulevaisuutta ja Länsi-Savoa koko niiden historian ajalta aina vuoteen 2013 saakka. Saat aineistot käyttöön, selaamalla asiaskaskäyttöön tarkoitetuilla koneilla osoitteeseen http://digi.kansalliskirjasto.fi .

Tule tutustumaan aineistoihin – am. kartalta löydät paikat joissa mm. Mikkelin seudulla voi käydä ja tutkimuskäyttäjiä on  myös Tampereella ja Helsingissä.

Kuulisimme myös mieluusti palautetta aineistoista ja niiden käytöstä, joten jätä viesti ‘Palaute’-toiminnolla, palautteet tulevat myös Aviisi-väen luettavaksi.