Tämä kirjoitus on osa Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden ja suomalais-ugrilaisten kielten kandidaatin ohjelmaan kuuluvan Kieli ja kirjallisuus yhteiskunnassa -kurssin ryhmätyötä keväällä 2023. Ryhmätyön tarkoituksena oli selvittää eri kieli- ja kirjallisuusinstituutioiden roolia ja toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa. Oman ryhmämme tarkastelun kohteeksi valitsimme SKS:n yhteydessä toimivan FILI:n (Finnish Literature Exchange).
Suomalaisen kirjallisuusviennin tila ja suomalaisiin kirjailijoihin kohdistunut kiinnostus ulkomailla herättävät toistuvasti mielenkiintoa julkisessa keskustelussa. Kirjallisuusvienti on merkityksellinen aihe paitsi puhtaasti alan taloudellisesta näkökulmasta myös laajemmassa kulttuurisessa kontekstissa. Mielikuvien tasolla se kytkeytyy helposti esimerkiksi tämän vuosituhannen Suomi-brändin edistämispyrkimyksiin. Suomen kirjallisuusinstituutioista FILI eli Finnish Literature Exchange on kustantamoiden ohella alan keskeinen toimija viennin alueella ja näin ollen myös eräänlainen vallankäyttäjä.
Pohdimme, mitä ja ketä FILI tukee ja kenen toimintaa se edistää? Näkyykö FILIn arvopohja sen toiminnassa? Onko FILI Suomi-brändin lähettiläs vai mitataanko sen onnistumista ensisijaisesti talouden lukujen kautta?
Mikä ihmeen FILI?
FILI on suomalainen kirjallisuusviennin asiantuntija- ja tukiorganisaatio, joka perustettiin opetusministeriön aloitteesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) yhteyteen vuonna 1977. Sen tehtävä on edistää ja tukea Suomen kirjallisuuden kääntämistä ja julkaisemista maailmalla sisällyttäen tukiohjelmaansa kaikki kirjallisuuden lajit ja genret.
FILI toimii eri verkostoissa kirjallisuusalan ammattilaisten tukena, osallistuu erilaisiin kirjallisuusviennin hankkeisiin ja myöntää taloudellisia tukia. Kustantamot ja kirjallisuusagentuurit ovat FILI:n keskeisiä yhteistyökumppaneita niin Suomessa kuin ulkomailla. Verkostoista mainittakoon Suomen taiteen tiedotuskeskuksien verkosto (TAIVE) sekä yhdessä muiden pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa muodostettu NordLit-verkosto.
Viime vuosien näkyvimpiä yksittäisiä hankkeita oli Suomen toimiminen teemamaana Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla vuonna 2014, jolloin keskiössä oli suomalaisen kirjallisuuden käännösoikeuksien myynti. Vastaavanlaisiin kirjallisuusalan tapahtumiin FILI osallistuu joka vuosi. Se seuraa kustannusalan kansainvälistä kenttää ja verkostoituu aktiivisesti.
FILI tukee kääntämistoimintaa järjestämällä kääntäjäkursseja ja -seminaareja sekä pitämällä yllä kääntämistyön mentorointiohjelmaa. Lisäksi FILI tarjoaa suomen kirjallisuuden kääntäjille mahdollisuuden kääntäjäresidenssin käyttöön Helsingissä. Se myös jakaa vuosittain valtion ulkomaisen käännöspalkinnon, suuruudeltaan 15 000 euroa.
Tarkasteltaessa FILI:n roolia ja vallankäyttöä osana suomalaista kirjallisuusvientiä, on syytä tehdä hiukan selkoa toiminnan kokonaisuudesta. Tärkeimpiä toimijoita kirjallisuusviennissä ovat eri agentuurit, joita Suomessa on kourallinen. Kustantamot eivät juuri itse käytä resursseja markkinointiin ulkomailla. Agentuurit ottavat kaupallisesti potentiaalisia kirjailijoita ja teoksia omiin talleihinsa, ja FILI käy dialogia agentuurien kanssa ja tuo kansainvälisesti esille agentuurien listoilla olevia tekijöitä ja teoksia – toisin sanoen FILI ei edistä agentuurien listoille kuulumattomia tekijöitä, joita ei kuitenkaan markkinoida. FILI tyypillisesti tuo esille sellaisia potentiaalisia kirjoja, jotka eivät ole vielä tehneet kansainvälistä läpimurtoa. Tärkeää on ymmärtää, että FILI ei myy sopimuksia, vaan ainoastaan vaikuttaa.
Miten maailmanvalloitus on onnistunut?
Ulkomailla ilmestyy vuosittain noin 400 Suomen kirjallisuuden käännöstä noin 40 eri kielellä. Eniten on käännetty viroksi, saksaksi, puolaksi ja ruotsiksi. FILI ylläpitää käännöstietokantaa, johon on kerätty Suomen kirjallisuuden käännöksiä jo vuodesta 1893 lähtien.
Aikuisten kaunokirjallisuudessa käännetyimpien teosten TOP 10 -listalta löytyy Elias Lönnrotin, Mika Waltarin, Sofi Oksasen, Arto Paasilinnan, Aleksis Kiven, Tove Janssonin, F.E. Sillanpään sekä Max Seeckin teoksia. Lasten- ja nuortenkirjojen osalta vastaavan listan täyttävät Tove Janssonin, Salla Simukan ja Mauri Kunnaksen teokset.
Käännöstietokannan kätevän karttavisualisoinnin avulla voi tutkailla Suomen kirjallisuuden leviämistä maailmalla yli sadan vuoden ajan.
Suomessa on perinteisesti keskitytty ”klassisen” kaunokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden vientiin.
Kirjallisuuden kysyntään ja kulutukseen vaikuttavat myös poliittinen ympäristö ja globaalit kokemukset. Esimerkiksi ”koronavuosina” eskapismi ja viihdyttävä, helppolukuinen ”feel good” -kirjallisuus nousi trendiksi, tässä esimerkiksi Ruotsi keikkui erinomaisesti mukana aallonharjalla dekkareilla.
Jotkut trendit ovat vakiintuneet: pohjoismainen dekkari/trilleri on jo itsessään käsite, jonka avulla uusia kirjailijoita voidaan mainostaa eteenpäin eri maihin. Usein kyse on melko varmasta myynnistä, sillä formaatti ja lukijakunta ovat jo valmiina.
Kirjallisuusviennin arvo
FILI on kartoittanut kirjallisuusviennin arvoa kotimaisten organisaatioiden osalta. Vuonna 2020 kirjallisuusviennin tulot olivat noin 3,6 miljoonaa euroa, kirjallisuusviennin arvo on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Kirjallisuusviennin arvo on kuitenkin vielä vaatimatonta verrattuna musiikkiviennin arvoon, joka oli vuonna 2020 noin 16 miljoonaa euroa (ennen koronapandemiaa noin 30 miljoonaa euroa).
Pohjimmiltaan kirjallisuusvienti on kustannusoikeuksien myyntiä ja päätösvalta teoksen käännösoikeuksista on aina kirjailijalla. Käytännössä kirjallisuusvienti on yhteistyötä; siihen tarvitaan myös kustannusyhtiöiden foreign rights -osastoja, agentuureja sekä tietenkin ammattimaisia kääntäjiä.
Agentuuritoiminnan kehittyminen on edesauttanut suomalaisen kirjaviennin kasvua. Vuonna 2020 suomalaisia agentuureja toimi Suomessa viisi kappaletta, muun muassa: Bonnier Rights Finland, Ferly ja Elina Ahlbäck Literary Agency. Suomalaisia kirjailijoita edustavia agentuureja ulkomailla ovat esimerkiksi Copenhagen Literary Agency, Salomonsson Agency ja Wylie Agency.
FILI tukee monin tavoin
FILI tukee sekä taloudellisesti niin kustannusyhtiöitä, agentuureja kuin kääntäjiäkin. FILI myöntää tukia suomesta, suomenruotsista ja saamesta muille kielille käännettävien, Suomessa julkaistujen kauno- ja tietokirjojen, lasten- ja nuortenkirjojen sekä sarjakuvan käännättämiseen. Lisäksi FILI myöntää tukia myös suomeksi käännettäville ulkomaisille teoksille – tämän suomennostuen tarkoitus on edistää vähälevikkisen, ulkomaisen laatukirjallisuuden suomentamista ja julkaisemista Suomessa.
FILIllä on useita tukimuotoja. Käännöstukea voidaan myöntää sekä suomeksi käännettäville ulkomaisille teoksille että suomesta muille kielille käännettäville kotimaisille teoksille. Ulkomaiset kustantajat voivat hakea FILIltä käännöstukea teoksen käännösoikeuksien hankkimisen jälkeen. Painatustuki on nimensä mukaisesti kohdistettu teoksen painatuskuluihin. FILI myöntää käännös- ja painatustukia vuosittain noin 400 kappaletta, suurin osa tuen hakijoista saa myönteisen päätöksen.. Tuen suuruus vaihtelee 500 – 5000 euron välillä. Myönnetyt käännös- ja painatustuet kattavat vain osan kääntämiseen liittyvistä kustannuksista.
Lisäksi FILIn tukiportfoliosta löytyy myös lukijalausuntotuki (noin 100 e), ulkomaiselle kustantajalle tarkoitettu promootiotuki sekä näytekäännöstuki käännösnäytteiden teettämiseen.
Tuen saaminen edellyttää näkyvyyttä FILIlle esimerkiksi logon ja kiitossanojen kautta. Myös kääntäjän nimi edellytetään mainittavan kirjassa ja kirjaan liittyvässä viestinnässä.
Taloudellisen tuen lisäksi FILI edistää kirjavientiä järjestämällä ulkomaisten kustantajien ja kirjallisuustoimittajien Editor’s Week -vierailuja Suomeen.
FILI tukee kääntäjiä esimeriksi koulutusten, kääntäjäharjoittelun, residenssiohjelmien ja erilaisin verkostoitumismuodoin sekä kasvokkain että verkossa avulla. Lisäksi FILI tiedottaa Suomen kirjallisuudesta kansainvälisesti ja luonnollisesti osallistuu useille merkittävillä kirjamessuille.
FILIn voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tukitoimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto.
FILI kustannustoimittajan näkökulmasta
Kävimme haastattelemassa WSOY:n käännetyn kaunokirjallisuuden kustannustoimittajaa Aino Kokkoa, jolla on kokemusta myös Gummeruksella sekä kirjallisuusagentuurissa työskentelystä.
Kokon mukaan FILI:n tärkein rooli on ollut suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekeminen ja erityisesti 2000-luvulla FILIllä on ollut tärkeä rooli kirjallisuusviennin nostamiseksi nykyiselle tasolle.
Kokko kertoo, että FILI:n keskeinen toiminnan muoto näyttää olevan alan kulisseissa tapahtuva vaikuttamistyö ja jatkuva vuorovaikutus keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten kirjallisuusagentuurien, kanssa.
Kokon näkökulmasta FILIn myöntämät käännöstuet ovat lähinnä kädenojennus käännöstyön tekemiseksi, mutta julkaisupäätöksiä esimerkiksi hänen edustamansa kustantamo ei tee sillä perusteella, saako teos FILI:n käännöstukea vai ei. Ulkomaisille kustantajille käännöstuki voi toki olla tärkeäkin elementti.
Kokko korostaa, että FILI on vaikuttaja. Se ei siis itse myy sopimuksia. Tyypillisesti FILI tuo esille sellaisia potentiaalisia kirjoja, jotka eivät ole vielä tehneet kansainvälistä läpimurtoa.
Miltä FILI siis näyttää?
FILI luettelee arvoikseen luotettavuuden, avoimuuden ja tasa-arvon.
Näistä luotettavuus näyttääkin toteutuvan johdonmukaisesssa ja pitkäjänteisessä käytännön toiminnassa. Avoimuus välittyy FILIn nettisivujen kautta: ne ovat selkeät ja kattavasti ohjeistavat ja raportoivat eri tukimuotojen käyttöä. Tasa-arvon toteutumista voi arvioida sekä tilastoista että FILIn julkaisemista Book Picks -katalogeista, joissa näyttää olevan kattava kirjo esimerkiksi eri genrejä ja sukupuolia.
Toistaiseksi FILI tukee Suomen kirjallisuutta, joka on julkaistu suomeksi, suomenruotsiksi tai saameksi. Linjaus virallisiin kieliin on ymmärrettävä, mutta suomalaisten kielivalikoiman lavetessa lienee joskus ajankohtaista pohtia tarvetta laajentaa tätä.
Käytännössä FILI siis tukee puhtaasti kaupallisessa viitekehyksessä toimivaa suomalaista kirjallisuusvientiä ilman selkeää ohjelmallisuutta tai agendaa. Tässä mielessä FILI näyttäytyy jokseenkin neutraalina ja pragmaattisena toimijana. Toisaalta agentuurit kyllä markkinoivat suomalaista kirjallisuutta ns. Suomi-brändin avulla. On yleisesti tunnettu tosiasia, että kansainvälisesti markkinoitavissa olevat suomalaiset kirjat (erityisesti kaunokirjallisuus) ovat sellaisia teoksia, joissa on leimallisesti vahva Suomi-kytkös (esim. Lappi, luonto, Suomen historia jne.). Mitä elementtejä tähän kansainväliseen Suomi-brändin kuvastoon tarkalleen ottaen kuuluu, olisikin mielenkiintoinen tutkimuksen aihe sinänsä. Kuitenkin voidaan todeta, että FILI näin ollen tulee periaatteessa välillisesti tukeneeksi kansainvälistä maabrändityötä, vaikka se ei varsinaisesti ohjaakaan FILI:n toimintaa.
Tekijät: Lauri Hämeen-Anttila, Outi Loimaranta, Laura Rossi