in English below

Langnetin ryhmämentorointiohjelma 2019 on käynnistymässä, tervetuloa mukaan mentoriksi tai aktoriksi! Mentoriohjelmaa pilotoitiin vuonna 2017, ja tulokset olivat erinomaisia. Mukana olleet kokivat saaneensa vertaistukea, vinkkejä ja syvällisiä keskusteluja. Nyt käynnistyvät mentorointiryhmät voivat kokoontua paikallisesti tai verkon välityksellä. Ryhmiin pyritään saamaan yhdestä kahteen mentoria ja kahdesta neljään aktoria. Ryhmä voi itse päättää keskustelukielestä. 

Ryhmämentoroinnin idea ja tarve

Mentoroinnissa kokeneempi neuvoo kokemattomampaa. Ryhmämentoroinnissa mentori ohjaa pientä mentoroitavien ryhmää. Mentoroitavat saavat tukea paitsi mentorilta myös toisiltaan. Tapaamiset ovat luottamuksellisia, ja niihin löytyy ohjeita. Langnetin mentorointiohjelma pohjautuu HY:n maisterivaiheen mentorointiohjelmaan. Mentoroinnin tarve vaihtelee suuresti. HY:n selvityksen mukaan noin puolet väitöskirjatutkijoista keskustelee ohjaajansa kanssa varsinaisen tutkimusaiheen lisäksi laajemmin osaamisestaan, elämästään ja urasuunnitelmistaan. Langnetin välittämä mentorointi ei ole työllistymisväylä; tällainen voi löytyä Suomen Mentorien kautta.

Kuka voi olla mentori?

Mentorit ovat kieliaineiden tohtoreita, jotka haluavat tukea väitöskirjaa tekevää tai hiljattain väitellyttä. Mentori on kokemusasiantuntija, joka on töissä joko yliopistolla tai muualla. Mentorin oman työelämän tulisi olla tasapainossa, jotta mentorointikokemus olisi mentoroitaville positiivinen ja kannustava. Mentorin tulisi voida sitoutua mentoroitavien tapaamiseen noin kerran kuussa noin puoleksi vuodeksi.

Kuka voi olla aktori eli mentoroitava?

Mentoroitavat ovat kieliaineiden väitöskirjatutkijoita tai hiljattain väitelleitä, jotka haluavat keskustella väitöskirjaprojektistaan tai työelämästä ja saada tukea omille tulevaisuudensuunnitelmilleen. Mentorointiin voi osallistua missä vain vaiheessa väitöskirjaprosessia. Mentorointi voi arveluttaa: Kannattaako sellaiseen käyttää aikaa? Minäkö muka puhuisin ventovieraille omista todellisista tuntemuksistani? Kokemukset ovat kuitenkin olleet pääosin erittäin myönteisiä. ”Kaiken kaikkiaan parasta mentoroinnissa oli nimenomaa toisten kokemusten kuuleminen ja sitä kautta oman itsensä näkeminen osana tutkimusyhteisöä.” ”Keskustelu oli oikeastaan hämmästyttävän avointa ja rehellistä.” Mentoroitavan tulisi voida sitoutua ryhmän tapaamiseen noin kerran kuussa noin puoleksi vuodeksi.

 Haluatko mukaan?

• Jos haluat aktoriksi eli mentoroitavaksi, ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella viimeistään 31.1.2019. Lomakkeessa sinua pyydetään kertomaan jotain tilanteestasi ja siitä, mitä haluat mentoroinnilta. Voit vaikuttaa siihen, kenestä tulee mentorisi.
• Jos haluat mentoriksi, ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella viimeistään 31.1.2019. Lomakkeessa sinua pyydetään kertomaan jotain itsestäsi ja siitä, mitä voisit antaa mentoroitaville. Kuvauksesi jaetaan mentoroitavaksi hakeville, jotka valitsevat itselleen sopivan mentorin.
• Lopullisen ryhmämuodostuksen tekee Langnetin koordinaattori. Kaikille mukaan ilmoittautuneille ei voida taata mentoria tai mentoroitavia. Ryhmät pyörivät itsenäisesti noin puoli vuotta. Osallistuminen on luottamuksellista. Toiminta ei ole maksullista eikä siitä makseta palkkiota.
• Lisätietoja Langnetin koordinaattorilta: ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi

TIETOA SAA ERITTÄIN MIELELLÄÄN VÄLITTÄÄ MYÖS YLIOPISTON ULKOPUOLELLE.

***

Briefly in English:

The Langnet group mentoring program 2019 is calling for new mentors and actors. The program was piloted in 2017, and the results were very good. The pilot participants felt that they got peer support, practical tips and in-depth discussions. This year we have an option for online groups, too, and the language of discussion is not limited to Finnish.

The idea of group mentoring

In group mentoring, one or two mentors and up to four actors meet and discuss career related issues. The meetings are confidential. There is a good guidebook for the mentoring sessions. The Langnet mentoring program is based on the University of Helsinki Mentoring Program. The need for mentoring varies greatly. According to a survey done by University of Helsinki, just about a half of PhD students discuss about their life and career plans with their supervisors. Langnet’s mentoring program is not an employment path; such help can be found through Finnish Mentors.

Who can be a mentor?

Mentors are PhDs who want to support younger colleagues. A mentor is an expert-by-experience who works at a university or elsewhere. Mentor’s own working life should be balanced so that the mentoring process would be a positive and encouraging experience for the actors. Mentor should be able to commit themselves to the group meetings about once a month for about six months.

Who can be an actor (or mentee)?

Actors are PhD students or recent PhDs who want to discuss their dissertation project or work life and get support for their own future plans. You can attend a mentoring program at any stage of the dissertation process. You may wonder the usefulness of mentoring. However, experiences have been very positive. You should be able to commit yourself to your group meetings about once a month for about six months.

Do you wish to apply for the Langnet mentoring program?

• If you want to be an actor, please apply with this form by January 31, 2019. In the form, you are asked to tell something about your situation and what you would like to do about mentoring.
• If you want to be a mentor, please register by this form by January 31, 2019. In the form, you are asked to tell something about yourself and what you could give to actors. Your description will be shared with the actor candidates who choose a suitable mentor for themselves.
• The final grouping is done by the Langnet coordinator. Not everyone can be guaranteed to get a mentoring group. The groups meet independently for about six months. All discussions in the groups are confidential. There is no fee or salary for participating in the program.
• For more information, please email to the Langnet coordinator: ulla.vanhatalo (at) helsinki.fi
• Please distribute this information also outside of universities.

Yhteensä satakunta väitöskirjantekijää ja ohjaajaa osallistui HELSLANGin ja Langnetin yhdessä järjestämään Kaamosseminaariin 13.-14.12.2018 Helsingissä. Väitöskirjatutkijoiden tekstejä käsiteltiin kahden päivän ajan kahdeksassa rinnakkaisessa sektiossa. Mukana oli tutkijoita kotimaisten yliopistojen lisäksi Tukholmasta ja Zürichistä. Kiitos kaikille osallistuneille tehokkaasta ja mukavasta seminaarista!

Helsingin yliopiston kieliaineiden tohtoriohjelma HELSLANG ja Langnet järjestävät Kaamosseminaarin kielentutkimuksen väitöskirjatutkijoille 13.-14. joulukuuta 2018 (torstai ja perjantai). Seminaariin tulee osallistujia suomalaisista yliopistoista sekä Tukholmasta ja Zürichistä. Kaamosseminaarin tavoite on olla sopivan rento seminaari, jossa jatko-opiskelijat voivat saada työlleen mahdollisimman hyödyllistä palautetta. Lisätietoja tästä. Menikö ilmoittautumien ohi, mutta haluaisit mukaan? Ota yhteys Langnetin koordinaattoriin, ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi

The Doctoral Program for Language Studies at the University of Helsinki (HELSLANG) and Langnet organize the Nordic Night Seminar for PhD students of linguistics, taking place on 13-14 December 2018 (Thu-Fri). The seminar is open to PhD students from Finnish universities, the University of Stockholm, and the University of Zurich. The Nordic Night Seminar aims at maximal feedback for the PhD students, without being overly formal or burdening, and allowing for informal encounters. More info here. Did you miss the deadline?  You still may have a chance to participate, just ask the Langnet coordinator, ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi

Langnet piti Kielitieteen päivien yhteydessä perinteisen keskustelutilaisuuden. Tilaisuuden aluksi Langnetin johtaja Matti Miestamo esitteli kuluneen vuoden toimintaa. Kuultiin mm. teemaryhmistä, Kulttuurirahaston myöntämän apurahan käytöstä, tiedekirjoittamisen päivästä ja mentorointikokeilusta, joka laajenee syksyllä.

Todettiin jälleen Langnetin tiedotusrooli kotimaisessa kielentutkimuksessa: langnet-kaikki-lista on vilkkaassa käytössä, ja Langnetin kalenterista löytyy tietoja monenlaisista kielitieteellisistä tapahtumista. Erityistä huomiota kiinnitti Helsingin yliopiston yliedustus tutkijaseminaarien listauksessa. Keskusteltiin tutkijaseminaarilistan merkityksestä nuorten tutkijoiden näkyvyyden lisääjänä, yhteyksien luojana ja toiminnan vilkkauden osoittajana rahoittajille. Koordinaattori toivoi, että tutkijaseminaarien vetäjät muistaisivat lähettää seminaaritietoja listalle.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös Langnet-kauden 2016-2019 loppuajan ohjelmasta. Perustoimintojen on tarkoitus jatkua ennallaan. Kulttuurirahaston teemaryhmien seminaareille myöntämää rahaa kannattaa hyödyntää aktiivisesti. Etenkin niissä yliopistoissa, joissa kielentutkimuksen jatko-opintotarjonta on supistunut, seminaarit voivat tuoda uusia näkökulmia omaan aiheeseen.

Vilkasta keskustelua herätti toive kielentutkimuksen yleistajuistamisen koulutuksesta. Esiin nousivat sekä keskustelut muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa että osallistuminen yhteiskunnalliseen debattiin. Kuultiin Itä-Suomen yliopistossa pidetyistä eri alojen tutkijoiden pikatreffeistä, ja toivottiin kielentutkijoiden kohtaamisia esimerkiksi psykologien, mediatutkijoiden, foneetikkojen, sosiologien, sosiaalipsykologien, aate- ja oppihistorioitsijoiden, yhteiskuntatieteilijöiden, signaalinkäsittelijöiden ja teknillisten alojen tutkijoiden kanssa. Todettiin monien kielentutkijoiden onnistuneen tieteidenvälisessä keskustelussa ja olevan jo nyt mukana erilaisissa monitieteisissä hankkeissa.

Keskusteltiin myös laajemmin oman tutkimusaiheen relevanssin tajuamisesta ja kielitieteen merkityksen avaamisesta. Koulutukseen liittyen toivottiin tutkijoiden kirjoittamaa blogisarjaa kieleen liittyvistä myyteistä. Ehdotettiin Skypen kautta toimivan kielitieteen klassikoita käsittelevän lukupiirin perustamista. Mahdollisen tiedekirjoittamisen koulutuspäivän aiheiksi toivottiin muun muassa kansainvälistä julkaisemista ja tähän liittyen oman suomalaisen tutkimuksen kontekstualisointia.

Nykyinen nelivuotinen Langnet-kausi on nyt yli puolivälissä. Ensi keväänä Joensuun Kielitieteen päivien yhteydessä on aika valita Langnetille uusi johtaja ja uusi kotiyliopisto sekä muutenkin keskustella Langnetin tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuuden ajankohta oli tänä vuonna hieman hankala ja osallistujia siksi suhteellisen vähän, vaikka keskustelu olikin vilkasta. Tervetuloa vuoden kuluttua sankoin joukoin keskustelemaan ja päättämään Langnetin asioista!

P.S. Helsingin Kielitieteen päivien yhteydessä kokoontui myös Langnetin johtoryhmä. Pöytäkirja löytyy tästä.

Langnetin vapaamuotoinen keskustelutilaisuus (“yleiskokous”) pidetään maanantaina 7.5.2018  kello 11.00 alkaen. Kokous päättyy ennen Kielitieteen päivien ohjelman alkamista. Tilaisuus pidetään Metsätalon salissa 4 (Unioninkatu 40, Helsinki). Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita!

Langnet network will have the annual free-form public meeting on Monday, May 7th 2018 starting at 11am. The meeting will take place in Metsätalo, room 4 (Unioninkatu 40, Helsinki). The meeting will end before the Finnish Conference of Linguistics starts. Everybody is welcome to discuss Langnet topics!

Odottamaton talvimyrsky pyyhkäisi Helsingin yliopiston blogipalvelimissa 27.2.2018 ja tuhosi osan sivujen sisällöistä. Lopullisia korjauksia odotellessa tältä sivulta löytyvät linkit kadonneeseen Ajankohtaista-palstaan.
—
Unexpected technical changes were made at the University of Helsinki blogs services last week, and some pages got seriously harmed. While waiting for the final reparations, the most important links can be found here:

Ohjeet Langnetin aineisto- ja tekstiseminaarien rahoitukseen vuonna/ 2018 Funding instructions for Langnet data and text seminars 2018
Kielitieteen päivät 2018 / The  Finnish Conference of Linguistics 2018
Tervetuloa Langnetiin / Welcome to Langnet
Vanhoja uutiskirjeitä / Newsletters Archive

Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä järjestettiin tänä vuonna Turussa.

Muutama asia tuli harvinaisen selväksi. Megatrendit vyöryvät myös tohtorikoulutuksessa. Monialaisuus, digitalisaatio, ilmiöpohjaisuus ja avoimuus koskevat kaikkia. Ura yhden työnantajan palveluksessa ei ole enää todennäköinen. Kansainvälinen täytyy olla, mitä se sitten tarkoittakaan (OKM:n tutkijanuratyöryhmän johtopäätökset).

Tilastot kertovat, että tällä hetkellä alle prosentti työvoimasta on tohtoreita. Noin kolmasosalle vuonna 2016 valmistuneista tohtoreista ennustetaan pysyvää työpaikkaa akateemisella uralla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi kolmesta tohtorista saa hakea työtä muualta kuin yliopistolta.

Valtioneuvoston uunituore Tutkimus- ja innovaationeuvoston tiekartta luo visiota tulevasta. Sen mukaan sivistys, osallisuus ja merkityksellisyys halutaan Suomen vahvuuksiksi. Liikkuvuus halutaan tavaksi. Tohtoreita halutaan työllistää lisää niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. OKM:ssa tehdään jo vuoden 2030 visiota. Silloin halutaan ”enemmän osaajia” ja ”uudenlaista osaamista”.

Turussa kuultiin paljon suuria sanoja tohtorien merkityksestä yhteiskunnassa.

Puheenvuoroissa toistui se, että väitöskirjatutkijoiden ajattelutapoja halutaan muuttaa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa yksittäisen tutkijalle, joka yksinkertaisesti haluaa väitöskirjansa valmiiksi ja töitä sen jälkeen(kin)? Miten tuleva tohtori voi ”muuttaa ajattelutapojaan” ja valmentaa itseään työelämään?

Jonkinlaisia ohjeita voi löytää esimerkiksi Sivistystyönantajilta marraskuussa tulossa olevasta selvityksestä.

Kohtaa ihmisiä yliopiston ulkopuolelta, etenkin yrityksistä. Tee juttuja yhdessä heidän kanssaan. Tee tätä jo jatko-opintojen alusta lähtien, ei vasta sitten kun väitöksen jälkeen työttömyys häämöttää. Tiedosta oma osaamisesi: todennäköisesti sinulla on esimerkiksi kyky tarkastella ongelmia analyyttisesti ja toimia pitkäjänteisesti. Hanki mentori. Uskalla astua oman ydinosaamisen ulkopuolelle.

Tässäpä pohdittavaa vaikka tutkijaseminaariin.

Langnetin ryhmämentorointikokeilu käynnistyi huhtikuussa 2017. Kaksi ryhmistä kokoontuu Helsingissä ja yksi Jyväskylässä. Ryhmissä on yhteensä viisi mentoria ja kymmenen aktoria. Mentorointiryhmät tapaavat noin puolen vuoden ajan. Toiminnan jatkoa kehitetään kokeiluun osallistuvien kokemusten pohjalta. Kaikkien muidenkin ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita. Tähän mennessä on toivottu verkossa tapaavaa mentorointiryhmää sekä ryhmää, jossa keskustelukielenä olisi englanti. Langnetin mentorointikokeilu perustuu Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelmaan.

Taas olen hätyytellyt väitöskirjatutkijoita ja muitakin päivittämään ja lisäämään tietojaan Langnetin sivuille. Teemaryhmien sivuille onkin kertynyt mukavasti tietoa ihmisistä ja tutkimuksesta. Aika monelta esittely vielä puuttuu.

Esittelytekstin tuottaminen voi olla samanlaista pakkopullaa kuin vaikka apurahahakemusten tekeminen. Ylimääräistä ja turhan tuntuista hommaa, joka lykkääntyy, ja jonka mieluiten unohtaisi.

Miksi sitten käyttää puoli tuntia tai jopa kokonainen tunti siihen, että kirjoittaa hiukan itsestään ja tekemisistään, ehkä vielä kaivaa kuvankin liitteeksi?

Langnetin kotisivut on mainio paikka kertoa Suomelle ja muulle maailmalle, että olet olemassa. Muut kielentutkijat löytävät sinut ja sinä heidät. Joku ehkä tarvitsee asiantuntemusta, jota on juuri sinulla. Rahoittajatkin todennäköisesti tykkäävät – sekä ennen että jälkeen rahoituspäätöksen. Google löytää yhdistelmän ”nimesi plus Langnet” helposti, kokeile vaikka.

Kyseessä ei ole vain pintatason näkyvyys tai liittyminen nimenä joukkoon, joka näyttää hyvältä. Hakeutumalla muiden tutkijoiden luo altistat itsesi aidolle vuorovaikutukselle. Jos olet olemassa verkkosivulla ja sähköpostilistalla, saat tietoa. Ennen pitkää saatat osallistua johonkin tilaisuuteen verkossa tai livenä. Pääset näkemään ja kuulemaan mitä muut tekevät, saat itse puhua omasta työstäsi, saat muilta kommentteja. Kasvat osaksi tiedeyhteisöä. Tai jos olet kasvanut siitä ulos, pääset takaisin sisälle.

Osalla kielentutkijoista on onni jo graduvaiheessa päästä mukaan tutkimusryhmään, joka tarjoaa kaiken tutkimusaiheesta työhuoneeseen ja rahoituksesta mentorointiin. Kaikilla tätä onnea ei ole, vaan ryhmä ja näkyvyys on hoidettava itse. Langnet on olemassa muun muassa siksi, että tällaisen ryhmän voisi löytää. Viime vuonna syntyneet teemaryhmät ovat itseorganisoituneita matalan kynnyksen tiedeyhteisöjä. Niissä tehdään juuri sitä, minkä ryhmäläiset itse kokevat mielekkääksi.

Haittaako sitten, jos ryhmässä kaikki muut tuntuvat tuntevan toisensa ja minä en vielä (tai enää) ketään? Ei haittaa. Onneksi teemaryhmissä on ne ydinporukat, jotka pyörittävät toimintaa. Toiminta kun ei ihan itsekseenkään pyöri. Kaikki kuitenkin mahtuvat mukaan. Ryhmät ovat auki kaikille väitöskirjatutkijoista emerituksiin. Mukaan voi mennä ihan vaikka vain kuuntelemaan.

Jotakuta ehkä suunnattomasti ärsyttää puhe näkyvyydestä ja verkostoitumisesta. Saa ärsyttää. Harva tutkija erityisesti haluaa olla esillä. Nykyaika nyt on vain sellaista, että jossain vaiheessa joka tapauksessa pitää näkyä ja kuulua. Oma pieni teemaryhmä on oiva paikka totutella keskusteluun ja näkyvillä olemiseen.

Jos haluat omat tietosi sinulle sopivan teemaryhmän sivulle, lähetä ne sähköpostiin ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi. Resurssipankkiin voit lisätä tietosi ihan itse haka-tunnuksilla. Jos tietosi löytyvät vielä wanhalta väitöskirjatutkijoiden sivulta, pyydä niiden siirtoa oikean teemaryhmän alle. Jos olet pitämässä – tai jo pitänyt – esitystä tutkijaseminaarissa, eikä esityksesi vielä näy tässä, lähetä koordinaattorin sähköpostiin tieto siitäkin.

Näy siis, ja kuulu! Jätä jälkiä. Jossain vaiheessa joku kiinnostunut voi löytää ne.

Marraskuussa Hesari uutisoi Hirvosen Maijasta, vuonna 2014 Langnetista väitelleestä kielentutkijasta. Joulukuussa Maijaa haastatteli Koillissanomat. Jutut liittyivät Maijan puheeseen Slushissa, jokavuotisessa teknologia- ja kasvuyritystapahtumassa.

Miten ja miksi Maija päätyi Slushiin – ja miten sinne voisi päätyä muitakin kielentutkijoita?

Maijan väitöskirja käsitteli kuvailutulkkausta eli sokeille ja näkövammaisille tehtävää verbaalista kuvausta. Projektin loppuvaiheessa heräsi ajatus sovelluksesta. Maija ryhtyi kokoamaan aiheesta kiinnostunutta porukkaa. Tavoite oli ja on kehittää automaattista tai puoliautomaattista sisällönkuvauksen menetelmää, jolla voitaisiin tehdä tekstikorpuksia ei-kielellisestä kulttuurista, kuten elokuvien visuaalisesta tai auditiivisesta sisällöstä.

Sovelluksilla olisi paljon käyttöä. Audiovisuaalista aineistoa saataisiin korpusmenetelmillä tutkittavaan muotoon. Toisaalta hyötyä olisi näkövammaiselle: sovellus kuvailisi kuvaruudulla sen informaation, jota itse ei voi havaita. Sovellus helpottaisi myös löytämään tietyn elementin vaikkapa tietystä elokuvasta.

Ideointi on ollut yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa. Humanisti pohtii sitä, millaisen mahdollisuuden kieli antaa kuva- ja äänimaailman kuvaamiseen. Millaiset kuvaukset ovat hyödyllisiä eri konteksteissa? Mitkä ovat kielen rajat?

Tutkimuksen soveltamiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Kuten usein tutkimuksessa, tässäkin on ollut paljon ihmisiä pohtimassa. Kenen ovat ideat? Kenellä on oikeus yrittää saada tästä rahaa? Ideoiden kypsyttely on ollut avointa. Kaupallistamisvaihe vie vielä vuosia, ja käytännön kehitystyö tulee yhteistyökumppanien kautta. Idean kaupallistamista ja myymistä on mietitty yhdessä Helsingin Innovaatiopalveluiden kanssa. Periaatteessa idean omistajuus paloitellaan jokaiselle mukana olevalle. Tämä voi olla mutkikas prosessi.

Slush on myyntitapahtuma, jossa pidetään myyntipuhe. – Ajattelen, että tiede on avointa ja tulokset kaikkien omaisuutta. Tutkimustietoon perustuvista innovaatioista tulee bisnesideoita, ja niitä voidaan pitää kauppatavarana. Koko väitöskirjan ajan olen miettinyt sitä, mikä on työn yhtäältä tieteellinen ja toisaalta yhteiskunnallinen merkitys. Kääntämisen ja tulkkauksen alalla yhteiskunnallinen merkitys on sisään rakennettu alusta asti.

Pitäisikö väitöskirjaa aloittelevan sitten jo osata pitää Slush-myyntipuhe aiheestaan? – Väitöskirjan aihetta valitessa pitäisi miettiä, että työllä on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista relevanssia. Mainospuhe voisi onnistuakin, kun tieteellinen fraseeraus ei ehkä vielä ole hallinnassa.

Maijan tie Slushiin vei Skolar Award -hankkeen kautta. Skolar Awardin takana on tiedeviestintään erikoistunut Kaskas Media, joka viime lokakuussa houkutteli post doceja näin: Tutkija, jätä mutku ja nouse Slushin lavalle. Facebook-mainos Käännöstiede-ryhmässä sai Maijan täyttämään lomakkeen viime hetkellä. – Sparrautin itseäni omalla lähipiirillä. Maallikot auttoivat ilmaisemaan asian helposti. Muutaman viikon kuluttua tuli soitto Kaskasista, olin päässyt mukaan ohjelmaan. Sieltä sai sitten ammattisparrausta.

Slushissa ideaksi riitti, että ”tätä pitäisi tutkia, koska”. – En saanut Slushissa päävoittoa, mutta sain paljon muuta. Olin ainut humanisti kymmenen finalistin joukossa. Lääketieteen ja tekniikan arvo on helppo nähdä yhteiskunnassa, mutta onneksi humanisminkin arvo näkyy, kuten tuoreessa kirjassa.

Vuoden 2017 aikana Langnetissa suunnitellaan mentoroinnin aloittamista. Maija on lupautunut mukaan mentoroimaan.  – Haluan kannustaa ihmisiä uskomaan omaan aiheeseensa. Marginaalista voi löytyä iso juttu. Ihan pienestä voi kasvaa suurta. Siitä avautuu jotain huikeaa. Hyviä juttuja löytyy todennäköisimmin yhteistyössä ja yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kannattaa olla rohkea ja luova, mennä mukaan, miettiä hurjiakin ideoita, ottaa riskejä. Ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Kannattaa miettiä out of the box jo väitöskirjavaiheessa.

– Omaa väitöskirjaa aloittaessa tuntui, että onpa tosi kiinnostava aihe, mutta hemmetti miten vaikea. Asian marginaalisuus vaivasi, kun aihe kosketti ”vain” näkövammaisia. Ja nyt tajuan, että kuvailutulkkauksesta on hyötyä globaalisti, ihan jokaiselle. Lisäksi on huippujännittävää tajuta, että kuvailutulkkauksessa kaikilla kielen elementeillä ja tasoilla on merkitystä. Mitä valitsen tulkkaukseen, kun aikaa rajallisesti eikä kaikkea voi esittää? Mitä kaikkea kielen yksi morfeemi kuvan kompositiosta kertoo? Millaisia avaimia joku objekti antaa kuvan ymmärtämiseen? Kerrotaanko aktiivissa vai passiivissa? Millaiset verbit me valitaan, millainen aspekti? Miten kielellä profiloidaan?

Maijalla on avoin kutsu kielentutkijoille. – Minuun saa mielellään olla yhteydessä, mikäli on kiinnostunut tutkimaan kieltä kanssani kuvailun näkökulmasta. Eli kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan sitä, miten kieli kuvaa havaintomaailmaa; olisi se sitten kielioppia, informaatiorakennetta, syntaksia tai mitä vaan osa-aluetta.

Lisätietoa:
maija.hirvonen(at)helsinki.fi
Tuhat-profiili