KIRJOITTANUT: Silja Lamminmäki-Vartia & Helka Saarinen
KUVAT: Silja Lamminmäki-Vartia
Hankkeessamme tilalla tarkoitetaan sekä fyysisiä että virtuaalisia tiloja, jotka liittyvät johonkin katsomukselliseen traditioon tai ulottuvuuteen (esim. kirkko, moskeija, museo). Se on myös vertauskuva asioiden tilasta. Näkyvätkö erilaiset katsomukset ja katsomukselliset aiheet lapsiryhmissä? Entä voisiko vaikkapa museoon mennä katsomuskasvatuksen näkökulmasta?
Opetussuunnitelmien (Vasu & EOPS) mukaan oppimisympäristön tulisi laajeta päiväkodista ulos ympäröivään maailmaan. Niin lähiympäristöön kuin laajemmallekin. Tutuksi lapsille tulevat erilaiset julkiset tilat ja paikat, joissa ja joiden avulla varhaiskasvatuksen opettajat yhdessä lasten kanssa tekevät todeksi opetussuunnitelman tavoitteita laajentamalla lasten mielenkiinnonkohteita kokemuksellisen oppimisen kautta. Yhteistyöhön lähialueen eri toimijoiden kanssa kannustetaan myös opetussuunnitelmissa.
Katsomuskasvatuksen oppimisympäristöjä voi laajentaa myös museoon. Uskallamme väittää, että museot ovat vielä varsin hyödyntämätön resurssi katsomuskasvatuksessa, vaikka niin kansallisten kuin paikallisten museoiden kokoelmissa on paljon esineistöä ja maalauksia liittyen erilaisiin uskontoihin ja muihin katsomuksiin sekä elämänkysymyksiin kuten syntymään ja kuolemaan tai muihin elämänkaaren juhliin liittyen.
Helsingin osahankkeen ja espoolaisen Helinä Rautavaaran museon yhteistyönä on suunniteltu lapsille museo-opastus ”Katsomuskierros taikatyynyillä”. Elämyksellisellä ja moniaistisella kierroksella tutustutaan eri katsomuksiin museon kokoelman, tarinoiden, leikkien ja tehtävien välityksellä. Kierros tukee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelman katsomuskasvatuksen ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Kierros on jo osa Espoon KULPS! Kulttuuri- ja liikuntapolkua esiopetusikäisille lapsille.
Museokierros on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun museotila esineistöineen ja siellä vierailulla olevat ammattitaitoiset ihmiset, tässä tapauksessa hankkeessamme mukana olleet varhaiskasvatuksen opettajat ja museokierrosta tuolloin vetänyt yleisömanageri Taina Kilpelä, pääsevät vuoropuheluun yhdessä aiheesta innostuneiden tutkijoiden kanssa. Tämä syksyllä 2019 tapahtunut kohtaaminen viritti yhteistyön museon ja hankkeemme välille. Lähtökohtana oli kysymys: miten tämä museo voisi olla tukemassa varhaiskasvatuksen opettajia katsomuskasvatuksen toteuttamisessa?
Tästä lähti liikkeelle yhteinen suunnitteluprosessi. Mukana meitä oli museolta silloinen yleisömanageri Taina Kilpelä, museonjohtaja Ilona Niinikangas, hankkeestamme Silja Lamminmäki-Vartia ja Saila Poulter sekä Espoon varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Särmälä. Kierrosta piti pilotoida jo keväällä 2020, mutta vallitseva pandemia tilanne siirsi kokeilut syksyyn. Kierrosta ehdittiin kokeilla parilla ryhmällä ennen kuin Korona pakotti jälleen museon sulkemaan ovensa.
Silloin museolta päätettiin ottaa tekniikan avuksi ja kierroksesta kokeiltiin livestriimi-opastusta uuden yleisömanageri Helka Saarisen vetämänä. Helkan kanssa jatkoimme myös kierroksen pedagogista kehittämistä saadun palautteen pohjalta. Saimme kokea, että tämähän toimii! Ja jopa ehkä paremmin kuin perinteinen museovierailu, joiltakin osin. Iso kiitos museon media-assistentti Tomas Loktionoffille, joka kärsivällisesti kehitti kuvakulmia striimeihin sekä pysyi kameran kanssa Helkan ja ajoittain vauhdikkaan taikatyynyn matkassa ympäri museota. Tomas oli myös aktiivisesti kehittämässä kierroksia kuvaajan näkökulmasta.
Katsomuskierros taikatyynyillä elämyksellinen opastus on tammikuusta 2021 ollut varattavissa museolta. Livestriim toteutus mahdollistaa päiväkotien etävierailun myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Näin museo on päiväkotien saavutettavissa ympäri Suomea. Kierrosta voi hyödyntää myös alan opiskelijoiden opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Mainittakoon, että tänä vuonna Helsingin yliopiston varhaiskasvatuken opettajaopiskelijat pääsivät livestriim museokierrokselle osana eettisen ja katsomuskasvatuksen pedagogiikan kurssiaan. Heiltä saatiin myös hyvää pedagogista palautetta kierroksen kehittämistä varten.
Museokierroksesta on jo valmistunut pro gradu tutkielma: Helinä Rautavaaran museo varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen oppimisympäristönä. Turun yliopiston uskontotieteen opiskelija Vilma Laurila havainnoi livestriim kierroksia viime talvena ja haastatteli päiväkotien opettajia kierroksen jälkeen. Opettajien antamaa palautetta tullaan edelleen hyödyntämään kierroksen kehittämisessä, jossa Vilma on myös mukana. Suunnitteilla on pedagogista työskentelyvinkkiä päiväkodeille etu-ja jälkikäteistyöskentelyyn lasten kanssa.
Seuraavaksi museon yleisömanageri Helka Saarinen kuvaa kokemuksiaan ja jakaa pohdintojaan katsomuskierroksista kuluneen talven ja kevään aikana.
Uskonnot, katsomukset ja dialogi ovat lähellä sydäntäni. Katsomusten ja laajemminkin kulttuurien välisen dialogin tarve tuntuu entistä tärkeämmältä nykypäivän maailmassa, jossa polarisoituneet mielipiteet helposti värittävät keskustelua eri ääripäiden huuteluksi. Mielestäni onkin siis tärkeää, että katsomusdialogi on osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa; siellä kyky kulttuurien väliseen vuoropuheluun ja tiedonjakamiseen saa siemenen, joka toivon mukaan kasvattaa ajan kanssa yhdenvertaisempaa ja empatiakykyisempää tulevaisuutta.
Museot toimivat oivallisena paikkana katsomusdialogille! Ne ovat puolueettomia, ajankohtaisen faktatiedon saamisen paikkoja eivätkä ole uskonnollisesti sitoutuneita ja toimivat näin tasa-arvoisena alustana vuoropuhelulle sekä kohtaamiselle ja uuden oppimiselle.
Itse oppaana pidän todella paljon katsomuskierroksien vetämisestä lapsille! Aloitimme striimatut etäopastukset vuoden 2020 lopulla ja olemme pitäneet niitä jo useita kymmeniä. Parhaimpia hetkiä ovat olleet, kun lapset ovat selkeästi innostuneet pohtimaan katsomuksia esineiden kautta ja jakaneet omia kokemuksiaan.
”Meidänkin iskällä on kotona rukousmatto, mä voin kertoa miten se toimii”
”miksi tolla Durga-jumalalla on noin monta kättä”
”mä voin kertoa teille muille mitä tossa rukouskutsussa sanotaan, osaan arabiaa”
”Aaah, tonko takia mun kaverin kotona ei syödä samoja juttuja”
”mä oon käynyt mun perheen kanssa moskeijassa ja kirkossa, ne on tosi nättejä”
On mahtavaa, miten lasten kanssa saa yhdessä pohtia ja ihmetellä erilaisia katsomuksia! Ja että heillä on myös paikka ja hetki sanoa, jos joku asia tuntuu jännältä, oudolta, kivalta, uudelta tai tutulta.
Nyt korona-aikana, kun museot ovat olleet kiinni, etäopastukset ovat toimineet erittäin hyvänä vaihtoehtona ja näin museovierailulle voi osallistua päiväkotiryhmiä ympäri Suomea! Nämä etäopastetut katsomuskierrokset päiväkoti-ikäisille tulevat ehdottomasti jäämään museomme opastarjontaan myös tulevaisuudessa, oli koronaa tai ei!
Helinä Rautavaaran museolle yhteistyö Helsingin yliopiston Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa hankkeen kanssa on erittäin tärkeää ja antoisaa. Onkin ollut ilo olla hankkeessa mukana, olemme museona oppineet paljon. Opastuksien lopussa, kun olemme lasten kanssa tanssineet maanviljelystanssin ja pohtineet, miksi on hyvä tutustua erilaisiin katsomuksiin, on joka kerta tullut minulle sellainen olo, että kyllä.
Juuri tästä tässä on kyse:
Vuoropuhelusta, kohtaamisesta ja avoimesta uteliaisuudesta!
Silja on hankkeen projektisuunnittelija ja
Helka on Helinä Rautavaaranmuseon yleisömanageri.