Odottamaton talvimyrsky pyyhkäisi Helsingin yliopiston blogipalvelimissa 27.2.2018 ja tuhosi osan sivujen sisällöistä. Lopullisia korjauksia odotellessa tältä sivulta löytyvät linkit kadonneeseen Ajankohtaista-palstaan.
—
Unexpected technical changes were made at the University of Helsinki blogs services last week, and some pages got seriously harmed. While waiting for the final reparations, the most important links can be found here:

Ohjeet Langnetin aineisto- ja tekstiseminaarien rahoitukseen vuonna/ 2018 Funding instructions for Langnet data and text seminars 2018
Kielitieteen päivät 2018 / The  Finnish Conference of Linguistics 2018
Tervetuloa Langnetiin / Welcome to Langnet
Vanhoja uutiskirjeitä / Newsletters Archive

Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä järjestettiin tänä vuonna Turussa.

Muutama asia tuli harvinaisen selväksi. Megatrendit vyöryvät myös tohtorikoulutuksessa. Monialaisuus, digitalisaatio, ilmiöpohjaisuus ja avoimuus koskevat kaikkia. Ura yhden työnantajan palveluksessa ei ole enää todennäköinen. Kansainvälinen täytyy olla, mitä se sitten tarkoittakaan (OKM:n tutkijanuratyöryhmän johtopäätökset).

Tilastot kertovat, että tällä hetkellä alle prosentti työvoimasta on tohtoreita. Noin kolmasosalle vuonna 2016 valmistuneista tohtoreista ennustetaan pysyvää työpaikkaa akateemisella uralla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi kolmesta tohtorista saa hakea työtä muualta kuin yliopistolta.

Valtioneuvoston uunituore Tutkimus- ja innovaationeuvoston tiekartta luo visiota tulevasta. Sen mukaan sivistys, osallisuus ja merkityksellisyys halutaan Suomen vahvuuksiksi. Liikkuvuus halutaan tavaksi. Tohtoreita halutaan työllistää lisää niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. OKM:ssa tehdään jo vuoden 2030 visiota. Silloin halutaan ”enemmän osaajia” ja ”uudenlaista osaamista”.

Turussa kuultiin paljon suuria sanoja tohtorien merkityksestä yhteiskunnassa.

Puheenvuoroissa toistui se, että väitöskirjatutkijoiden ajattelutapoja halutaan muuttaa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa yksittäisen tutkijalle, joka yksinkertaisesti haluaa väitöskirjansa valmiiksi ja töitä sen jälkeen(kin)? Miten tuleva tohtori voi ”muuttaa ajattelutapojaan” ja valmentaa itseään työelämään?

Jonkinlaisia ohjeita voi löytää esimerkiksi Sivistystyönantajilta marraskuussa tulossa olevasta selvityksestä.

Kohtaa ihmisiä yliopiston ulkopuolelta, etenkin yrityksistä. Tee juttuja yhdessä heidän kanssaan. Tee tätä jo jatko-opintojen alusta lähtien, ei vasta sitten kun väitöksen jälkeen työttömyys häämöttää. Tiedosta oma osaamisesi: todennäköisesti sinulla on esimerkiksi kyky tarkastella ongelmia analyyttisesti ja toimia pitkäjänteisesti. Hanki mentori. Uskalla astua oman ydinosaamisen ulkopuolelle.

Tässäpä pohdittavaa vaikka tutkijaseminaariin.

Langnetin ryhmämentorointikokeilu käynnistyi huhtikuussa 2017. Kaksi ryhmistä kokoontuu Helsingissä ja yksi Jyväskylässä. Ryhmissä on yhteensä viisi mentoria ja kymmenen aktoria. Mentorointiryhmät tapaavat noin puolen vuoden ajan. Toiminnan jatkoa kehitetään kokeiluun osallistuvien kokemusten pohjalta. Kaikkien muidenkin ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita. Tähän mennessä on toivottu verkossa tapaavaa mentorointiryhmää sekä ryhmää, jossa keskustelukielenä olisi englanti. Langnetin mentorointikokeilu perustuu Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelmaan.

Taas olen hätyytellyt väitöskirjatutkijoita ja muitakin päivittämään ja lisäämään tietojaan Langnetin sivuille. Teemaryhmien sivuille onkin kertynyt mukavasti tietoa ihmisistä ja tutkimuksesta. Aika monelta esittely vielä puuttuu.

Esittelytekstin tuottaminen voi olla samanlaista pakkopullaa kuin vaikka apurahahakemusten tekeminen. Ylimääräistä ja turhan tuntuista hommaa, joka lykkääntyy, ja jonka mieluiten unohtaisi.

Miksi sitten käyttää puoli tuntia tai jopa kokonainen tunti siihen, että kirjoittaa hiukan itsestään ja tekemisistään, ehkä vielä kaivaa kuvankin liitteeksi?

Langnetin kotisivut on mainio paikka kertoa Suomelle ja muulle maailmalle, että olet olemassa. Muut kielentutkijat löytävät sinut ja sinä heidät. Joku ehkä tarvitsee asiantuntemusta, jota on juuri sinulla. Rahoittajatkin todennäköisesti tykkäävät – sekä ennen että jälkeen rahoituspäätöksen. Google löytää yhdistelmän ”nimesi plus Langnet” helposti, kokeile vaikka.

Kyseessä ei ole vain pintatason näkyvyys tai liittyminen nimenä joukkoon, joka näyttää hyvältä. Hakeutumalla muiden tutkijoiden luo altistat itsesi aidolle vuorovaikutukselle. Jos olet olemassa verkkosivulla ja sähköpostilistalla, saat tietoa. Ennen pitkää saatat osallistua johonkin tilaisuuteen verkossa tai livenä. Pääset näkemään ja kuulemaan mitä muut tekevät, saat itse puhua omasta työstäsi, saat muilta kommentteja. Kasvat osaksi tiedeyhteisöä. Tai jos olet kasvanut siitä ulos, pääset takaisin sisälle.

Osalla kielentutkijoista on onni jo graduvaiheessa päästä mukaan tutkimusryhmään, joka tarjoaa kaiken tutkimusaiheesta työhuoneeseen ja rahoituksesta mentorointiin. Kaikilla tätä onnea ei ole, vaan ryhmä ja näkyvyys on hoidettava itse. Langnet on olemassa muun muassa siksi, että tällaisen ryhmän voisi löytää. Viime vuonna syntyneet teemaryhmät ovat itseorganisoituneita matalan kynnyksen tiedeyhteisöjä. Niissä tehdään juuri sitä, minkä ryhmäläiset itse kokevat mielekkääksi.

Haittaako sitten, jos ryhmässä kaikki muut tuntuvat tuntevan toisensa ja minä en vielä (tai enää) ketään? Ei haittaa. Onneksi teemaryhmissä on ne ydinporukat, jotka pyörittävät toimintaa. Toiminta kun ei ihan itsekseenkään pyöri. Kaikki kuitenkin mahtuvat mukaan. Ryhmät ovat auki kaikille väitöskirjatutkijoista emerituksiin. Mukaan voi mennä ihan vaikka vain kuuntelemaan.

Jotakuta ehkä suunnattomasti ärsyttää puhe näkyvyydestä ja verkostoitumisesta. Saa ärsyttää. Harva tutkija erityisesti haluaa olla esillä. Nykyaika nyt on vain sellaista, että jossain vaiheessa joka tapauksessa pitää näkyä ja kuulua. Oma pieni teemaryhmä on oiva paikka totutella keskusteluun ja näkyvillä olemiseen.

Jos haluat omat tietosi sinulle sopivan teemaryhmän sivulle, lähetä ne sähköpostiin ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi. Resurssipankkiin voit lisätä tietosi ihan itse haka-tunnuksilla. Jos tietosi löytyvät vielä wanhalta väitöskirjatutkijoiden sivulta, pyydä niiden siirtoa oikean teemaryhmän alle. Jos olet pitämässä – tai jo pitänyt – esitystä tutkijaseminaarissa, eikä esityksesi vielä näy tässä, lähetä koordinaattorin sähköpostiin tieto siitäkin.

Näy siis, ja kuulu! Jätä jälkiä. Jossain vaiheessa joku kiinnostunut voi löytää ne.

For a brief summary in English, please scroll down.

Hyvät kielentutkijat!

Uuden Langnetin toiminta on alkanut löytää muotoaan. Tässä uutiskirjeessä on tuoreimpia kuulumisia ja kertauksena jotain vanhaakin.

Rahoitustilanne: Langnet haki vuoden 2016 säätiöhauissa rahoitusta erityisesti väitöskirjatutkijoiden kotimaanmatkoihin sekä kesäkouluun. Valitettavasti yksikään hakemuksista (Koneen Säätiö, SKR, Wihurin rahasto) ei tuottanut tulosta. Langnet ei toistaiseksi voi järjestää rahoitusta vaativia tapahtumia kuten kesäkoulua eikä myöntää matka-apurahoja. Koneen Säätiön vuoden 2015 myöntämän apurahan turvin Langnet-verkostolla on kuitenkin koordinaattori vuoden 2019 loppuun, mikä mahdollistaa verkoston olemassaolon ja ydintoimintojen pyörittämisen. – Langnetin johtoryhmä pohtii asiaa. Muidenkin näkökulmat ja ideat ovat tervetulleita.

Kielitieteen päivät: Langnet osallistuu Jyväskylässä järjestettäville Kielitieteen päiville 18.–20.5.2017. Langnetin teemaryhmät voivat halutessaan järjestää kokoontumisia (esim. tekstiseminaaripäivä) keskiviikkona 17.5. Seminaaripäivän päätteeksi 17.5. järjestetään Langnetin yhteinen kokous alkaen kello 17.00. Puolentoista tunnin kokoontuminen jakautuu kahtia siten, että väitöskirjatutkijat ja väitelleet keskustelevat ensin omina ryhminään 45 minuuttia ja yhdessä koko Langnetin väen voimin keskustellaan 45 minuuttia.  Ainakin jotkin teemaryhmät ovat myös järjestämässä varsinaiseen ohjelmaan kuuluvaa työpajaa. Kysy oman ryhmäsi vetäjiltä, mitä on suunnitteilla.

Mentorointikokeilu: Keväällä 2017 Langnetissa kokeillaan ryhmämentorointia. Niin yliopistossa kuin muuallakin työskentelevät kieliaineiden tohtorit auttavat nuorempia kollegoita suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Lisätietoja tästä.

Tapahtumakalenteri: Langnetin sivuilta löydät kielentutkijoiden oman tapahtumakalenterin. Jos huomaat puuttuvan tapahtumatiedon, kerro koordinaattorille. Langnetin sivulta löytyy myös linkkejä muualla maailmassa oleviin kielentutkimuksen alan tapahtumakalentereihin.

Tapahtumien striimaus tai videotallennus: Kun joku jossakin järjestää jotakin, olisi hyvä, jos kauempanakin asuvat voisivat osallistua. Kysykää oman yliopistonne opetusteknologiapalveluista tähän apua. Helpoiten onnistuu Adobe Connect ohjelmalla. Esim. Helsingin yliopistossa tietyissä luentosaleissa on myös vielä helpompi Unitube-järjestelmä. Yksittäistä kuuntelijaa varten voi toimia myös Skype-yhteys.

Teemaryhmät: Langnetissa on tällä hetkellä kaksitoista teemaryhmää. Näissä väitöskirjatutkijavetoisissa teemaryhmissä on jo runsaasti jäseniä. Kunkin teemaryhmän esittelysivun alalaidan linkistä löydät jäsenten tutkimusaiheiden kuvauksia. Kaikki kielentutkijat ovat tervetulleita liittymään itseään kiinnostavaan teemaryhmään – tai vaikka kahteen. Liity ryhmän sähköpostilistalle ja pyydä koordinaattoria lisäämään tutkimusaiheesi kuvaus sivulle. Ryhmään liittyminen voi tuoda uutta virtaa työhösi!

Sähköpostilistat: Kitu-listan ja langnet-kaikki-listan yhdistyminen marraskuussa 2016 sujui suuremmitta ongelmitta. langnet-kaikki@helsinki.fi-listalla on tällä hetkellä 580 osoitetta, näistä osa listoja. Listalle voivat laittaa viestejä kaikki listalla olevat. Jos haluat tietää, ketä listalla on, laita viesti ”who langnet-kaikki” osoitteeseen majordomo@helsinki.fi . Listalle liittymisen ohjeet löydät tästä. Erityisesti tohtorikoulutukseen liittyvää tiedotusta varten oleva lista on edelleen langnet-opiskelijat(at)helsinki.fi

Kurssit: Langnet-verkoston yliopistoissa on tarjolla useita väitöskirjatutkijalle sopivia kursseja. Etenkin verkkokurssit ovat helposti saavutettavia kaikille.

Tutkijaseminaarit: Langnet-verkoston yliopistoissa järjestetään joka viikko useita tutkijaseminaareja. Katso, millaisia aiheita Langnetin piirissä tutkitaan juuri nyt. Jos et pääse paikan päälle seuraamaan sinua kiinnostavaa aihetta, ehdota seminaarin pitäjälle skype-yhteyttä. Jos oma seminaarisi ei vielä näy listalla, pyydä seminaarin vetäjää lähettämään tiedot koordinaattorille.

Ja vielä kertauksena:

Resurssipankkiin voivat kaikki suomalaiset tai Suomessa työskentelevät kielentutkijat lisätä tietonsa. Näkökulma-palstalla voit sanoa sanottavasi kielentutkimukseen tai tutkijakoulutukseen liittyvistä asioista. Vertaistukea aina tarvitaan! Vai olisitko valmis antamaan sitä muille? Kielentutkijoiden tarinoita kerätään tänne. Koordinaattorin palstalla on juttuja tuoreista aiheista, viimeksi Hirvosen Maijasta Slushissa.

Keskusteluttaako? Facebookissa keskustelua käydään sekä Langnetin julkisella sivustolla että väitöskirjatutkijoiden suljetulla sivustolla. Molempia sivustoja hallinnoivat Langnetin väitöskirjatutkijoiden edustajat. Kielentutkijoilla on myös muita keskustelusivustoja, kuten Kielitiede-ryhmä. Käytössäsi on myös Kielipankin Foorumi, jonka kautta saat tarvittaessa neuvoja myös Kielipankin asiantuntijoilta. Keskustelulinkit löydät täältä.

***

A summary in English:

• So far Langnet has not received funding for travel costs, so no seminars or workshops can be funded by Langnet.
• The Langnet theme groups can organize seminars on Wednesday May 17^th in connection with the Finnish Conference of Linguistics. There will also be a Langnet meeting on Wednesday May 17^th at 5pm-6.30pm, first 45 minutes being for PhD students and others (post docs, supervisors) separately, the second 45 being for the whole Langnet family.
• Langnet is piloting a mentoring programme during the spring 2017. Currently the pilot runs in Finnish only. Hopefully the programme will be expanded in English as well.
• You’ll find the Langnet event calendar here. If you’re organizing something, please consider streaming your event to a wider audience as well (Adobe Connect, even Skype).
• There are 12 theme groups running in Langnet, please find your own here.
• langnet-kaikki@helsinki.fi is the list which reaches most of the people working with linguistics and language studies in Finland. All list members can send messages to the list. If you wonder who are on the list, please email a message “who langnet-kaikki” to the address majordomo@helsinki.fi
• There are plenty of courses available at the Langnet network universities. Please remember the list of research seminars as well.
• There are also other things you might find interesting, e.g. the Resource Bank, the Langnet Facebook group, the Langnet PhD Students Facebook group, or the Language Bank of Finland Forum.

Marraskuussa Hesari uutisoi Hirvosen Maijasta, vuonna 2014 Langnetista väitelleestä kielentutkijasta. Joulukuussa Maijaa haastatteli Koillissanomat. Jutut liittyivät Maijan puheeseen Slushissa, jokavuotisessa teknologia- ja kasvuyritystapahtumassa.

Miten ja miksi Maija päätyi Slushiin – ja miten sinne voisi päätyä muitakin kielentutkijoita?

Maijan väitöskirja käsitteli kuvailutulkkausta eli sokeille ja näkövammaisille tehtävää verbaalista kuvausta. Projektin loppuvaiheessa heräsi ajatus sovelluksesta. Maija ryhtyi kokoamaan aiheesta kiinnostunutta porukkaa. Tavoite oli ja on kehittää automaattista tai puoliautomaattista sisällönkuvauksen menetelmää, jolla voitaisiin tehdä tekstikorpuksia ei-kielellisestä kulttuurista, kuten elokuvien visuaalisesta tai auditiivisesta sisällöstä.

Sovelluksilla olisi paljon käyttöä. Audiovisuaalista aineistoa saataisiin korpusmenetelmillä tutkittavaan muotoon. Toisaalta hyötyä olisi näkövammaiselle: sovellus kuvailisi kuvaruudulla sen informaation, jota itse ei voi havaita. Sovellus helpottaisi myös löytämään tietyn elementin vaikkapa tietystä elokuvasta.

Ideointi on ollut yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa. Humanisti pohtii sitä, millaisen mahdollisuuden kieli antaa kuva- ja äänimaailman kuvaamiseen. Millaiset kuvaukset ovat hyödyllisiä eri konteksteissa? Mitkä ovat kielen rajat?

Tutkimuksen soveltamiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Kuten usein tutkimuksessa, tässäkin on ollut paljon ihmisiä pohtimassa. Kenen ovat ideat? Kenellä on oikeus yrittää saada tästä rahaa? Ideoiden kypsyttely on ollut avointa. Kaupallistamisvaihe vie vielä vuosia, ja käytännön kehitystyö tulee yhteistyökumppanien kautta. Idean kaupallistamista ja myymistä on mietitty yhdessä Helsingin Innovaatiopalveluiden kanssa. Periaatteessa idean omistajuus paloitellaan jokaiselle mukana olevalle. Tämä voi olla mutkikas prosessi.

Slush on myyntitapahtuma, jossa pidetään myyntipuhe. – Ajattelen, että tiede on avointa ja tulokset kaikkien omaisuutta. Tutkimustietoon perustuvista innovaatioista tulee bisnesideoita, ja niitä voidaan pitää kauppatavarana. Koko väitöskirjan ajan olen miettinyt sitä, mikä on työn yhtäältä tieteellinen ja toisaalta yhteiskunnallinen merkitys. Kääntämisen ja tulkkauksen alalla yhteiskunnallinen merkitys on sisään rakennettu alusta asti.

Pitäisikö väitöskirjaa aloittelevan sitten jo osata pitää Slush-myyntipuhe aiheestaan? – Väitöskirjan aihetta valitessa pitäisi miettiä, että työllä on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista relevanssia. Mainospuhe voisi onnistuakin, kun tieteellinen fraseeraus ei ehkä vielä ole hallinnassa.

Maijan tie Slushiin vei Skolar Award -hankkeen kautta. Skolar Awardin takana on tiedeviestintään erikoistunut Kaskas Media, joka viime lokakuussa houkutteli post doceja näin: Tutkija, jätä mutku ja nouse Slushin lavalle. Facebook-mainos Käännöstiede-ryhmässä sai Maijan täyttämään lomakkeen viime hetkellä. – Sparrautin itseäni omalla lähipiirillä. Maallikot auttoivat ilmaisemaan asian helposti. Muutaman viikon kuluttua tuli soitto Kaskasista, olin päässyt mukaan ohjelmaan. Sieltä sai sitten ammattisparrausta.

Slushissa ideaksi riitti, että ”tätä pitäisi tutkia, koska”. – En saanut Slushissa päävoittoa, mutta sain paljon muuta. Olin ainut humanisti kymmenen finalistin joukossa. Lääketieteen ja tekniikan arvo on helppo nähdä yhteiskunnassa, mutta onneksi humanisminkin arvo näkyy, kuten tuoreessa kirjassa.

Vuoden 2017 aikana Langnetissa suunnitellaan mentoroinnin aloittamista. Maija on lupautunut mukaan mentoroimaan.  – Haluan kannustaa ihmisiä uskomaan omaan aiheeseensa. Marginaalista voi löytyä iso juttu. Ihan pienestä voi kasvaa suurta. Siitä avautuu jotain huikeaa. Hyviä juttuja löytyy todennäköisimmin yhteistyössä ja yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kannattaa olla rohkea ja luova, mennä mukaan, miettiä hurjiakin ideoita, ottaa riskejä. Ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Kannattaa miettiä out of the box jo väitöskirjavaiheessa.

– Omaa väitöskirjaa aloittaessa tuntui, että onpa tosi kiinnostava aihe, mutta hemmetti miten vaikea. Asian marginaalisuus vaivasi, kun aihe kosketti ”vain” näkövammaisia. Ja nyt tajuan, että kuvailutulkkauksesta on hyötyä globaalisti, ihan jokaiselle. Lisäksi on huippujännittävää tajuta, että kuvailutulkkauksessa kaikilla kielen elementeillä ja tasoilla on merkitystä. Mitä valitsen tulkkaukseen, kun aikaa rajallisesti eikä kaikkea voi esittää? Mitä kaikkea kielen yksi morfeemi kuvan kompositiosta kertoo? Millaisia avaimia joku objekti antaa kuvan ymmärtämiseen? Kerrotaanko aktiivissa vai passiivissa? Millaiset verbit me valitaan, millainen aspekti? Miten kielellä profiloidaan?

Maijalla on avoin kutsu kielentutkijoille. – Minuun saa mielellään olla yhteydessä, mikäli on kiinnostunut tutkimaan kieltä kanssani kuvailun näkökulmasta. Eli kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan sitä, miten kieli kuvaa havaintomaailmaa; olisi se sitten kielioppia, informaatiorakennetta, syntaksia tai mitä vaan osa-aluetta.

Lisätietoa:
maija.hirvonen(at)helsinki.fi
Tuhat-profiili

Sirkku Ruokkeinen on valittu Langnetin johtoryhmään väitöskirjatutkijoiden edustajaksi. Sirkku on väitöskirjatutkija Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa. Väitöskirja käsittelee kirjan evaluaatiota 1500-luvun Englannissa. Sirkku toimii myös Langnetin teemaryhmän ‘Historiallinen kielentutkimus, vanhat kirjakielet ja tekstit’ vetäjätiimissä.

Sirkku seuraa tehtävässä Katri Priikiä, joka väitöskirjan valmistumisen myötä jättää paikkansa johtoryhmässä. Kiitos Katrille hyvästä yhteistyöstä ja Langnetin asioihin paneutumisesta. Sirkulle lämpimästi tervetuloa ja intoa tehtävän hoitamiseen.