Graduntekijät esittelevät töitään

Teksti: Johana Sandqvist

Hei kaikki!

Tässä pieni mainos tulevasta jännittävästä tapahtumasta. Kuulun graduntekijöiden joukkoon, joka esittelee parin viikon päästä töitään Helsingin yliopiston päärakennuksella. Meidän suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ryhmämme järjestää Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – Opiskelijat esittelevät lopputöitään -tapahtuman. Tilaisuudessa tutkielmantekijät kertovat graduistaan esitelmien ja posterien muodossa. Mukana on monipuolisesti tutkielmia eri erikoisaloilta. Tapahtuma on erinomainen mahdollisuus tutustua laitoksemme tämänhetkiseen tutkimukseen ja vaikkapa saada ideoita omaan tulevaan tai tekeillä olevaan graduun. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin laitoksen opiskelijat ja henkilökunta kuin aiheesta kiinnostuneet abitkin. Luvassa myös kahvitarjoilua.

Tule siis mukaan torstaina 11.2. klo 14–16.30 päärakennuksen saliin 6!

Esitelmien ja postereiden aiheet ovat seuraavat:

Reija Jousjärvi: ”IT-alan työpaikkailmoitus tekstinä”
Sini Leppänen: ”Klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä”
Johana Sandqvist: ”Leena Krohnin romaanien Tainaron ja Ihmisen vaatteissa henkilöhahmoista”
Kadri Siilivask: ”S2-opiskelijoiden direktiivien käytöstä”
Jenni Suutarinen: ”Miten lopetamme puhelun?”
Sanni Surkka: ”Käsityksiä homomiesten puheesta”
Petra Tella: ”Miten paikannimien uskotaan syntyneen?”
Hille Tuominen: ”Me-viittaukset pariskunnan puheessa. Erään tapauksen tarkastelua”

Tule gradukonferenssiin kurkistamaan, millaisia graduja suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineissa on tekeillä! Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista tapahtumaan osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/66646/lomake.html. Huom! Ilmoittautuminen päättyy jo 3.2., joten toimi nopeasti.

Lämpimästi tervetuloa mukaan katsomaan ja kuuntelemaan!

Gradukonferenssin tiedotustiimin puolesta
Johana Sandqvist

Uuteen lukukauteen!

Kevään ensimmäinen opetusviikko alkaa olla paketissa. Laitoksen opiskelija Netta Laukkanen kertoo hieman kevätlukukauden tunnelmistaan.

Netta ulkona

Kuka olet?

Netta, kolmannen vuoden suomen kielen pääaineopiskelija. Tähtäimessä olisi valmistua äidinkielen opettajaksi.

Ehditkö rentoutua lukukausien välissä?

Kyllä.

Mitä keväälle 2016 on tiedossa?

Vähän vähemmän kursseja kuin syksyllä, koska haluan jättää aikaa kandin kirjoittamiselle. Ylipäätään pitäisi saada kaikki kurssit niin hyvin kokoon, että ensi syksynä pääsisi aloittamaan pedagogiset opinnot.

Onko jotain, mitä odotat erityisellä innolla?

Odotan todella paljon kotimaisen kirjallisuuden Supersuositut nuortenromaanit -kurssia! En malta odottaa, että pääsee tarkastelemaan oman lapsuutensa suosikkikirjoja. Se on siistiä.

Mielenkiintoista tulee olemaan valtakunnallisen suomen kielen opiskelijoiden tapahtuman järjestäminen täällä Helsingissä. Tämän kevään tapahtuma on viides Osmani, ja on kivaa päästä ensimmäistä kertaa järjestämään sitä itse.

Lisäksi olen tosi innoissani kandistani!

Haluatko kertoa jotain terveisiä Norsu-blogin lukijoille?

Terkkuja kaikille! Lisäksi tsemppiä kevään opiskeluihin, opettamiseen, tutkimiseen tai mitä kenelläkin on keväällä ohjelmassa.

Nimet kertovat historiasta – suomalais-ugrilaisia henkilönnimisysteemejä tutkimassa

Logo_RiginaAjanki_UUSINTerhi Ainialan johtama hanke Suomalais-ugrilaiset henkilönnimisysteemit: esihistoriallisen nimenannon rekonstruointi sai Suomen Akatemian rahoituksen vuosille 2015–2019. Hankkeessa tutkitaan uralilaisten kielten henkilönnimisysteemejä, ja sen tavoitteena on ennen kaikkea rekonstruoida nimistön historiallisia kerrostumia ja nimien kuvaamia kulttuurisia kontakteja. Hankkeessa rekonstruoidaan vanha itämerensuomalainen ja marilainen henkilönimistö arkistoaineistojen ja kenttätyömateriaalien sekä nykyisten sukunimien ja paikannimien avulla.

Hankkeen tutkijat kehittävät suomalais-ugrilaisen henkilönnimien tietokannan, johon pystytään tallentamaan suomalais-ugrilaisten kielten henkilönnimiaineistoja. Pääpaino on uhanalaisissa uralilaisissa Venäjällä puhuttavissa kielissä. Tietokannan aineistojen avulla voidaan systemaattisesti tutkia henkilönnimistön rakenteita ja semantiikkaa. Hankkeen tutkijat selvittävät ja analysoivat nimistöä paitsi vanhojen arkisto- ja tutkimusaineistojen myös kenttätyön avulla. Vanhojen henkilönnimien jälkiä on säilyneenä sukunimissä, lisänimissä ja paikannimissä.

Hankkeessa ovat mukana tutkijat Evar Saar, Aleksandr Pustyakov, Denis Kuzmin, Olga Karlova ja Janne Saarikivi sekä tutkimusavustaja Petri-Tapio Heikkonen.
Hankkeella on omat kotisivut osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/personal-name-systems/. Sivuille päivitetään ajankohtaista asiaa, ja sivuilla voi nyt tutustua esimerkiksi Vuosaaressa 11.–12.11.2015 järjestetyn seminaarin esitelmiin. Lisäksi sivuilta löytyy hankkeen tutkijoiden julkaisuja.

Hankkeen tutkijat.
Hankkeen tutkijat.

 

Hankkeen johtaja Terhi Ainiala kertoo, miksi henkilönnimisysteemejä pitää tutkia.

Miksi tällainen hanke?
Hankkeessa selvitetään sitä, millaisia esikristilliset henkilönnimet olivat. Kristinuskohan mullisti henkilönnimistömme liki tyystin. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vanha itämerensuomalainen henkilönnimisysteemi koostui ainakin kaksiosaisista (Hyvätoivo, Ihamieli) ja suffiksillista (Hyväri, Mielikkä) nimistä. Yksilönniminä on voitu käyttää myös mm. luontoon viittaavia nimiä, kuten Hirvi, Susi ja Tammi. Kaikkiaan vanhasta itämerensuomalaisesta ja laajemmin suomalais-ugrilaisesta henkilönnimistöstä tiedetään hyvin vähän. Nyt päästään katsomaan, millaista tämä nimistö on ollut ja mitä jälkiä siitä nykyisessä nimistössä on.

Miksi hanke on tärkeä?RiginaAjanki_closeup4 - oik
Kun tutkimme sitä, millaisia vanhat henkilönnimet olivat, selvitämme samalla myös sitä, millainen näitä nimiä antaneiden ihmisten maailmankuva oli. Millaisia ominaisuuksia nimissä haluttiin tuoda esiin? Pääsemme tarkastelemaan myös sitä, millaisia erilaisia kulttuurisia kontakteja eri ryhmien ja kielten välillä on ollut ja miten ne näkyvät nimistössä. Miten nimistö on aikojen saatossa muuttunut, ja millaisia eroja eri kielten ja yhteisöjen välillä on ollut?

 

Piirroskuvitus Rigina Ajanki.